lauantai 15. marraskuuta 2008

Juoksulenkillä


Kävin tänään todella pitkästä aikaa juoksulenkillä. Juoksin pelkästään neljä kilometriä enkä sitäkään yhteen menoon. Totta kai jaksaisin juosta neljä kilometriä keskeytyksettä, mutta haluan juosta riittävän hyvällä vauhdilla ja askeleella. En voi pitää tällä hetkellä tuota mukavaa juoksuvauhtia useita satoja metrejä. Siksi pitää pysähtyä ja hengittää rauhassa. Joka tapauksessa olen tyytyväinen, että taas vihdoin aloitin juoksun. Huomenna taas uudestaan!

Olen joskus juossut erittäin paljon. Kaksikymmentä vuotta sitten juoksin enimmillään yli 200 kilometriä viikossa, mikä tarkoitti kahta tai kolmea juoksuharjoitusta päivässä. Harjoittelin kovaa, mutta sen jälkeen masensi, kun sääriluu murtui harjoituksesta. Sitten taas joskus pääsin juoksuharjoitteluun, mutta pappisviran hoito esti urheilukilpailuihin osallistumisen viikonloppuisin. Sitten otin jopa palkatonta virkavapautta, mutta virkavapauden ensimmäisenä päivänä jouduin Malmin sairaalan ja Auroran sairaalan kautta Meilahteen HYKS:n sairaalaan teho-osastolle, koska olin saanut niskan mätäruvesta staffulucoccus aureus –bakteerin, joka aiheutti verenmyrkytyksen ja kaikkea muuta pahaa. Lopulta sydämestä repesi mitraaliläpästä yksi osa. Tämä piti korjata sydänleikkauksella, jossa pistettiin carpentiere-osaproteesi sydämeeni. Tämä oli varsin masentava kokemus.

Sen jälkeen olen hölkännyt sen mukaan kuin hyvältä tuntuu ilman pahaa hengästymistä.
Juoksin pari vuotta sydänleikkauksen jälkeen Forssassa maratonin 3 tuntiin neljään minuuttiin ja Helsingin Jyryn joukkueessa ikämiesten Suomen mestaruuskisoissa pronssia 4 x 400 metrin viestijuoksussa. Menohaluja olisi toki paljon enemmän, mutta olen tahtonut varoa sydämen rasittamista liikaa. Kolmen minuutin vauhti tuhannella metrillä ei ole mahdotonta, mutta se muuttuu raskaaksi, jos jatkaa toista kilometriä. Nyt on ollut kovasti kiireitä työn tähden ja väitöskirjan viimeistelyn vuoksi. Siksi olen pitänyt täysin 3 kuukautta vapaata kaikesta lenkkeilystä. Lisäksi kuluttaa paljon aikaa ja energiaa, kun asuu kahdella paikkakunnalla: Helsingissä ja Pohjassa. Ehkä kesällä 2009 otan osaa johonkin juoksutapahtumaan Fiskarin tai Pohjan alueella.

Olen havainnut, että vatsanympärykseni ja poskeni ovat pyöreämmät kuin ennen. Tämä pyöreys ei tule vain siitä, että olen juoksun korvikkeeksi nyrkkeillyt pappilassa ja nostanut painoja. Juoksu ei ole vain tai lainkaan sellainen tapa, johon olisin enää riippuvainen, vaan kohtuullinen juokseminen pitää selvästi sydämen ja verenkiertoelimistön paremmassa kunnossa. Minun papillisessa ammatissa eivät ateriat ole ihan kaikkein terveellisimmät, joten fysiikan huolehtimista ei sovi täysin laiminlyödä. Sitä paitsi olen vakuuttunut, että kohtuullinen liikunta pitää myös pään paremmassa kunnossa. Tiedän toki kokemuksesta, että liian harjoittelun jälkeen ei jaksa edes ajatella. Kävely ei kuitenkaan sovi minulle, koska se on niin pitkäpiimäistä hommaa, että kyllästyy ajan hukkaan. Minä haluan lenkkeillä hengästyäkseni. Siksi juoksen yleensä noin 3.00-3.30 min/km –vauhdilla. Hengästyminen tekee niin tavattoman hyvää koko kropalle.

Helmikuun 2009 väitöstilaisuus lähestyy. Tähän mennessä on paras hankkia itselle hyvä fyysinen kunto, jotta henkisesti voin säilyttää tasapainoisen, valveutuneen olon koko väitöksen ajan, kun kaksi tiedemiestä - Petri Luomanen ja Pekka Lund - vastaväittäjinä arvioivat työtäni.

Huomaa! Meillä on Pohjassa Kristus-päivä, kristittyjen yhteinen rukoustapahtuma tiistaina 18.11.2008 klo 18:30: http://www.pohjansuomalainenseurakunta.auttaa.fi/kalenteri.html?date=2008-11-18&eventId=241#cal_event241