keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Joulurauhaa

Joulurauhan toivottamisella on kaksi vuosituhatta vanha historia. Jeesus syntyi noin 6-4 eKr. Betlehemissä. Israelissa piti kuninkuutta intohimoinen, vainoharhainen ja mustasukkainen kuningas Herodes Suuri. Juutalainen historioitsija Josefus kertoo, että Herodeksen palatsi oli täynnä laittomuutta ja väkivaltaa (esim. Juutalaissota I:24.8.492 tai I:30.3.586). Jeesus syntyi sorretussa, epäreilussa ja väkivaltaisessa maailmassa.

Joulun evankeliumit (Matt. 2. ja Luuk. 2.) julistavat rauhaa maailmalle, jota Jumala rakastaa. Sovinnollisten ja rauhanomaisten ratkaisujen etsiminen on välttämätöntä, jos ihminen tahtoo selvitä elämästään kelvollisesti. Kodit tarvitsevat rauhanomaista mielenhallintaa. Työpaikoilla pomojen ja alaisten on opittava sovinnollisuutta stressistä huolimatta.

”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa” (Luuk. 2:14).

Köyhien evankeliumi

Järkytyin tiistaina 16. joulukuuta 2008, kun pankista soitettiin, että rikolliset olivat tehneet tietomurron pankkikorttini tietoihin. Olisin ehkä ilman pankki- ja luottokorttia koko joulun – ja Pietarin matkan tähden uuden vuodenkin! Mitä joulu ja uusivuosi olisivat ilman rahaa? Onneksi papilla on sovinnollinen vaimo!
Pohjan seurakunnissa monet ihmiset ovat saaneet jouluavustusta. Diakoniatyön toimintapiste Postilla saavutti vuoden 2008 aikana merkittävän suosion. Sinne on helppo tulla varallisuudesta ja varattomuudesta riippumatta. Vuoden 2009 aikana toiminta tehostuu, kun Postillan johto siirtyy johtokunnalle, jossa on suomalaisen ja ruotsinkielisen seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Vuosi 2009 on suuressa osaa maailmaa köyhempi kuin mennyt vuosi. Köyhyys aiheuttaa aidosti pahaa myös Suomessa. Jouluevankeliumi velvoittaa kirkot työhön köyhien ja kärsivien hyväksi.

Kaksi vuosituhatta sitten jouluevankeliumi nosti orjat ja muut köyhät takaisin ihmisyyteen. He saivat oikeuden Jumalan siunauksiin. Jumalan armo ei riipu ihmisen maallisesta voimasta. Jouluna on oikein muistaa köyhiä. Vapahtajamme Jeesus Kristus syntyi köyhänä.
”Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa” (Luuk. 2:7).
”Joulu joutui jo rintoihinkin”

Sydämeni joulu on lapsuudessani: isä oli kertonut, että tänä jouluna ei ole varaa lahjoihin. Tuona jouluaattona kävin isäni kanssa hakemassa joulukuusen metsästä. Se oli pojalle tärkeää! Muistan myös, miten yritin sankarillisesti herätä joulupäivänä joulukirkkoon. Sillä kertaa kävi niin, että seitsemän vuotta vanha poika nukkui liian kauan. Vai kävikö niin, että nukuin kirkossa, koska en muista mitään?
Tänä vuonna kuulin täpötäydessä Pyhän Marian kirkossa, kun kanttori Kaija Kalliomäki lauloi Sylvian joululaulun. Iho tuli kananlihalle! Ymmärsin, että tällä tavalla tehdään siunattuja muistoja ihmissydämiin yhä edelleen.

”Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan; Joulu joutui jo rintoihinkin; Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan; Jo pirtteihin pienoisihin”.

Tämä jouluhartaus on julkaistu Etelä-Uusimaa -lehdessä.

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha