lauantai 17. tammikuuta 2009

Lepopäivä

Tänään pidän oikean lepopäivän. Tunnen itseni väsyneeksi. Monen päivän aikana olen paljon matkustanut. Sitten on ollut paljon työasioita. Piti tehdä myös eilen illalla raportti tuomiokapitulin opintoja varten. Edellisena yönä piti tehdä seurakuntamme kausiohjelma ja lähettää painettavaksi. Väitöskirjankin tähden oli vasta kiireitä. Talousartikkelit piti saada valmiiksi. Tulivat eilen komeasti julki lehdessämme Venäjän kauppatie: www.kauppatie.com Kaiken lisäksi olen saanut miettiä oman seurakuntamme toimintakykyä erinäisten haasteiden tähden. Kuten kerroin eilen blogissani, venäläiset maahanmuuttajat pyytävät minulta apua monissa juridisissa asioissa. Vieraalla kielellä palveleminen syö myös energiaa. Eilen pääsin myöhään illalla nukkumaan sen jälkeen kun mainitun keskustelun jälkeen sain valmiiksi TTS (talous- ja toimintasuunnitelma) -raportin tuomiokapitulien järjestämän Kirjo 2A-opintoja varten.

Lepopäivän koen kaikkein iloisemmin virkistäväksi normaalisti, jos lepopäivä antaa virikkeitä. Sellaisia ovat kiinnostavien ihmisten tapaamiset. Odotan jo innolla venäläisen VIA GRA -ryhmä lehtijuttua. Tänään olen ollut yhteydessä kahteen tunnettuun eurooppalaiseen (suomalaiseen) MEP:iin, koska lehtijuttu heidän näkemyksistä Suomen, Venäjän ja Euroopan kehityksestä voisi rikastuttaa maailmaamme kovasti. Tuollainen vapaa piristää mieltä tavallisesti. Tällä kertaa en koe kuitenkaan itseäni pirteäksi, joten jätin väliin saamani kutsun Suomen antifasistisen komitean kokoukseen. Luultavasti minulla on myös vaikeuksia sitoutua tiettyihin ryhmiin - en tiedä, onko niin. Muistan nuorena pappian kriittiset kirja-arvosteluni "oman herätysliikkeemme" julkaisuja kohtaan. Ihminen tarvitsee tilaa hengittää - minulle on myös sellainen itsellisyyden arvostaminen tärkeää. Se on ollut hienoa mainitun SAFKA:n ihmisissä, että he selvästikin kunnioittavat kutakin ihmistä yksilönä. Tänään en kuitenkaan tee suuria taloudellisia ja poliittisia uhrauksia, koska olen ollut liian vähän perheeni kanssa ja silmieni alla on nyt tarpeettoman tummaa.

Kirjoitin joitakin aikoja sitten Viron talouden uhkatekijöistä ja toivotin, että maassa löydettäisiin yhteisymmärrys resurssien parhaaseen hyödyntämiseen sen sijaan että asenteet pahentuisivat. Nyt havaitsen, että kirjoitukseni oli käännetty jopa eestiksi ja jutusta on jatkunut sikäläinen keskustelu:
http://8mai.wordpress.com/2009/01/15/kas-eestit-on-veel-aastaks-voi-paariks/
Tänään on minulla siis päivä liikuntaa varten: käyn juoksulenkillä, ehkä 6-12 kilometriä. Illalla valmistelen myös huomisen päivän jumalanpalveluksen ja saarnan.