tiistai 20. tammikuuta 2009

Pohjan kirkko järjestää kirkollisen kulttuuritapahtuman

Suomen antifasistinen komitea hiukan herätti kotisivuillaan liioiteltua kohua, kun kertoi, että Pohjan kirkossa järjestetään anfifasistinen Mannerheim-tilaisuus. Toki kukaan puhujista ja esiintyjistä ei kannata fasismia. En halua kuitenkaan leimata tilaisuutta antifasismin avulla, sillä tilaisuus on kirkossa sitä varten, että Mannerheim oli saattamassa hautaan oman äitinsä meidän kirkossamme, kun Mannerheim oli nuori poika. Kyse on kulttuurin ja historian palauttamisesta kirkkoomme. En missään tapauksessa voi hyväksyä kaikkea, mitä Mannerheimin elämään liittyy, mutta se on tuskin yllätys, ettei ihmiset ole ylipäätänsä pyhimyksiä (itse olen lähellä sellaista, mutta en ihan ylety itsekään pyhimykseksi...).

Toisaalla on niin, että meillähän ei voi olla oikeistolaista monopolia Mannerheimiin. Ei voi olla niin, että Mannerheimin tulkinta ja tarkastelu olisi sallittua vain tietynläisen oikeistolaisen politiikan näkökulmasta, vaan uskon Bäckmanin voivan tuoda myös sellaista inhimillisyyttä, jota oikeistolainen politiikka ei toisi Mannerheimiin. Kirkossa ei kai harjoiteta ennakkosensuuria, jonka mukaan vasemmistolaisilta olisi pääsy kielletty kirkkoon puhujina ja esiintyjinä? Ei ainkaan Pohjan kirkossa!

Olen toki pahoillani, että SAFKA:n mainitussa tiedotteessa Mannerheim-tapahtuma ilmaistaan antifasistisena tilaisuutena; ehkä kyseessä lienee mainoksellinen provokaatio - ei toki minun visioni mukainen. Ihmisillä on kuitenkin sananvapaus enkä pyydä poistamaan mitään, sillä ihmisillä säilyy vapaus puhua julkisesti myös ennen ja jälkeen tilaisuuden. Harmittaa toki jossakin määrin liian negatiivinen maine tilaisuudelle, jonka ohjelma on mitä kunniallisin aina maamme-laulua myöten.

Tottakai harmittaa, että olen saanut monia leimoja itskein. Todellisuudessa minua jopa - kai se on omaa järkyttävää narsismia tai kieroa savolaisuuttani - huvittaa tuo leimaamisen intohimo. Onhan se totta, että minulla ei ole sellaista pelkoa kuin keskimäärin lehdissä kerrotaan, kun matkustelen Venäjällä, mutta ei se ole totta, että en kirjoittaisi myös ongelmista. Itse asiassa liki jokaisessa julkaistussa artikkelissa talouslehdissä näkyy tuokin puoli, jos vaikka myönteiset asiat ovat myös esillä. Muutama päivä sitten meni kaikkiin pietarilaisiin hallinnollisiin rakennuksiin ja moneen muuhunkin vastaavaan sanomalehti, jossa selvästi kävi ilmi, miten miliisi kävi joulun alla "varastamassa" turkisfirmasta parhaat turkikset. Juttelin tuon johtajan kanssa.

Mainittakoon myös tulkintaa ja intressejäni varten, että minä kuljen koko ajan myös tutkijana väitöskirjani viitoittamalla tiellä, jossa tärkeä innoittajani oli CIA:n johtava psykiatri Jerrold Post ja hänen tutkimuksensa, kun hän selvitti äärilahkojen johtajien karismaattista vaikutusvaltaa seuraajiensa keskuudessa. Tästä näkökulmasta katsoen on kiinnostavaa seurata ihmisten reaktioita vähän joka puolella.

Ehkä SAFKA on joissakin mielipiteissä ääriklikki, mutta en tahtoisi sen olevan sellainen, koska ääriklikkinä sen merkittävyys turmeltuu. Pikemmin pitäisi kyetä aitoon humanismiin - jos vaikka näkemyseroja on - jossa vääriä suomalaisia nationalistisia myyttejä puretaan ja palautetaan ihmiset yhdenvertaisiksi toistensa kanssa. Alistaminen ja sortaminen suuntaan tai toiseen ei saa olla tavoitteena.

Minulla ei ole Suomi-vihaa, vaikka olen ollut pettynyt eräitä kertoja viranomaisiimme ja oikeuslaitokseemme, mutta on minulla myös hyviä kokemuksia samojen asioiden tähden. Elämäni on joka kovin nautittavaa tämän hetken Suomessa. Vihdoin eilen sain vietyä vahingonkorvausvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen juristia vastaan, koska aiemmin en ennättänyt. Tämäkin oli mahdollista, koska oikeusjärjestelmämme toimii. Laitoin mukaan sekä Asianajajaliiton valvontalautakunnan tuomion että hovioikeuden tuomion, koska katsoin näiden tukevan vaatimustani varsin selväsanaisesti. Tässä kohtaa sanon hiukan ilkeästi, että Karjalan palauttamisen sijasta olisi hyvä keskittyä palauttaa minulle nuo reilut tuhat euroa!