perjantai 20. helmikuuta 2009

Viron syöksykierre koskettaa omatuntoa ja sydäntä

Iivi Masson mielestä Viro on esimerkillinen oikeusvaltio ja ulkomaalaisia kohdellaan paremmin kuin Suomessa. Masso on käynyt äskettäin ankaraan hyökkäykseen SAFKAa vastaan, joka epämääräisesti viitannut meikäläiseen, mutta erityisesti kohteena on ollut Leena Hietanen.

Sitä vastoin Tallinnassa toimivan professorin mukaan Viron hallitus on tunnettu ”epäpätevyydestä, ylimielisyydestä ja suvaitsemattomuudesta”, ainakin mitä tulee talouspolitiikan osaamattomuuteen (Rainel Kattel, Eesti Päevaleht 15.12.2008). Marju Lauristin ym. ovat antaneet myös karun tuloksen Virosta vuonna 2007 (Human Development Report for Estonia). Silloisen tutkimuksen valossa alle 30 vuotta täyttäneet Viron venäläiset ansaitsivat alle 70 % samanikäisten virolaisten ansioista. Ulkomaiset yritykset käyttivät venäläisiä halpatyövoimana. Venäläisten asema oli heikompi, vaikka nämä osasivat kieltä ja olivat Viron kansalaisia. Yli 50 % Viron venäläisistä oli kokenut omakohtaisesti syrjintää taustansa tähden työelämässä. Työttömyys oli yli kaksinkertainen venäläisvähemmistön parissa. Tämä eriarvoisuus ei ole hyvä pohja lama-Virolle!

Viron hyväksi on kerrottu viime päiviin saakka lupauksia. Nyt on lupausten kupla kuitenkin puhjennut. Viro on joutunut rajusti uuden tilanteen eteen.

Amnesty International 2008

Amnesty International moitti jo muun muassa helmikuussa 2007 (lehdistötiedote: AI Index: EUR 51/001/2007 Public; News Service No: 040: http://www.amnesty.org/en/library/asset/EUR51/001/2007/en/dom-EUR510012007en.html). Viron kielipoliisia. Irene Khan kutsui kielipoliisia "tukahduttavaksi ja rankaisevaksi”. ”Kielipoliisin” tarkastusvirasto teki tarkastuksia työpaikoilla ja virastoissa sekä suositteli työntekijöiden irtisanomisia riittämättömäksi arvioidun vironkielen taidon perusteella. Irene Khan moitti Amnestyn analyysissa kielilain muutosten tarkoittaneen sitä, että kielellisiin vähemmistöihin (ennen kaikkea venäläiset) vähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat tulleet entistä haavoittuviksi työmarkkinoilla. Kielellisillä vähemmistöillä on muita huonompi asema työmarkkinoilla. Vuonna 2007 Amnesty toisti jälleen kerran, että kielipoliisi ahdisteli ihmisiä ja rankaisi. Kielelliset vähemmistöt pelkäsivät kielipoliisin toimia. Tämän viraston toiminta esti ihmisoikeuksien toteutumisen kaikkialla Virossa.

Amnesty International has repeatedly highlighted to the Estonian authorities the fact that many persons belonging to linguistic minorities are afraid of and feel harassed by the Language Inspectorate, and that the repressive and punitive nature of the Language Inspectorate prevents the realization of human rights for all in Estonia” (Amnesty International 27.2.2007).

Amnesty moitti tällöin helmikuussa 2007 koskettavan esimerkin valossa sitä, että kielipoliisi kutsui Tallinnassa työskenteleviä venäläisiä taksikuskeja kielikokeeseen. Vain venäläisiä kutsuttiin. Tarkastus koski hyvin suunnitellusti vaikeaa yksittäistä koodia. Kielikokeen avulla venäläiset taksikuskit saatiin pois työpaikoistaan. Tämän jälkeen venäläiset pakotetaan kielikursseille, jotka ovat hyvin kalliita. Työpaikkansa menettänyt henkilö pakotetaan kalliille kielikurssille. Amnestyn raportissa tämä taksikuski kysyi, eikö tämä ole syrjintää. Amnesty kehotti tällöin Viron hallitusta rakentavampiin lähestymistapoihin.

Amnesty International julkaisi vuoden 2008 raportissa jälleen kerran karut tiedot Viron ihmisoikeusongelmista. Amnesty arvostelee jälleen kerran Viroa kielellisten vähemmistöjen sortamisesta työelämässä. Tilanne ei ole parantunut, kun Viron hallitus priorisoi ohjelmakseen eri kieliryhmien sosioekonomisen integroitumisen. Amnesty International muistuttaakin, että Viron ihmisoikeusongelmat ovat joutuneet moitteiden kohteeksi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien Kidutuksen vastaisessa komissiossa (the UN Committee against Torture, CAT).

Amnestyn mukaan Virossa syrjintä koskee noin 420 000 ihmistä eli 30 % väestöstä. Amnesty kiinnitti jälleen kerran huomiota Virossa toimivaan ”kielipoliisiin”, jolla on oikeus sakottaa kielilain tehostamiseksi. Viron hallituksen ohjelma ”Integraatio Viron yhteiskunnassa 2008–2013” julistaa sosiaalistaloudellisen liikkuvuuden puolesta riippumatta asianomaisen ihmisen kielestä tai etnisestä taustasta. Kesäkuussa päätettiin maksaa pieni korvaus vangeille, jotka ottaisivat osaa viron kielen opintoihin. Mainostoimet ja julistukset eivät vastaa todellisuutta: 11. heinäkuuta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin suositteli Viron hallitukselle parempia toimia ei-kansalaisten hyväksi, jotta nämä voisivat oppia viron kieltä ja saisivat siitä myös hyötyä. Toistaiseksi on jäänyt tuo hyöty olemattomaksi.

Komissaari muistutti, että Rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen neuvoa-antavan komitea (Advisory Committee of the Framework Convention on National Minorities and the European Commission against Racism and Intolerance) on syvästi huolestunut viron kielivaatimuksiin liittyvästä syrjinnästä työelämässä. Kielipoliisi on asettanut suhteettomia rangaistuksia henkilöille, jotka eivät täytä viron kielen vaatimuksia. Kesäkuussa Euroopan Unioni lähetti Virolle virallisen vaatimuksen, jotta tämä pistäisi täytäntöön EU rodullista tasa-arvoa edellyttävän direktiivin (EU Racial Equality Directive/ 2000/43/EY).

Amnestyn raportti 2008 moittii Viron poliisia rauhanomaisesti mielenosoitukseen osallistuneiden venäläiskielisen vähemmistön pahoinpitelyistä. Pahoinpitelyjä ja solvauksia tapahtui useilla paikkakunnilla. Nämä venäläiskieliset ihmiset olivat protestoineet Neuvostoliiton aikaisen muistomerkin poistamista. YK:n Kidutuksen vastainen komissio (CAT) on vaatinut, että Viron täytyy viipymättä ja perusteellisesti tutkia lainvalvontaviranomaisten kaikki raakuus ja liiallisen voimankäyttö, jota nämä olivat harjoittaneet rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan. Tämän jälkeen syylliset lainvalvontaviranomaiset on saatettava oikeuden eteen. Euroopan Komission ihmisoikeusvaltuutettu on moittinut Viron vankilaoloja epäinhimillisiksi ja halventaviksi. Vangeille ei ole riittävästi oikeuksia peseytymiseen, ehkä vain kerran viikossa. Patjat ovat mitättömän ohuet. Vankien oikeudet raittiiseen ilmaan ja päivän valoon ovat kohtuuttomasti rajoitetut. Vangeilla ei ole edes oikeuksia lämpimään veteen. Heidän täytyy kustantaa omat WC-tarvikkeensa.

Minkä tien Viro valitsee?

Rustavi 19.2.2009 kertoi, että Georgian parlamentin puhemies Davit Bakradze on tulossa Viroon neuvotteluihin. Tarkoituksena olisi puhua ulkomaansuhteista. Virolle suunnitellaan roolia integroida Georgiaa (Gruusia) eurooppalaisiin rakenteisiin. Puhemies pitää Tallinnan yliopistossa luennon sodan jälkeisistä haasteista Georgialle ja maan demokraattiselle kehitykselle. Virolla on poliittisen lyhyen perinteensä tähden valittavana näitä surkeita vaihtoehtoja tulevaisuuden rakentamiseksi. Talousihmiset ovat kuitenkin yhä voimakkaammin sanoneet, että nyt Viron politiikkojen pitäisi vaieta. Kiitos lamalle, että jossakin määrin poliitikot ovat jopa hiljentyneet.

Vuonna 2009 Viron BKT syöksyy jopa 9 %. Marge Tubalkain-Trell pistää vielä pahemmaksi Baltic Business News –artikkelissa 17.2.2009 ja kirjoittaa 10 % romahduksesta. Danske Bank ennustaa myös 10 %:n romahdusta Viron BKT:ssa vuodelle 2009. Danske Bank korostaa romahduksen laaja-alaisuutta. Se koskee yhtä hyvin rahoitusta kuin tuotantoa. Danske Bank ei odota lähitulevaisuudessa kasvua Viroon. Pankki vertaakin Baltian alueen kriisiä pahuudessa Aasian kriisiin 1997–1998 ja Argentiinan kriisiin 2001–2002. Vuodelle 2010 on ennätetty toivoa Viron keskuspankissa käännettä myönteiseen, mutta esimerkiksi SEB:n makroekonomian analyytikko Ruta Eier laskee Viron BKT:n kutistuvan 10 % vuoden 2009 aikana ja romahdus jatkuu myös vuonna 2010 2,3 %:lla. Virossa asuvia venäläisiä tai virolaisia ei voi syyttää talouslaman alusta: luottokriisi ei ole siinä, että nämä kuluttajat ovat ostaneet luotolla itselleen hyviä kulutustuotteita! Kriisi on rakenteellinen ongelma, josta hallitus kantaa pääasiallisen vastuun. Tällä hetkellä Viro ei tarvitse kansalaisille kasvatusta niukkuuteen, vaan keinoja kulutuksen edes jonkinlaisen säilymisen hyväksi. Viro tarvitsee myös ulkomaankauppaa, mutta hallitus ei ole toistaiseksi rakentanut Viroa oman toiminnan tehokkuuden varaan, vaan fantasian varaan.

Liettuassa romahdus on 5,5 % vuonna 2009 ja 3 % vielä edelleen vuonna 2010. Latviassa romahdus on 9,5 % vuonna 2009 ja 3 % vuonna 2010. Rimantas Rudzkis arvioi, ettei myöskään vuonna 2010 ole odotettavissa mitään talouskasvua Baltian alueelle. Eierin mukaan romahduksen kaksi tekijää ovat sekä yksityisen kulutuksen heikentyminen että investointien loppuminen. Kiinteistövälittäjät kirjaavat jo nyt kaksinumeroisia hintojen romahduksia. Tallinnassa arvot tipahtavat keskimäärin 40 %. Eier on kohteliaan maltillinen Latvian hyväksi. Sitä vastoin 18.2.2009 Latvian valtiovarainministeri Atis Slakteris ilmoitti jo paljon rajummasta syöksystä. Työttömyyskin nousisi 12,7 %:iin, mikä on jo lähes 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vähän aiemmin annetussa laskelmassa. Vuonna 2008 Latvia joutui jo hakemaan 7,5 miljardia euroa Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan unionin tukea ongelmiinsa pankkijärjestelmän pelastamiseksi. Guardian-artikkelissa 18.2.2009 Patrick Lannin ja Jörgen Johansson kirjoittavat myös Latvian talouden kutistumisesta 12 %:lla vuoden 2009 aikana, mikä on jo huomattavasti synkempi kuin vähän aiemmin ennustettu 5 %. SEB-pankin pääekonomisti Andris Vilks uskoo BKT:n romahdukseksi jopa 15 %! Tämä uusi synkkä ennuste on yhteisarvio Keskuspankin, Valtiovarainministeriön ja suurten pankkien ekonomistien laskelmista. Swedbankin pääekonomisti Martins Kazaks pitää vakavana budjettialijäämän kasvua jopa 10 %:iin BKT:sta. Tämä vaatii vakavia menojen leikkauksia. Nämä leikkaukset lisäävät kansalaisten julkisia protesteja niin kuin Nina Kolyako kirjoittaa Riikasta 18.2.2009 (BC), että Viro on itse asiassa samassa vakavassa tilanteessa! Latvian romahdus tuottaa vakavia ongelmia Virolle kaikkien omatekoisten ongelmien lisäksi.

Virossa on edelleen politiikoilla kovat asenteet, mikä ei ennusta hyvää eriarvoistuneelle väestölle. Viron valtiovarainministeri Ivari Padar on esittänyt vaatimuksia Viron verojärjestelmän muuttamiseksi. Erityisesti tuloverovähennyksiin puututtaisiin rajusti. Vähennykset ensimmäisestä ja toisesta lapsesta lopetettaisiin. Hän piti ratkaisua liian kalliina veronmaksajille, mutta tehottomana apuna köyhille. Tällä tavalla Viron hallitus päättää säästää miljardia euroa, kun lopettaa lapsiperheiden verovähennystuen. Enn Veskimagi ennustaa 100 000 työttömän joukkoa pikkuriikkiseen 1.34 miljoonan Viroon. 7.6 %:n työttömyysaste (54 000 työtöntä) on viimeisten tilastojen mukaan jo surullinen väistämättömyys. РИА «Новости» (Ria Novosti) kertoi 5.2.2009, miten Viro ratkaisee talousongelmansa säästämällä eläkeläisiin suunnatuista varoista. Ansipin mukaan eläkkeet eivät voi kasvaa suunniteltua 14 %, vaan eläkkeistä säästetään 1,4 miljardia kruunua, kun ne kasvavat vain 5 %. Tämä kasvu ei ole reaalista, vaan nimellistä.

Viron puolustusministeri Jaak Aaviksoo on joutunut luonnollisesti ahtaalle, koska talouslaman tähden lapsiperheiltä päätetään säästää rahaa, mutta miten käy nyt asevarustelun Virossa. Ministeri kutsui 19.2.2009 kriitikot keskusteluun siitä, miten Viron puolustusongelmat voisi sitten ratkaista. Kriitikot ovat moittineet, että Viro tukee ulkomaisten aseteollisuutta. Viro oli päättänyt lisätä 2 % puolustusmäärärahojen osuutta BKT:sta aiempaan verrattuna. Puolustusministeri kertoi kuitenkin, että negatiivinen talouskehitys pakottaa 667 miljoonan Eestin kruunun leikkaukseen puolustusmäärärahoissa. Puolustusministeri puhui viekkaasti kruunuista, kun toisaalla oli sovittu prosenteista.

Venäläisissä olisi Viron mahdollisuus

Estonian Business Schoolin rehtori Peeter Kross kertoi koulunsa juhliessa kaksikymmenvuotista olemassaoloaan 2.2.2009, että talousihmiset näkevät yhteyksien vahvistamisen itään tärkeäksi. Suhteita on vahvistettava Kiinaan ja Venäjälle. Koulussa onkin palkattu venäjänkielistä henkilökuntaa, jotta näitä yhteyksiä voisi vahvistaa. Myös suhteita Pskovin yliopistoon ja Arkhangelskin tekniseen yliopistoon vahvistetaan mainitusta tarpeesta. Koululla on jo vaihto-ohjelmat Moskovan ja Pietarin yliopistojen kanssa.

AFP kertoi äskettäin, että Viron talousongelmat pakottavat maata uudistamaan politiikkaansa Venäjän suhteen. Kersti Luha kertoi uutisen mukaan, että Viron ja Venäjän valtuuskunnat ovat päättäneet sopia jatkavansa säännöllistä poliittista kanssakäymistä. Luhan mukaan tämä on ”iso askel eteenpäin”. Keskusteluissa olivat mukana myös Marten Kokk ja Vladimir Titov. Itse talousministeri Juhan Parts on tähdentänyt, että Viron on lisättävä vientiä, jotta maa voisi toipua nykyisestä taantumasta. Titov kertoi näiden neuvottelujen jälkeen, että molempien osapuolten on nyt mietittävä, miten he voivat poistaa esteet suhteiden kehittymiseltä paremmaksi.

Marge Tubalkain-Trell kirjoitti 28.1.2009 (Baltic Business News), että talouslama on pakottanut talouskysymykset etualalle Viron ja Venäjän välisessä kanssakäymisessä. Jevgeni Sidorov, kuljetusyritys Jupiter Plus:n toimitusjohtaja, kertoi haastattelussa, ettei nyt ole aikaa politiikalle. Kaikkia hallitsee näkemys, miten päästään ulos kriisistä. ”Luojan kiitos, että poliitikkomme ovat hiljaa eikä kukaan pudottele pommeja” (Sidorov).

Ulkomainen pääoma pakenee Baltiasta

Virossa on rekisteröity n. 3950 suomalaista pääomaa sisältävää yritystä, joista n. 2500 on 100 % suomalaisessa omistuksessa. Ulkomaisista investoinneista suomalaisten osuus on 24,6 % ja ruotsalaisten 39,7 %. Muista valtioista tulevien investointien osuus on ollut mitätön näihin nähden. Näiden sijoittajien pitäminen Virossa vaikea haaste, kun yritykset siirtävät toimintojaan sinne, jossa sijoitetulle pääomalle on luvassa parhaat näkymät.

Ulkomaisten investointien säilyttäminen Virossa on tullut yhä vaikeammaksi haasteeksi. KMS Baltic (18.2.2009) kertoi äskettäin Viron pankin johtaja Andres Lipstok selvityksen, että yhteinen eurovaluutta voisi parantaa Viron asemaa maailmassa. "Euro toisi talouteemme ja ihmisille lisää turvallisuudentunnetta sekä lisäisi Viron uskottavuutta sijoittajia, joiden ratkaisut vaikuttavat Viron taloustilanteeseen”. Kansanomaisesti sanottuna Virossa päättäjät tietävät, että Viron syöksykierteessä ulkomaiset sijoittajat pakenevat maasta. Tässä tilanteessa tarvitaan kaikkia tekoja, jotka pitäisivät sijoittajia yhä Virossa. Kruunuun ei enää kukaan luota. Kansallisen valuutan aika on Virossa ohi heti, kun vaihto euroon on mahdollista talousongelmissa kärsivälle Virolle.

Ulkomaiset omistajat vetävät tällä hetkellä sijoituksiaan pois Virosta. SAS Grupp on vasta äskettäin ilmoittanut myyvänsä 49 %:n osuutensa Viron Estonia Air-yhtiöstä osana kustannusten säästöohjelmaansa ja rakenneuudistuksia. Talous- ja viestintäministeri Juhan Parts on toistuvasti jo vakuuttanut, että Viro ei aio luopua lentoyhtiöstä. Yhtiö tulee kuitenkin kalliiksi Virolle. Lehtoyhtiön kehittämiseksi on laskettu tarvittavan vähintään 300 miljoonaa kruunua (19,2 miljoonaa euroa). Liettualainen Air Baltic (FlyLAL) on julistettu konkurssiin 24.1.2009.
Olen kertonut Viron syöksykierteestä myös Suomen antifasistisen komitean sivulla: http://antifasistit.blogspot.com/2009/02/viron-syoksykierre-vauhdittuu.html

Pappi lukee talousraportteja

Pappi lukee talousraportteja, koska ymmärrän ihmisten tarvitsevan hyvinvointiin myös leipää. Valheellinen ideologisuus vaatii aatteellisia taisteluja ja niukkuutta periaatteiden hyväksi, mutta nämä ideologiset johtajat eivät juuri itse istu kärsivien ihmisten ruokapöydässä. Pappina lukee Raamattunsa ja kristinuskon historiaa, jotta oppisi menneiden sukupolvien virheistä ja viisauksista: lähimmäisen rakastaminen tarkoittaa lähimmäisessä mahdollisuuksien näkemistä, lähimmäisen mahdollisuuksien tukemista. Se merkitsee täyskäännöstä Virossa harjoitettuun sisä- ja ulkopolitiikkaan. Virolla olisi mahdollisuuksia selviytyä, mutta asenteet pitäisi muuttua hallituksen kabineteissa. Ihmiset eivät tarvitse viholliskuvia.