lauantai 28. maaliskuuta 2009

Diplomaattinen viisaus

Ihmistä ei pidä pelätä eikä halveksia, jos itse käyttäytyy asiallisesti. Vihan näkökulma on aina väärä näkökulma. Olen oppinut, että paras näkökulma on, jos uskaltautuu rohkeasti ihmisen luo – ihan kenen tahansa – ja kysyy tältä, miltä sinusta/hänestä tuntuu ja millaiselta maailma näyttää silmissäsi. Kuuntelemisen kyky on suuri viisaus, mutta mykkyys ei ole sekään ihastuttava seikka. Minun ongelmani on siinä, että teen näitä kysymyksiä kansainvälisistä asioista tietäville ihmisille, mutta unohdan kysyä saman kotona lapseltani. Tänään hän oli aika pettynyt, kun vastasin monta kertaa ”hetkinen”, ”kohta” ja ”vähän vielä”, kun poika odotti shakkilaudan kanssa, jotta pelaisin hänen kanssaan. En toki laiminlyö ihan täydellisesti häntä. Juuri poika nukahti viereeni sängyssään ja pääsi yöunille. Minulla on sen vuoksi vähäunisena ihmisenä vielä vähän aikaa omille harrastuksilleni, vaikka tähän aikaa ei voi enää jutella puhelimessa tai muuten kenenkään vieraan kanssa.

Teen kahta mielenkiintoista haastattelua ja artikkelia. Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Juli Kvitsinskin lausunnon valossa tämä ensimmäinen yhteistyöni on mitä kiinnostavin. Kvitsinski lausui näet YLE:n haastattelussa, että Suomen NATO-jäsenyys tulkittaisiin Venäjällä vihamielisenä toimena ja se johtaisi vastatoimiin monella eri alalla. Sovin jo vähän ennen tuon uutisen ilmaantumista haastattelun, jossa teema oli samankaltainen. Tänään sain toki vasta tarkempaa postia aiheen tähden. Täten minulla syntyy Venäjän ja EU:n suhteista, Viron rotuopista ym. artikkeli yhteistyössä Moskovasta legendaarisesta Venäjän Federaation ulkoasiainministeriön diplomaattiakatemiasta tulevan kansainvälisten suhteitten professorin kanssa (проф. кафедры международных отношений Дипломатической академии МИД Российской Федерации; perustietoja akatemiasta: http://www.dipacademy.ru/). Suomalaisille tämä koulu ei välttämättä sanoa yhtään mitään, jollei ole paneutunut Neuvostoliiton ja Venäjän historiaan jo vuosien ajan. Tämä Akatemia on perustettu jo vuonna 1934. Se on alansa johtava opetus- ja tutkimuslaitos Venäjällä. Minulla on pieni salainen haave, vaikka ymmärrän, että haaveet eivät pääsääntöisesti voi toteutua perhehuolien, rahaongelmien ja muiden seikkojen vuoksi. Jos kesälomaoikeuteen liittyvät unelmat toteutuisivat, saisin syksyllä 2009 ja keväällä 2010 vietettyä pääosan 38 päivän lomaoikeudestani opiskellen MBA-tutkintoa tms. mainitussa opinahjossa.

Haastateltavana ei ole kuitenkaan kukaan vanhan polven legendoista kuten esim. Bazhanov, vaan nuorempi tämän hetken ja tulevaisuuden tähti Andrei Manoilo. Hän on hyvin sympaattinen ja teräkatseinen tutkija. Lupauduin myös, että kääntäisin suomeksi hänen tuoreen tieteellisen artikkelinsa Etelä-Ossetiasta kansainvälisessä informaatiopsykologisessa sodankäynnissä. Pitää jututtaa vaikka UPI:a ym., jos heitä kiinnostaa tällaisen professorin artikkelin julkaisu ja siihen liittyvä keskustelu. Juuri Etelä-Ossetialla on keskeinen paikka NATO-argumentaatiossa. Tuon argumentaation luonnetta on diplomaattiakatemiassa juuri Manoilo selvittänyt. Kansainvälisten suhteiden professori kirjoitti minulle hyvin sympaattisesti edellisen kanssakäymisemme innoittamana: ”Я прочитал Вашу статью в газете "Торговый путь" и мне она очень понравилась: Вы очень точно умеете проникнуть в самую суть любой политической ситуации, даже самой запутанной. Спасибо за Ваш лестный отзыв о моей оценке инспирированной Соединенными Штатами психологической войны против России и Европейского Союза - я убежден в том, что любые попытки манипулировать общественным мнением должны получать широкую огласку и становиться предметом обсуждения в обществе”.

Uusi artikkelimme käsittelisi tällä kertaa venäläisiä Euroopan Unionissa. Tässä yhteydessä Viron erityisongelmat tulevat luonnollisesti myös esille. Harvinainen asiantuntijahaastattelu tulee julki toivon mukaan Venäjän kauppatie –lehdessä huhtikuun puolivälissä 2009. Harvinainen tämä on siitäkin näkökulmasta, että diplomaattiakatemiasta valmistuvat Venäjän federaation ulkomaanhallinnon korkeat viranomaiset ja haastateltava on professori kansainvälisten asioiden hoitamisessa. Netin avulla saa helposti pitkän listan korkeita valtiomiehiä eri valtioista, jotka ovat opiskelleet mainitussa diplomaattiakatemiassa. Yhteistyö jatkuu vielä tämänkin artikkelin jälkeen: se on molempien osapuolten tahto. Aihe kiinnostaa itseäni kovasti, mutta syynä ei ole ainoastaan Viron asema ja toimet informaatiopsykologisessa sodankäynnissä, vaan myös EU:ssa asuvien venäläisten oikeudet, ongelmat ja mahdollisuudet EU:n ja Venäjän välisten suhteissa sekä NATO:n laajentumisessa – tai laajentumisen pysähtymisessä, jopa supistumisessa. Minua kiinnostaa myös Venäjä-kuvan hallinta (image management) osana poliittista vallankäyttöä ja päätöksentekoa.

Toinen haastattelu on jo toteutunut: tämä on sympaattinen virolainen naispoliitikko ja toimittaja Sirje Kingsepp (yleistietoja hänestä: http://et.wikipedia.org/wiki/Sirje_Kingsepp). Häneltä oli hyvin kiehtovaa kuulla, miltä ihmisten väliset suhteet näyttävät laman aikana mediakohun ja poliittisen valtaeliitin takana. Pystyykö ja tahtooko Viro hyödyntää venäläisen vähemmistön kansakunnan voimavarana? Tämän haastattelun tein jo itse asiassa vähän aikaa aikaa sitten, vaikka itse artikkelia en ole kirjoittanut vieläkään valmiiksi erilaisten sattumien ja kiireiden vuoksi. Ennen artikkelin julkaisemista pyydän myös, että Sirje tarkistaa sen, jotta en pistä tyhmiä sanoja hänen suuhunsa. Tämäkin asiantuntija ja poliitikko oli mitä miellyttävin. Ylipäätänsä elämä tuntuu minusta aina kiehtovalta. Nainen on erään virolaisen puolueen, Riiigikogussakin olevan puolueen, Eesti Vasakpartein (ent. Viron sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen) puheenjohtaja. Euroopan parlamentissa puolue kuuluu GUE-nimiseen ryhmittymään. Puolue ei tunnetusti kannata omien sotilaiden teurastusta Afganistanissa tai Irakissa eikä myöskään ihannoi NATO-jäsenyyttä. Puoluejohtajana hänen äänensä on varmasti kuumaa kuultavaa Suomessakin. Ainakin hän on hyvin sympaattinen, viisas poliitikko.

Kaikki ei mene nyt toki ihan täydellisesti elämässäni. Mokkula kertoo Internet-yhteyden nopeudeksi 7,2 MB/s, kun tuttu osti juuri saman firman mokkulan ja saimme katsoa rinnatusten tänään, että hänen seitsemän kertaa ”hitaampi” yhteys on kuitenkin yli kaksi kertaa nopeampi kuin minun ”nopea” yhteys. Vaikuttaa siltä, että ruuhka olisi suurikin ja nettiliikenne ei toimi luvatulla tehokkuudella koneestani.

Tämä blogi on kirjoitettu myös tässä: http://juhamolari.blogspot.com/2009/03/diplomaattinen-viisaus.html, http://irc-galleria.net/blog.php?nick=jMolari&beid=29410393, http://juhamolari.suntuubi.com/?cat=8&y=2009&m=03&d=28. Kotisivuni on tässä: http://personal.inet.fi/business/molari/ . Olen kotisivujeni etusivulla hyökännyt aika jyrkästi NATO-intoilijoita vastaan.