keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Hanki minulle oikeutta

Kärsimyksen sunnuntai 29.3.2009. Nimitys judica (= hanki minulle oikeutta) on päivän Psalmin alusta (Ps. 43: 1). Ensi sunnuntaista alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva syvä paastonaika. Ensi sunnuntai on kärsimyksen sunnuntai (dominica passionis), mutta minulle on myös syntymäpäiväni jälkeinen sunnuntai; se on myös 200-vuotisjuhlan jälkeinen sunnuntai Porvoon valtiopäivien merkkihetkestä, kun Aleksander I kutsui Suomea kansakunnaksi. Vanha testamentti puhuu erityisesti oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta, jota sorrettu kaipaa, mutta joka on valitettavasti hylätty. Uusi testamentti katsoo sijaiskärsijään Jeesukseen: Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä. Jeesus on kuollut kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Jeesuksen kuolema on sovituskuolema, sovinnon rakentamista varten, jotta oikeus palautettaisiin hylätylle ja syrjäytetyille. Jeesuksen kuolema on kristillinen voimakas sanoma sen puolesta, ettei koston, alistamisen ja vihan avulla saa rakentaa maailmaa, vaan sovinto on ainoa käyttökelpoinen ratkaisumalli.

Eilen 24.3.2009 oli Ajankohtainen Kakkonen, jossa toimittaja seurasi Naši-liikkeen ja Yövartio-liikkeen edustajien saapumista Suomeen 23.3.2009. Itsekin olin ottamassa vastaan heitä. Minä haluan olla läsnä, kun ihmisillä on suuret tunteet, mutta nämä tunteet alkavat rikkoa sovintoa. Nämä edustajat vaativat oikeutta, mutta heille halutaan vastata, että nyt me kyyditämme teidät pois Baltian alueelta tai teidän on alistuttava nöyryytyksiin. Nämä olivat nuoria ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tavanneet Stalinia. Neuvostoliiton aikana he olivat pieniä vauvoja tai pikkulapsia, jotka syntyivät Baltiassa. Erään Naši-henkilön vanhemmat olivat itse asiassa Saksasta! Minä koin tärkeäksi tuntea näitä ihmisiä, kuulla heidän kerrottavaansa ja nähdä heidän hätäänsä, koska Suomessa kuulemme pääsääntöisesti vain Viron, Liettuan ja Latvian hallitusten puolestapuhujia, sillä ovathan sisarkansat kovin läheisiä toisilleen. En ollut toki Pohjan pienen pitäjän – Raaseporiin nyt liittyneen kunnan - ainoa edustaja, joka oli seuraamassa tapahtumia 23.3. Meitä oli muitakin alueelta.

Ensi sunnuntaina 29.3.2009 hoitelen Igor-poikaani kotona, koska äidin pitää olla Pietarissa hoitamassa anoppiani, joka jäi pari viikkoa sitten auton alle. Minulla on vapaa viikonloppu, joten en saarnaa ensi sunnuntaina Pyhän Marian kirkossa. Sunnuntain messu ei ole sen vuoksi antifasistinen messu! Mutta hyvä mies siellä saarnaa sunnuntaina kello 10: rovasti Veli-Matti Hynninen. Sitä vastoin tänään keskiviikkona 25.3. klo 9 kerron aamulla Pohjassa perinteiseen tapaan vietettävällä Café Star-aamupalalla kokemuksistani Naši-edustajien ja Yövartio-edustajien kanssa. Sain jopa allekirjoituksilla Yövartio-liikkeen käsinauhan. Otan sen mukaan aamupalalle.