perjantai 10. huhtikuuta 2009

Pitkäperjantain esirukous

Pitkäperjantain merkitys ei ole kirkon teologiassa - ja väitän nyt tämän ihmisenä ja kristittynä enkä minkään virallisen kirkkolaitoksen nimissä - seksuaalisuuteen liittyvä pohdiskelua, vaikka tämän viikon Kotimaa-lehdestä saattoi saada sellaisen vaikutelman piispan esilletulon tähden. Pitkäperjantai on englanninkielisessä maailmassa "hyvä perjantai" (Good Friday), koska se julistaa sovitusta. Juuri sovitusta tarvitsee ihminen vihan, koston ja alistamisen sijasta, vaikka juuri jälkimmäiset vaikuttavat kovin tyypillisiltä tavoilta ratkaista suhteita yhä oman aikamme maailmassa. Sovitus tarkoittaa anteeksiantamusta ja ihmisen rakastamista juuri nyt Jumalan luomana hienona ihmisenä. Sovitus tarkoittaa kristillisessä teologiassa, että emme saa enää vaatia keneltäkään ihmiseltä tai yhteisöltä jonkinlaista hyvitystä, uhria, maksu tai rangaistusta, jotta tämä olisi "kelvollinen" sovintoon: Hinta on maksettu. Kristillinen teologia ratkaisee tuon hyvityksen loputtoman kierteen sillä, että lausuu: Jeesuksen Kristuksen maksama hinta on täydellinen ja riittää!

Tänään Pohjan Pyhän Marian kirkossa oli pitkäperjantain jumalanpalvelus. Siellä ei saarnailtu, vaan kuultiin Jumalan sanaa, laulettiin ilman urkusäestystä ja rukoiltiin. Tässä on sovitusta ylistävä esirukous:

ESIRUKOUS

Kärsivä Kristus, Vapahtajamme. Me polvistumme sinun ristisi juureen ja rukoilemme rauhaa korkeudesta.
Muistamme Mariaa, joka ei paennut tuskaa eikä luhistunut.
Hän piti sinua sylissään silloin, kun vastasyntyneenä olit avuton. Nyt hän näkee sinut toisella tavalla avuttomana.
Miekka on käynyt hänen sydämensä läpi. Kuitenkin hän tietää, että tämä on se tie, jolle häntä on valmistettu.
Ristin juurellakin hänellä on rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Sitä rauhaa me etsimme.
Kärsivä Kristus, Vapahtajamme. Me etsimme pelastusta sielullemme. Sydämemme on kauhistunut niin kuin Pietarin. Hylkäätkö sinä meidät, kun me olemme niin usein hylänneet sinut? Kiitos, Vapahtaja, että olet sanonut:
»Kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.»
Tähän me turvaudumme. Vedä meidät synteinemme ja puutteinemme lähellesi ja armahda meitä ristiltäsi.
Herra, pelasta meidän sielumme.
Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme sinulta kestävyyttä.
Kiitos Getsemanesta.
Siellä sinäkin kysyit, voiko kärsimys mennä ohitse.
Kiitos siitä, että sinä tunnet ihmisen epävarmuuden,
ihmisen epäilyn ja ihmisen epätoivon.
Anna kestävyyttä niille,
jotka ovat sortumaisillaan.
Kiitos, että sinä rukoilit Pietarin puolesta,
ettei hänen uskonsa sammuisi.
Rukoile sitä meidänkin puolestamme.
Herra, anna meille kestävyyttä.
Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme yksimielisyyttä.
Me olemme hajalle lyötyjä kuin opetuslapset vangitsemisesi jälkeen.
Me kiistelemme keskenämme ja syyttelemme toisiamme.
Me pakenemme ja piiloudumme.
Me emme enää usko löytävämme toisiamme.
Herra, vedä meidät luoksesi ristin anteeksiantamukseen
ja yhdistä meidät.
Kärsivä Kristus, Vapahtajamme.
Me rukoilemme, että puolustaisit meitä.
Me olemme kuin ristin rikollinen:
tuskastumme omaan ja toistemme kärsimykseen ja kysymme,
etkö sinä tee mitään.
Herra, muista meitä niin kuin muistit ristin rikollista.
Puolusta meitä syyttäjämme edessä
ja Isämme edessä,
jotta meissä syttyisi toivo.
Herra, puolusta meitä.


Saarnani on koottu tähän linkkiin: http://personal.inet.fi/business/molari/saarnat.htm. Tämän kevän saarnoja - mielestäni parempi kuin vanhat saarnat - en ole vielä siirtänyt, koska minulla on ollut satunnaisesti paljon muuta tekemistä. Esimerkiksi huomenna ilmestyy vihdoin uusi kirjakin. Siitä sitten enemmän blogissani.