tiistai 16. kesäkuuta 2009

Venäläiset oopperatähdet konsertoivat eilen Pohjassa

Meillä oli Pohjassa kunnia pitää vieraana pietarilaisia oopperatähtiä, jotka esittivät sekä ortodoksista musiikkia että venäläistä kansanmusiikkia. Laulajilla oli ollut pitkä päivä, koska he olivat varhain aamulla lähteneet Virolahdelta. Pohjaan on melkoinen matka. Illalla ajoimme Helsinkiin kotiini, jossa kuusi henkeä majoittui. Vasta keskiyön jälkeen pääsimme nukkumaan. Mihail Antonov lähti taksilla Pietariin, koska hänellä oli jo tiistaina levytystehtävä. Oopperatähtien pitäminen vieraana oli perheellemme suuri kunnia. Havaitsimme jälleen kerran, miten kielten ja kulttuurien välisten rajojen luonteva ylittäminen luo elämään rikkautta, mahdollisuuksia ja iloa. Tällainen rajojen ylittäminen on helppoa kristitylle, joka voi kokea lähimmäisen rakkautta ja kunnioitusta ilman tarpeettomia foobikkojen historiallisia painolasteja tai henkilökohtaisia identiteettihäiriöitä. Elokuussa sama ryhmä saapuu esiintymään kotimme lähettyville Helsinkiin Mikaelin kirkkoon ja luultavasti saamme tavata taas toisemme. Me saimme kokemustemme lisäksi lahjaksi upean ikonin, jolla on nyt luonnollisesti keskeinen paikka kodissamme. Dmitri Samsonov - oopperalaulajien tenori - valmisti tälle päivälle upeat lihat lounasta varten. Yhteinen ateria teki juhlan täydelliseksi. Voin vakuuttaa kokemukseni perusteella - vastoin sitä valheellista informaatiota jota Suomessa levitetään tällä hetkellä mediassa: Moskovan patriarkan mukaan kalenterinsa järjestävät venäläiset ortodoksit osaavat myös nauttia elämästä ja hyvästä ateriasta!

Linkissä on puhelimella videoitu ortodoksinen laulu, jossa solistina on Mihail Antonov (basso profundo). Laulu antaa suuren ylistyksen Herralle. Великое славославие (Апостал Николаев-Струмскии; солист Минаил Антонов; "Soloists of St Petersburg"). Luterilaisena pappina ajattelen ortodokseista, että laulamme samassa kuorossa: jonkun ääni on basso profundo, toisen basso, jollakin tenori jne. Hyvässä kuorossa on eri ääniä. Suomessa ilmaantunut lahkolaisuus-puhe Venäjän ortodoksista kirkkoa vastaan ei ole syntynyt kristillisen uskon syvästä tuntemuksesta eikä uskoaan tunnustavien ihmisten sydämistä, vaan kristinuskon vastaisena pilkkana. Sellaiset loukkaukset saattavat olla jopa rikollisia, jos niitä tutkitaan tarkemmin. Joka tapauksessa koin helpoksi ja luontevaksi tämän kanssakäymisen venäläisten ortodoksien kanssa. Niin varmasti koki kaikki sadat ihmiset, jotka olivat kirkossa kuuntelemassa konserttia. Meillä ei ole tarve luoda loukkaavia luokittelua toistemme välille! Tällä rakastavalla ja kunnioittavalla käytöksellämme saamme osaksemme sellaista Jumalan siunausta, jota emme saisi osaksemme änkyrä-nationalistisessa käytöksessä, jota tavataan erityisesti internetin anonyymien kirjoittajien kirjoituksissa.

Jumala ei anna siunauksiaan niille, jotka tahtovat kirota lähimmäisiään, mutta Jumala antaa moninkertaiset siunaukset niille, jotka rakastavat ja kunnioittavat lähimmäisiään. Tämä koskee varmasti myös Suomen ja Venäjän välistä suhdetta.

Luontevat, keskinäistä kunnioitusta ja hyvinvointia edistävät, naapurisuhteet olivat esillä myös Venäjän kauppatie –lehdessä, joka ilmestyi tänään. Siinä on neljä kirjoittamaani artikkelia suomeksi ja yksi venäjäksi. Eräässä artikkelissa Venäjän suurlähetystö Suomessa vastaa kysymyksiini lapsen kansalaisuuden saamisesta ja kansalaisuuden merkittävyydestä: http://www.kauppatie.com/6_09.shtml
video