perjantai 17. heinäkuuta 2009

Miksi toimittaja kuolee?

Kootessani kaikenlaista aineistoa tšetšeeniterroristeja ja heidän ulkomaisia sidossuhteitaan käsittelevää kirjaa varten olen toistuvasti törmännyt ammattinäyttelijään, joka osaa roolinsa länsimaisessa mediadraamassakin. Erityisesti Shakespeare on hyvin hänen hallinnassaan. Hän on myös upea näyttelijä Berezovskin tarpeita varten ja länsimainen media on ollut joskus jopa täysin hurmaantunut häneen. Hänelle olen omistanut valitettavan surullisen kokonaisen luvun kirjassani, joka on toki täysin vielä keskeneräinen!

Abdullah Tammi on myös luvannut osallistua aina ajankohtaisen kirjan kirjoittamiseen omien tietojensa valossa.

Hyvä näyttelijä, huono käsikirjoittaja

Tämä näyttelijä on siis entinen Groznyin teatterin näytelijä Akhmed Khalidovich Zakayev (Ахмед Халидович Закаев, suomeksi paras translitterointi on Ahmed Zakajev). Hän ennätti toimia jopa ns. ”Itškerian tšetšeenitasavallan” ulkoministerinä. Tällä hetkellä mies elää Berezovskin kaverina Iso-Britanniassa, jossa rikolliset suojelevat toisiaan ja juonittelevat uusia näytelmiä.

Venäjällä syyttäjä on koonnut ison määrän todistusaineistoa Zakajevin osallisuudesta Moskovan teatterikaappauksen järjestämiseen 23.10.2002. Terroristit ottivat tuolloin panttivangeiksi 850 ihmistä. Terroristien seurauksena yli 100 ihmistä sai surmansa. Terroristit vapauttivat 23.10 lapsia, raskaana olevia naisia ja muslimeja. Terrori-iskun yhteydessä Zakajev, tämä Aslan Maskhadovin läheinen tuki ja ystävä, oli yhteydessä terroristeihin. Mies on itse kiistänyt kuitenkin varsinaisen osallisuutensa teatterikaappaukseen. Hänet pidätettiin jo30.10.2002, mutta tanskalainen tuomioistuin ei katsonut 34 päivää kestäneiden tutkimusten jälkeen näyttöä riittäväksi. Näyttelijä hurmasi yleisönsä – tällä kertaa tuomioistuimen! Pian tämän jälkeen 3.11.2003 brittiläinen tuomioistuin kieltäytyi luovuttamasta Zakajevia Venäjälle oikeudenkäyntiä varten. Venäjän viranomaiset ovat sittemmin koonneet syytelistaan yli 13 rikosta, johon mies sekaantui vuosien 1995-2000 välillä. Sitä vastoin näyttelijä vastasi syytöksiin väittämällä Vladimir Putinia syylliseksi Litvinenkon kuolemaan. Tässä on siis näyttelijä, joka pitää painaa mieleen, kun tulkitaan Tšetšeenia-tragediaa yhä uudestaan. Näyttelijän ongelma on kuitenkin siinä, että hän on huono näytelmän käsikirjoittaja: samat roolit toistuvat yhä uudestaan.

Natalia Estemirova

Venäläinen toimittaja, ihmisoikeusaktivisti Natalia Estemirova (Наталья Эстемирова) siepattiin 15.7.2009 Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa. Ruumis löytyi Ingushian puolelta Nazranin kaupunkin lähettyviltä. Häntä oli ammuttu useita kertoja päähän ja rintaan. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on tuominnut murhan kovin sanakääntein. Toimittaja oli valmistunut Groznyin yliopistosta historian tiedekunnasta. Hän on työskennellyt myös mm. Groznyin televisiossa. Ihmisoikeusaktivistina hän tutki Groznyihin tehtyjen raketti-iskujen tuhoa siviiliväestössä. Hän kirjoitti myös kidutuksista ja ihmisten sieppauksista, joihin olivat hänen mukaansa syyllisiä myös alueen viranomaiset. Myöskään Ramzan Kadyrov ei säästynyt kritiikiltä. Äskettäin Estemirova tutki erään tšetšeenitytön, Madina Junusovan (Мадина Вахаевна Юнусова ), murhaa. Estemirova oli myös Memorial-järjestön (ПЦ "Мемориал") johtaja. Häntä on palkittu monilla kunnianosoituksilla työstään.

Kuka ottaa hyödyn irti murhasta?

Kuka ottaa hyödyn irti tällaisesta murhasta? Stanley Cohen on nerokas sosiologi ja tutkija, joka kehitti 1970-luvulla teorian paniikista, jossa reagoidaan kohtuuttoman voimakkaasti (ns. deviancy amplification spiral). Valhe esitetään totena, huhu evidenssinä ja huolestuneisuus tukee demonisointia. Voimakkaimmillaan syntyy täysipainoista demonologiaa, jossa syntipukit leimataan pahuuden personifikaatioksi. Yksittäisten tapausten ja yhteiskunnan laajemman rappion välille esitetään paniikissa sosiaaliset merkityssuhteet, turvaudutaan stereotypioihin, defenssi- ja coping -keinoihin. Tuon paniikin tuottajia voivat olla poliitikot, piispat, toimittajat…

Kuka tarvitsee toimittajan murhaa? Se taho tarvitsee toimittajan murhaa, joka tahtoo vahvista stereotypioita Venäjää vastaan ja joka tahtoo vahvistaa mielleyhtymää yhteiskunnan laajasta rappiosta. Nämä henkilöt asuvat Iso-Britanniassa.

Venäläisillä ja muun maalaisilla keskustelukanavilla on luonnollisesti löydetty demonisoitu objekti näytelmän huonon käsikirjoittajan toivomusten mukaan. Svoboda-median keskustelukanavan ensimmäisessä viestissä anonyymikirjoittaja (totta kai !) nimeää surmantekijäksi Venäjän erikoispalvelun ("нет сомнения в том что за этим стоит фсб , по приказу российского презедента медведьева и примера путина руками разана кадырова”). Draaman käsikirjoittaja näyttää onnistuneen ensimmäisten suosionosoitusten perusteella.

Rikolliset tahtovat Venäjän pirstoutumista

Ramzan Kadyrov (Рамзан Кадыров) on närkästynyt murhan kyynisestä luonteesta ja viitannut terroristien pyrkimyksiin järkyttää yhteiskuntaa. Dmitri Medvedev on tiukasti tuominnut toimittajan murhan. Tšetšenian oikeuasiamies Nurdi Nuhazhiev (Нурди Нухажиев) on ilmaissut tappajien pyrkimykset osuvasti: «Преступники преследовали цель нанести удар престижу власти в России» (Rikolliset yrittävät hyökätä Venäjän viranomaisten uskottavuutta vastaan). Nurdi Nuhazhiev viittasi Politkovskajan ja Markelovan murhiin ikään kuin saman ketjun osina. ”Rikolliset tahtovat Venäjän pirstoutumista” (расшатать Россию). Hän nimesi Natalian kuoleman ”tragediaksi Venäjän ihmisoikeustilanteelle”. ”Huolimatta siitä, että joissakin seikoissa meillä oli erilaisia näkemyksiä, perustavia eroja ihmisoikeuskysymyksissä ei ollut. Olemme olleet aina aktiivisesti mukana, jatkuvassa yhteydessä ja keskustelleet kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin. Me syvästi murehdimme menetettyä kollegaamme” (Nurdi Nuhazhiev; http://kp.ru/online/news/514042/)

Kuka tahtoo vakautta, kuka alueellisia konflikteja?


FSB:n hallituksen kokouksessa 29.1.2009 presidentti Dmitri Medvedev kertoi ytimekkäästi Venäjän valtiollisen turvallisuuspalvelun prioriteetin: "Toimia separatismia, etnistä ja uskonnollista suvaitsemattomuutta vastaan – luoda vakautta ja yhtenäisyyttä meidän monikansalliseen valtioomme. FSB:n on vastustettava ankarasti nationalismia ja ääriliikkeitä” ("любая пропаганда сепаратизма, национальной и религиозной нетерпимости — вызов стабильности и единству нашего многонационального государства - - жесткое противодействие национализму и экстремизму").

Venäjän valtiollinen johto ja turvallisuuselimet kokevat valtiollisesti vahingollisena, että venäläisiä ja muita Venäjään liittyviä toimittajia murhataan. Fanatismi herättää Venäjän vastaista pelkoa eikä tuo pelko ole Venäjän tavoitteiden mukaista. Murhat ja häiriöt palvelevat terroristien ja Venäjää vihaavien ryhmien pyrkimyksiä.

Tuo sama viesti toistui äskettäin myös 23-25.6.2009, kun Irkutskin kaupungissa kokoontuivat sekä FSB:n että monien valtioiden erikoispalveluiden, turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaisten asiantuntijat keskusteluihin terrorismista. Kokouksessa keskityttiin torjumaan väestöryhmien radikalisoitumista ja pohdittiin maailmanlaajuisen tietoyhteiskunnan turvallisuutta. Itse presidentti Dmitri Medvedev ja FSB:n johtaja Alexander Bortnikov olivat avaamassa korkeatasoista tapahtumaa. Bortnikov toi esille kokouksessa, että kansainväliset terroristit yrittävät nyt saada myös joukkotuhoaseita. ”Terrorismin ilmiö ylittää kansalliset rajat, sillä on globaali luonne”. Terrorismi on ”uhka alueelliselle koskemattomuudelle, koska se rakentaa epävakautta laillisesti valittua hallitusta vastaan, luo uskonnollisia ja etnisiä konflikteja”. Jotta haasteisiin voitaisiin vastata menestyksellisesti, ”tarvitaan entistä enemmän kumppanuuksien vahvistamista, koordinointia ja jatkuvia ponnisteluja kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta voisi kehittyä ja toteuttaa tehokkaita toimia terrorismin torjumisessa. - - - Olen vakuuttunut, että terrorismin torjunta voi onnistua vain, jos kansainvälinen yhteisö ponnistelee sitä vastaan”.

Onnistunut terrorismin vastainen kokous kokosi 83 valtuuskuntaa 57 eri valtiosta, viralliset edustajat myös mm. YK:sta, vain Iso-Britannian ja Georgian erikoispalvelut olivat poissa.