maanantai 6. heinäkuuta 2009

Pari päivää Pietarissa

Aloin kulkea omalla autollani Pietariin vasta 1998. En ole kokenut mitään "Venäjä-herätystä". En ylipäätänsä pidä siitä, että jotakin aluetta, kansaa tai aatetta ihannoidaan ja romantisoidaan. Useimpien pitäisi tietää, miten kovasti olen kohdellut romantisoitua alkuseurakuntaakin. Toki vastavuoroisesti en hyväksy myöskään ylimääräistä pilkkaa, sillä sellaistakin saa kuulla myös kristinuskoa vastaan. Kritiikki sopii korvilleni, mutta aivan liian usein saa todista osaamattomia ja epärehtiä lyöntejä navan alapuolelle.

Venäjälle matkatessa osaan kokea paljon sellaista myönteistä ja arvokasta, jota liian useat suomalaiset eivät voi kokea omien negatiivisten asenteidensa vuoksi. Minullakin on monia kielteisiä arvioita sekä menneestä että nykyisestä talouden ja politiikan hoidosta. Venäjä ei ole minulle fantasia. En ylipäätänsä pidä romantisoimisesta. Joudun usein siihen rooliin Suomessa, että huomautan ärhäkkäästi osaamattomista ja epärehdistä lyönneistä navan alapuolelle. Jotkut iskevät koko ajan vain väärin ja petollisesti. Haluan muodostaa kokonaiskuvan. Sitä kokonaiskuvaa varten pitää korostaa voittopuolisesti hyvää ja onnistunutta naapuruutta, Suomen ja Venäjän mahdollisia yhteisiä strategisia hyötyjä sekä arvokasta pitkää historiaa.

Haluan myös ymmärtää Venäjää suurvalta-asemasta käsin, jolloin jokaista lausahdusta ei pidä lukea niin kuin piru Raamattua. Suurvallan täytyy hoitaa omia intressejä yhtäällä Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intia sekä esimerkiksi Iranin suuntaan. Venäjän johdolle on kaikessa tuossa moninaisuudessa toki tärkeintä Venäjän ja sen kansan hyvä. Jos valtion poliitikot eivät ajan oman valtion etua, he eivät ole hyviä poliitikkoja. Siksi en pidä kummallisena, jos Venäjä joskus pistää painoa enemmän protektionismille kuin oman maansa ja rikkautensa ulkomaille hävyttömästi myyvät muiden maiden kapitalistit. Toisaalla ymmärrän, että protektionismi saattaa estää myös kehitystä ja kansainvälisiä suhteita. Tuollaisessa tilanteessa politiikka on erilaisten ratkaisujen välillä punnintaa. Niin sen pitääkin olla.

Vietän taas muutaman päivän Venäjällä, menen ja tulen omalla autollani. Blogini saa odottaa sunnuntaihin saakka kirjoituksiani. Tuota ennen tapaan myös tuomiokapitulin määräämän tutkinta-asiamiehen, joka yrittää kuumeisesti etsiä kai mitä pahaa olisin joskus elämässäni tehnyt pappisvirassa tai siviiliroolissa. Kaikkea sitä saa kestää, mutta otan elämän huumorilla - myös tuollaiset typerät tutkimukset.

12 kommenttia:

Panu kirjoitti...

Haluan myös ymmärtää Venäjää suurvalta-asemasta käsin

Juuri tämä on sinun suuri petoksesi ja rikoksesi sekä Viron, Suomen että Venäjän kansoja kohtaan. Venäjän "suurvalta-asema" on nimenomaan Venäjän onnettomuus, koska Venäjän suurvalta-asema on aina revitty Venäjän kansan omasta selkänahasta. Kuka on joutunut antamaan poikansa kuolemaan Venäjän järjettömissä valloitussodissa - tai (nykyään) Venäjän kurittoman ja sekasortoisen armeijan väkivaltaisessa simputuksessa? Kukas muukaan kuin Venäjän kansa, Venäjän äidit. Ja sinne sinä isänä haluaisit lähettää oman poikasi kärsimään ja kuolemaan.

Venäjän kansan onnettomuus on ollut se, että Venäjän on pitänyt väkisin pitää kiinni suurvalta-asemastaan. Kun Venäjän kansa on halunnut siedettävää elämää itselleen, johtajat ovat vastanneet: ei oo varaa, täytyy pitää suurvalta-asemaa yllä. Venäjän suurvalta-asema on revitty verisesti kansan selkänahasta. Sitä on käytetty tekosyynä pitää kansa sorrettuna, alistettuna ja hyväksikäytettynä.

Jos sinä oikeasti haluat olla Venäjän kansan ystävä, sinä et voi olla Venäjän suurvallan ja venäläisen imperialismin ystävä. Imperialistista suurvaltaa vihataan syystä Suomen ja Viron kaltaisissa pienissä maissa, joiden olemassaolon Venäjän suurvalta-asema panee vaakalaudalle. Venäläisten itsensäkin olisi syytä opetella vihaamaan järjetöntä venäläistä imperialismia, josta he maksavat arjen kurjuutena ja luonnon radioaktiivisuutena.

Karjala takaisin kirjoitti...

Toivottavasti tajuat joskus, minkä katastrofin olet aiheuttanut suomalaisten ja venäläisten suhteille yhdessä kavereittesi kanssa. Ne kaverisi tekevät sentään vain työtään, mutta sinä olet tyhmä.

Juha Molari kirjoitti...

Karjala takaisin -kirjoittaja liioittelee minun merkitystäni ikään kuin olisin "kavereitten kanssa" aiheuttanut "katastrofin" suomalaisten ja venäläisten suhteille. Mitä suhdetta kirjoittaja lienee tavoitellut ja millä ehdoilla? Mikä on tuo katastrofi? Ketkä ovat noita "ystäviä"? Tyhmyydestäni voin olla toki kirjoittajan kanssa yhtä mieltä.

Panu kirjoittaa kummallista, koska ei voi suomalaisena kestää sitä, että naapurimme on huomattavasti voimakkaampi sotilaallinen mahti kuin Suomi on ikinä ollut tai tulee olemaan. Minä sitä vastoin otan sen reaaliteettinä enkä yritä pelastaa itseäni ahdistukselta sillä, että tekisin Venäjästä vähempää kuin se on. Sitä paitsi minulla ei ole edes tuollaiseen negatiiviseen pyrkimykseen minkäänlaista voimaa ja vaikutusvaltaakaan.

Loppujen lopuksi tulee vielä se moraalinen seikka, johon Venäjän suurlähetystö vastasi minulle kuukausi sitten osuvasti (tässä vapaa suomennokseni julkaisemastani tekstistä): [kysymys palveluksesta Venäjän hyväksi on] "myös moraalinen. Sen vuoksi on aiheellista kysyä, onko äitien pelättävä, kun pojat kasvavat miehiksi ja miehet puolustavat kotimaatansa, kotiansa, perhettänsä ja lopulta äitiäkin?" Niinpä juuri: miksi Panu on niin epämoraalinen henkilö, ettei sallisi poikien suorittaa palvelusta äitiensä, kotiensa ja perheittensä hyväksi, jos nuo pojat ovat venäläisiä? Miksi asepalvelus tai aseeton palvelus tai siviilipalvelus olisi muka moraalista vain, jos lapsi on suomalainen ja palvelus olisi Suomen hyväksi? Eikö yhdenveroisesti pitäisi katsoa, että kaikilla kansoilla ja valtioilla on sama moraalinen oikeus?

Ps. nämä jälkimmäiset kysymykset eivät ole mitenkään suomalaisuutta ja isänmaallisuutta vastaan, koska olen sentään isänmaallinen suomalainen, mutta ne ovat vain sitä varten, että tajuamme omien (nationalististen) näkökulmiemme satunnaisen järkyttävän yksipuolisuuden ja vääristyneisyyden.

Panu kirjoitti...

Eikö yhdenveroisesti pitäisi katsoa, että kaikilla kansoilla ja valtioilla on sama moraalinen oikeus?

No miksi sinä ja kaverisi sitten ette halua antaa Virolle oikeutta olemassaoloon? Miksi Venäjällä on mielestänne moraalinen oikeus sortaa omia vähemmistöjään (marit, georgialaiset jne.) paljon julmemmin kuin venäläisiä "sorretaan" Virossa? Miksi Viro leimataan "fasistiseksi", mutta Venäjä ei, vaikka Venäjällä on sotilaallisesti järjestäytyneitä uusfasistiryhmiä, jotka tappavat rutiininomaisesti kaukasialaisia maahanmuuttajia?

Panu kirjoitti...

Panu kirjoittaa kummallista, koska ei voi suomalaisena kestää sitä, että naapurimme on huomattavasti voimakkaampi sotilaallinen mahti kuin Suomi on ikinä ollut tai tulee olemaan.

Niin. Minun mielestäni naapurina oleva sotilasmahti, joka ei kunnioita pienten maiden olemassaolon oikeutta, on suora uhka minun fyysiselle olemassaololleni. Minusta sellaisen maan tulisi toteuttaa laajamittainen aseidenriisunta ja keskittyä luomaan kansalleen onnellista ja vaurasta elämää, jotta olisi mitä puolustaa. Siitä vain ei tule mitään, kun kaikki teollinen kapasiteetti pannaan ydinräjähteiden ja tappoaseiden tuotantoon ja koko yhteiskunta on militarisoitu.

Myyryläinen kirjoitti...

Molari kirjoittaa "En ylipäätänsä pidä siitä, että jotakin aluetta, kansaa tai aatetta ihannoidaan ja romantisoidaan. "

Tästä olen Molarin kanssa ihan samaa mieltä. Niin ei pidä todellakaan tehdä. Mutta sen vastustaminen ei myöskään saisi johtaa ihannoimattoman demonisointiin. Se peittää ja estää mahdollisuuden asialliseen analyysiin ja todelliseen kritiikkiin.

Pilkka sen sijaan on hieman eri juttu. Sitä pitäisi pystyä kestämään. Jollei jokin asia kestä sitä niin herää epäilys josko se on tärkeänä pitämisen arvoistakaan. Yksittäisten tavallisten ihmisten loukkaamisen kanssa on tietysti oltava hyvin varovainen. Sen sijaan vallassa ja johtavassa asemassa olevien ihmisten sekä hegemonistisessa asemassa olevien ideologioiden ja maailmankatsomusten kanssa ei käsittääkseni tarvitse olla yhtä varovainen.

Juha Molari kirjoitti...

Panu menee täysin harhaan kritiikissään. En tietenkään ole puolustellut Venäjällä vaikuttavia uusfasistisia ryhmiä, yhtä vähän kuin Virossa tai Suomessa vaikuttavia erilaisia uusfasistisia ryhmiä, joiden ajattelua hallitsee usein sokea nationalismi, revanssihenkisyys ja muukalaisvihamielisyys.

Myös Venäjällä on ainakin johtava puolue "Venäjän yhtenäisyys" samoin kuin turvallisuuspalvelut suhtautuneet ankarasti uusfasistista toimintaa vastaan sekä lainsäädännön että lainvalvonnan keinoin. Tämähän oli syy, miksi esimerkiksi yltiönationalistinen Rodina-puolue suljettiin pariin otteeseen vaaleista, koska puolue provosoi vihamielisyyttä Kaukasuksen väkeä vastaan. Niimpa kiitokseksi Tshetsheniassa lähes 100 % väestä antoi äänensä Venäjän yhtenäisyydelle, joka ei suosi uusfasistista tai muutakaan epädemokraattista ja väkivaltaista asennoitumista.

Georgian demokratian puolesta Panun pitääkin olla huolissaan, kun hyvin kai tiedät, miten seikäläinen "presidentti", Amerikan kansalainen, pitää valtaa USA:n tuella, mutta tapattaa ministereistä alkaen vastustajansa eikä salli opppositiota.

Panu kirjoitti...

Georgian demokratian puolesta Panun pitääkin olla huolissaan, kun hyvin kai tiedät, miten seikäläinen "presidentti", Amerikan kansalainen, pitää valtaa USA:n tuella, mutta tapattaa ministereistä alkaen vastustajansa eikä salli opppositiota.

En tiedä. Minä sen sijaan tiedän, että Venäjällä opposition edustajien, toimittajien, ihmisoikeusaktivistien murhat ovat arkipäivää, josta kerrotaan pikku-uutisissa. Mutta kuten oppi-isäsi Bäckman, sinäkin tietysti pidät esim. Anna Politkovskajaa amerikkalaisena, siis ulkomaalaisena inorodetsina, jonka jalorotuista herrakansaa edustava venäläinen ilman muuta saa halutessaan surmata.

Juha Molari kirjoitti...

Panu voisi selvittää sitten näitä kuolintapauksia: Zurab Zhvania ja Georgi Khelashvili.

Panu on irvileuka, joka kutsuu Bäckmania "oppi-isäksi", vaikka olen muistuttanut monta kertaa, että ystävyys on aivan eri juttu. En myöskään tunnusta tai koe oppi-isäksi ketään itseäni nuorempaa, vaikka tämä olisikin hyvin ansioitunut. Panu yrittää johtaa harhaan keskustelua tuolla tavalla itsensä kannalta ongelmallisista aiheista.

Olen kirjoittanut jo hyvin tuoreelta muutamasta Venäjällä tapahtuneesta toimittajan murhasta, luultavasti kirjoitin aiemmin kuin kukaan muu Suomessa. En kuitenkaan näe mitään logiikkaa Panun argumentaatiossa: Venäjän edun ja tahdon mukaista ei ole suinkaan toimittajien kuolemat, vaan nämä ovat saaneet surmansa muista syistä. Yksi ns. toimittaja - joka oli hämärämies - sai surmansa, kun pakoili pidätystä ja tarttui lentokentällä poliisin aseeseen. Toinen sai surmansa uusfasistien tähden, mutta juuri uusfasistista yltiönationalistista liikehdintää vastaan Venäjä on halunnut toimia.

Panu kirjoitti...

Panu voisi selvittää sitten näitä kuolintapauksia: Zurab Zhvania ja Georgi Khelashvili.

Eiköhän se ole ihan sinun venäläisten ystäviesi homma selvittää nämä kuolemantapaukset. Jälkimmäisellä revitellään useilla "vaihtoehtoisilla" uutissivuilla täsmälleen samalla sanamuodolla, mikä viittaa vahvasti siihen, että siinä levitetään esim. Venäjän tiedustelupalvelun "vaihtoehtoisina uutisina" levittämillä desinformaatiosähkeillä.

Venäjän edun ja tahdon mukaista ei ole suinkaan toimittajien kuolemat, vaan nämä ovat saaneet surmansa muista syistä.

Seli seli. Politkovskaja on "amerikkalainen", eli Juha Molarin mielestä hänet sai ampua. Ja mitä sitten Venäjän uusnatseihin tulee, toistaiseksi ei ole näkynyt merkkiäkään siitä, että Venäjällä vastustettaisiin oikeiden uusnatsien toimintaa. Valtio antaa niiden riehua, tahallaan.

Mutta mitäpä minä sinulle tässä mitään yritän inttää. Sinähän et ole moraalinen olento, joten turha sinulle on puhua.

Juha Molari kirjoitti...

Panu valehtelee, että Venäjällä virallisesti tuettaisiin uusnatsien toimintaa.

Lainsäädäntöä on rakennettu heitä vastaan tunnetun rikoslainkohdan avulla.

Viranomaiset ovat toistuvasti raportoineet jopa julkisesti pidätyksistä, joiden kohteena on ollut uusnatsit.

Hallituksen edustajat ja turvallisuuspalvelujen päättäjät ovat moittineet uusnatsien toimintaa ja ottaneet tiukasti kantaa.

Oikeuslaitos on antanut tuomiot uusnatseille.

Panu kirjoitti...

Jos lakkaisit Molari valehtelemasta ja syyttelemästä muita valehtelusta. Ei sinua kukaan enää usko, varsinkin kun tuossa homojutun kommenteissa osoitat, että sinulla ei ole mitään varaa moittia ketään muuta "uusnatsismista".