keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Viro on valtio

Lenin määritteli marxismin perusajatuksen mukaisesti valtion seuraavasti: ”Valtio on luokkavastakohtien sovittamattomuuden tuote ja ilmaus. Valtio syntyy siellä ja silloin, missä ja milloin ilmaantuu yhteiskunnan luokkajako, kun ilmaantuu riistäjiä ja riistettyjä”. V.I. Lenin, Valitut teokset, 7/10: 15; 9/10: 68.

Engels kirjoitti myös valtion tuntomerkeistä, jossa yhteydessä hän tarkoitti julkisen vallan ohessa myös poliittista, valtiollista valtaa, joka on yhteiskunnallisen, julkisen vallan erikoismuoto. Julkisen valtakoneiston mahti muodostuu yhä mahtavammaksi, kun valtion sisällä kärjistyy kilpailu luokkaristiriitojen tähden. Riistoyhteiskunnassa valtiovallasta tulee koneisto, joka asettuu yhä suuremman väestömäärän vastakohdaksi eli vieraantuu yhteiskunnasta.

Lenin kirjoitti siitä, miten hallitseva luokka harjoittaa valtaa, toteuttaa diktatuuriaan ja alistaa valtiokoneiston välityksellä. V.I. Lenin, Valitut teokset, 7/10: 15. Tällaista valtiota kutsutaan riistovaltioksi. Siinä valtiovallan demokraattisia menettelytapoja kavennetaan ja pystytetään taantumuksellisia hallintojärjestelmiä.

Tämän aatehistoriallisen lyhyen katsauksen perusteella minun täytyy tunnustaa erimielisyyteni, sillä dosentti Johan Bäckman ei ole kovin innostunut ylistämään Viroa valtioksi. En minäkään ylistä Viron valtiollista luonnetta. Viimeaikaiset uutiset sikäläisestä poliittisesta menosta ja Sinimäen mielenosoituksista ovat jälleen kerran surullisen huolestuttavia. Suomalaisina voimme kokea erityistä pettymystä Viron heikentyneeseen demokratiakehitykseen, ihmisoikeusongelmiin ja kansalaisyhteiskunnan rappeutumiseen.

Juuri tuossa kaikessa surkeudessaan Viro täyttää marxilaisleniniläisen määritelmän valtiosta. Siellä valtiokoneisto on kehittynyt yhä mahtavammaksi, jotta venäläiskielinen väestö vieraantuisi vallankäytöstä ja omasta identiteetistään. Sellainen on riistovaltio.