tiistai 29. syyskuuta 2009

Upea päivä

Aamulla vein poikani päiväkotiin, minkä jälkeen jatkoin suoraan juoksulenkille. Juoksu ei ollut ihan niin loistavaa kuin pari päivää sitten, mutta sain juostua aamulenkiksi 7 kilometriä.

Päivällä valmistelin vastausta tuomiokapitulille. Se on hyvin seikkaperäinen – toisin kuin tutkinta-asiamiehen raportti. Vastauksestani tulee yli 40 sivua pitkä ja se sisältää sekä kuvallista aineistoa että ennen julkaisemattomia henkilöanalyysejä tietyistä henkilöistä, joihin tutkinta-asiamies väittää minun suhtautuvan ”paranoidisesti”. Tiedän, ettei vastauksen tarvitse olla valmis yhdessä hetkessä. Pääasiat ovat kuitenkin jo valmistuneet. Ehkä huomenna tai ylihuomenna saan vastineen valmiiksi, jotta ystävät voivat oikolukea sen ennen kuin lähetän kapituliin. En pyytele siinä anteeksi.

Päivällä sain iloisen sähköpostin Säätiöstä Historiallinen muisti (”Fond Istorizeskaja Pamjat”, Фонд "Историческая память"). Historiatutkimuksen kansainvälisten ohjelmien johtaja Olesja Orlenko (Олеся Орленко) kertoi myös tulevansa Moskovaan korkeantason konferenssiin, jossa käsittelemme historian väärentämistä. Myös hänellä on esitelmä ilmeisesti Aleksander Djukovin kanssa (Александр Дюков). Olesja kertoi kiinnostuksesta tavata, mutta valitettavasti en vielä tiedä, missä hotellissa asun Moskovassa.

Iltapäivällä kävin toisen kerran juoksulenkillä. Seitsemän kilometrin juoksu ei maistunut ihan parhaalle mahdolliselle. Minun ongelmani on innostua paikoitellen sen hetken tunnelmiin nähden liian vauhdikkaaseen juoksuun vain sen tähden, että näen kuntoilijan, josta voisin juosta ohi. Tuon piirteeni tähden juoksen tarpeettoman reippaasti ja jalkani väsyvät, vaikka tarkoitus olisi vain verrytellä. Pääpiirteittäin juoksu meni kuitenkin paremmin kuin viime viikon lenkit. Esikouluikäinen poikani kävi juoksulenkkini aikana vaimoni saattamana азбука:ssa, jossa vuosia sitten pienet lapset opettelivat kirjaimet. Tällä hetkellä nämä opettelevat kirjoittamaan kirjeitä.

Tyttäreni sai myös kuulla ilouutisen: poliisi löysi takaisin varastetun vespan. Pienen korjauksen jälkeen tytär saa taas nauttia vespastaan.

Illalla sain hyvää opetusta venäjänkielisellä logopedillä. Opiskelu alkoi С –kirjaimesta, eteni З-kirjaimeen ja Ц-kirjaimeen. Sitten opettelin Ч, Щ ja Ш-kirjaimia, mutta en oppinut Ж-kirjainta. Ongelmia oli myös Ы- ja Л- kirjaimissa. Minulla on suomalainen korostus, jonka haluan pois venäjän puhumisesta. Lorut ovat hyvä apuväline kirjainten oppimisessa niin, että ne täytyy lausua oikein.

Аты-баты - шли солдаты,
Аты-баты - на базар,
Аты-баты - что купили?
Аты-баты - самовар.
Аты-баты - сколько стоит?
Аты-баты - три рубля.
Аты-баты - кто выходит?
Аты-баты - ты и я.

Sovimme, että käyn koko lokakuun logopedillä viikottain. Tämän lähtölaukauksen jälkeen siirrymme myöhemmin itse Moskovassa pidettävän esitelmän lukemiseen ja lausunnan parantamiseen. Logopedi kertoi, että muutamat amerikkalaiset olivat samalla tavalla pyytäneet joskus apua, jotta esitelmä tulisi lausuttua hyvin venäjäksi.

Tässä Länsi-Uusimaa -lehden tunnistamistesti, jossa kysymys 3 selvittää erästä mahdollisesti tuttua henkilöä.