maanantai 9. marraskuuta 2009

Ennen Venäjän matkaa

Lähden huomenna Venäjälle. Päätin mennä kaikesta huolimatta Pietariin omalla autolla, koska perhe pääsee samalla mukaan. Pari viikkoa on ollut kovasti kiireitä. Ennätin kuin ennätin ennen matkaa tehdä myös kolme artikkelia Venäjän kauppatie –lehteä varten.

Ensimmäisessä artikkelissa kerron, miten Venäjä tahtoo välttää illuusion, joka syntyy kovin helposti talouteen raakaöljyn hinnan noususta. Venäjä haluaa välttää illuusion. Kerroin siitä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin lausui jo ennen talouslamaa helmikuussa 2008 Venäjän kehitysstrategian 2020 (Strategija razvitija Rossija 2020). Tällöin hän varotti tyytymästä hyvänolon illuusioon: ”Mutta ... emme voi pysähtyä ja levätä, mitä on jo tehty, mitä on saavutettu. Mielestäni meidän on puolueettomasti ja realistisesti arvioitava tilannetta ja tehtävä itsekriittiset arviot lähestymistapaamme varten” (Putin). Syksyllä 2009 Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin artikkeli ”Venäjä, eteenpäin” (Rossija vpered, 10.9.2009) haastoi Venäjää uudistumaan ja vapautumaan alkeellisesta raaka-ainetaloudesta. Kulutuskysynnän elpymisestä on heikkoja signaaleja ja oppineita arvoita. Spiegel-lehden haastattelussa marraskuussa 2009 Medvedev varotti kuitenkin nousunäkymien innostuksessa siitä, että raaka-aineiden vienti muistuttaa kovasti huumeriippuvuutta: lisää, lisää, lisää. Pohdin myös vähän Venäjän korkotasoa ja keskuspankin toimia spekulatiivisuuden uhkan torjunnassa.

Toisessa artikkelissa selvitin Suomessa toimivia venäläisyrityksiä sikäli kuin Jari Jumpponen, Markku Ikävalko ja Boris Karandassov olivat analysoineet asiaa Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa ”Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa” (Lappeenrannan tekninen yliopisto, Northern Dimession Research Centre, Pub. 55, 2009). Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa. Surullista oli lukea tutkimuksesta, että venäläisvetoiset yritykset kohtasivat Suomessa vaikeuksia asioidessaan maahanmuuttoviranomaisten ja rahoittajien kanssa. Näillä yrittäjillä oli vaikeuksia saada jopa työ- ja oleskelulupia omasta yrityksestään huolimatta. Ulkomaalaisviraston hitaat käsittelyajat vaurioittivat yritystoimintaa.

Kolmannessa artikkelissa käsittelin Venäjän vakuutusmarkkinoiden haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Esittelin artikkelissani varsin tuoreen tutkimuksen: Dmitri Filatov, Sinikka Parviainen ja Päivi Karhunen olivat tutkineet Venäjän vakuutusmarkkinoiden kehitystä yleisesti ja erityisesti Pietarin kehitystä lokakuussa 2009 valmistuneessa selvitksessään The St. Petersburg Insurance Market: Current Challenges and Future Opportunities (Working papers 473; Helsingin Kauppakorkeakoulu – Center for Markets in Transition, CEMAT, lokakuu 2009). Finanssikriisi oli koskettanut ankarasti venäläisiä vakuutusyrityksiä, mutta kaikesta huolimatta tutkijat päättivät analyysin myönteisesti: ”Meidän vastaajamme olivat melko optimistisia vakuutusmarkkinoiden tulevaisuudesta ja olivat luottavaisia omaan kykyynsä nähdä vakuutusmarkkinat kriisissä ja kriisin ohessa” (s. 118).

Nyt olen valmis matkustaakseni Venäjälle.