Statcounter

perjantai 25. joulukuuta 2009

Joulupäivän saarna

Jouluaamun saarna Pohjan Pyhän Marian kirkossa 25.12.2009 kello 6.

X X X X

Jouluevankeliumi tahtoo siirtää syrjityn, mitättömyyteen leimatun ihmisen Jumalan perheväkeen, Jumalan lapseksi, Jumalan silmissä taas uudestaan kauniiksi ja rakkaaksi. Älä siis jää siihen yölliseen pimeyteen, johon joko itse tai kurja järjestelmä tahtoisivat sinut jättää.

Betlehemin kedon lammaspaimenet, silloista Israelin uskontoa ja uhraamis- ja puhdistautumisinstituutiota varten yötyöläiset, pääosin arvottomiksi leimatut sopimattomien työaikojen tähden, silloista uskonnollisesti säädeltyä työ- ja vapaa-aikakalenteria kelvottomasti seuraavat vähäosaiset ihmiset – paimenet - saivat itse enkelin ja taivaallisen sotajoukon kutsun tulla, nähdä ja kumartaa itse Vapahtajan Herran Jeesuksen syntymälle.

Paimenet työskentelivät siihen aikaan ei ainoastaan meikäläisittäin lampaan hoidon moninaisiin tarkoituksiin, vaan erityisesti Jerusalemin lähinaapurissa Betlehemissä Jerusalemin temppelin eläinuhripalveluja varten, koska valtaosa ihmisistä oli leimattu syyllisiksi, saastaisiksi, epäpuhtaiksi, kelvottomiksi.

Toki uskonnollisesti määritelty lammashoito oli sekin liiketoimintaa. Puhtautta varten tarvittiin päivittäin ja viikoittain lukuisia lammasuhreja, joita koko kansa osti vähillä varoillaan.

Nämä vähäosaiset lammaspaimenet eivät olleet itse juurikaan suurten lammaslaumojen omistajia, vaan mitättömiä yötyöläisiä tuollaisessa uskonnollisessa ja henkisessä ilmapiirissä.

Niin kuin valtaosa väestöä, lammaspaimenet olivat osattomia jaloista suku- ja syntymäkertomuksista, heillä ei ollut ihmisarvoisia elämisen oikeuksia, puhumattakaan oikeusturvasta ja hyvinvoinnista.

 Luukkaan evankeliumissa kerrottu jouluevankeliumi on alusta alkaen siirtänyt onnellisesti nämä osattomat, syrjäytetyt ja vähäosaiset Jeesuksen Kristuksen syntymän avulla takaisin Jumalan perheväkeen, osallisiksi jaloon alkuperään, Luojan luomaan loukkaamattomaan ihmisyyteen, johon Luoja loi ihmisen jo luomakunnan alussa.

Silloisessa antiikin maailmassa kaikki ihmiset arvioitiin heidän syntymänsä ja sukunsa perusteella. Jouluevankeliumi asettaa vallankumouksellisen muutostarpeen silloiseen järjestelmään, vaikka varsinainen muutos jäikin surullisen hitaaksi ja pieneksi: Kuka tahansa sai nyt Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen syntymän omaksi jaloksi syntymäkertomukseen, jossa Jumalan Pojan syntymän avulla vähäosaiseksi ja osattomaksi alistettu ja jopa saastaiseksi leimattu ihminen nostettiin Jumalan lapseksi, Jeesuksen omaan perheväkeen.

Meillä oli nyt oikeus katsoa itse Kaikkivaltiaan Jumalan Pojan syntymää ja kuulla, että tämä syntymä oli meitä varten.

Olisi aivan oikein jouluevankeliumille, jos myös me siirtäisimme varhaisen kristinuskon eettisen vallankumouksellisuuden, rohkeuden ja merkittävyyden myös muutosvoimaksi omaan elämäämme ja maailmaamme.

Jouluevankeliumin ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen köyhän synnyinsijan perusteella emme hyväksy mitään sellaista alistamista, jonka kohteeksi itse kukin ihminen tai läheisemme joutuvat kansallisen, kielellisen, rodullisen, taloudellisen tai sukuhistoriaan liittyvän tai muun näennäisen perusteen avulla.

Meillä on oikeus olla rohkeasti Jumalan lapsia, tunnustaa Luojan luoma ihmisarvo, olemme Jeesuksen perheväkeä.

Vapahtaja Jeesus Kristus syntyi itse köyhään alhaisuuteen, hän antoi hyväksynnän ja rakkautensa meille.

Tämän päivän maailmassakin tapahtuu pakottavaa alistamista, vaikka Suomessa alistaminen toteutuu usein kulissien takana, hiljaisuuteen mykistymisenä silloin kun pitäisi olla rohkeus puolustaa lähimmäistä ja oikeuksia, ehkä emme osaa kiinnittää huomiota niihin aatteellisiin myytteihin, ajatusmalleihin ja toimintatapoihin, joiden avulla ihmisiä ja ihmisryhmiä julistetaan yhä edelleen saastaisiksi ja merkityksettömiksi meidän keskuudessamme.

Valitettavasti olen tavannut myös sellaisia lähimmäisiä, jotka tuomitsevat itse itsensä pienuuteen, alamittaisuuteen, ikään kuin herrat ja hallitsijat olisivat toista rotua, mutta me pyydämme vain anteeksi omaa olemassaoloamme! Niin ei saisi olla: jouluevankeliumi tuo Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen syntymän aivan alhaisuuteenkin, jotta hänen syntymänsä perusteella voisit uskoa itse Jumalan Pojan syntyneen sinua varten, jotta voisit nousta Jumalan lapsen rohkeuteen ja toivoon, jotta ymmärtäisit itsesi Jumalan silmissä rakkaaksi ja kauniiksi.

X X X



Sen jälkeen kun olin pitänyt jouluaamun saarnan kristillisen apostolisen uskon mukaisesti sain kuunnella radiosta kauhean suomalaisnationalistisen joulusaarnan.

Oulun hiippakunnan tuomiorovasti Matti Pikkarainen saarnasi tänään kello 7:00 25.12.2009 joulupäivänä radioidussa jumalanpalvelussa (YLE Yksi) Oulun tuomiokirkossa. Hänen saarnansa oli merkillisen kansallisnationalistisen uskonnon palveluksessa.

Jeesuksen seimi ja kapalot varmasti tahrautuivat satojen tuhansien sodassa kuolleiden ihmisten verellä, kun Pikkaraisen saarna oli kehuskelua Jylhän runon ja Suomen rintamapappien jalon taistelun avulla siitä, miten nämä talvisodassa, välirauhassa ja jatkosodassa taistelivat läntisen kristikunnan puolesta ateististä itäistä uhkaa vastaan.

 Niin meilläkin olisi nyt vapaus viettää kristillistä joulua!

Tehtäköön tiettävästi, koska tuomiorovasti eli yhä vanhoissa poteroissa, että itäisessä naapurissamme voi viettää täysin vapaasti kristillistä joulua. Viime yönä sain jopa joulukortin Venäjältä historian väärentämistä vastustavaan toimintaan keskeisesti vaikuttavan Historian muisto (“Фонд Историческая память”) -säätiön kansainvälisen työn johtajalta. Ihan oikeasti siellä joulua vietetään, jos vaikka monet viettävät eri päivänä!

Pikkarainen kertoi saarnassaan lisäksi, että talvisotaan kutsuttaessa ei kysytty, pitäisikö tai haluaisitko lähteä, vaan sinne lähdettiin. Hän unohtaa mainita, että kieltäytyjät saatettiin tappaa Suomessa. Kristillisen joulunkin vietto oli silloisen poliittisen ilmapiirin tähden vääristynyt taistelevaksi uskonnoksi, jossa totuus oli meidän omistuksessa ja rintamalinjan toisella puolella oli itse paholainen.

 Joulun evankeliumi ei ollut enää rauhan evankeliumia, jonka avulla haluttaisiin lieventää vastakkainasettelua ja ihmiskunnan paholaismaista luokittelua. Joulun vapaa vietto on mahdollista nyt Kristuksn syntymäpäivänä vuonna 2009 AD. niin Venäjällä kuin täälläkin, joten Pikkarainen kompuroi talvisodan vaikutushistorian tulkinnassa. Joulujumalanpalvelus ei tulisi olla myöskään nationalistisen uskonnon palveluksessa, jossa valheellisesti vaietaan oman kansakunnan paholaismaisuudesta sodan vuosina ja näitä vuosia ennen, mutta ainoastaan demonisoidaan naapureita.

Meidän Euroopppamme on yhä enemmän monikansallinen ja monikulttuurinen, joten Toisen maailmansodan poteroiden uudestaan kaivaminen joulusaarnassa on häpeällistä joulun nationalistista omistamista, vaikka Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen syntymä pitäisi tarjota myös niille ulkomaalaisille ja ulkomaalaistaustaisille, joilla ei ole tarvetta eikä syytä omaksua suomalaiskansallisia sotamyyttejä.

Tämä sotaisa joulusaarna ei ole toki yllätys, jos muistaa, että tuomiorovasti on muutama vuosi sitten väitellyt tohtoriksi sodan oikeutuksesta. Sota tiettävästi kiehtoo kyseistä pappismiestä jopa varhain jouluaamuna.

Häpeä, ettei edes tuomiorovasti ymmärrä jouluevankeliumia kristikunnan yhteiseksi, vaan lukee sitä nationalisen viestinnän mukaisesti, jota on toki ollut runsaasti marras- ja joulukuun aikana Suomessa.

Eräs venäläinen ystäväni ennättikin jo kommentoida minulle, että olisin liian naivi, sillä Suomessa ”valtiopappien” pitäisi ymmärtää julkisen viestinnän tähden tänä vuonna saarnata talvisodan kauheuksista valtion poliittisia kasvatustarpeita varten. Niin Neuvostoliitossakin olisi ollut suuri erehdys, jos ei ymmärtänyt puhua kauniisti Stalinista, jos ja kun tämän mukaista julkista viestintää oli tarjolla.

9 kommenttia:

  1. Fasisti-prelaatti pikkarainen pitäisi lähettää ilman luotiliivejä Afganistaniin.Raamattu koprassa tekemään "RAUHAA".SUOMALAISET EIVÄT KOSKAAN ENÄÄN LÄHDE NÄITEN UHO-PYÖVELEIDEN KÄSKYSTÄ MIHINKÄÄN!

    VastaaPoista
  2. Jos vanja olisi onnistunut miehittämään Suomen 70 vuotta sitten,niin puolen vuosisataa olisi joulun vietto ollut aika heikkoa kuten Virossa oli.Neuvosto-Venäjällä uskonnonvapaus oli paremminkin teoreettista sorttia.Eipä silti,kyllä Pakkasukko aina yhden jeesuksen voittaa.

    VastaaPoista
  3. Näin eksegeettisesti ja homileettisesti (jos ette ymmärrä, niin katsokaa sanakirjasta) tarkastellen tuomiorovastin saarna jäi noin 2009 - 70 = 1939 vuotta ( - n. 4-7 v) väärään paikkaan, Jeesus unohtui Betlehemiin, paimenet eivät menneet seimen luo. Toisaalla homileettisesti katsottuna tuomiorovastin saarna jäi 70 vuotta väärään aikaan eli vuoteen 1939, kun nyt eletään vuotta 2009. Ekumeenisesti ja globaalisesti katsottuna tuomiorovastin saarna jäi kovin partikulaarisesti suomalaiseen mytologiaan, kun taas niin Oulu kuin koko Suomi on monikansallistunut erityisesti 90-luvulta alkaen.

    Ps. Kalle J. Miettinen! Muistelen, että sinulla on oma pieni kirkko. Minulla taitaa olla pappisvirka katkolla, koska minut yritetään heittää pois pappisvirasta. Pitäisikö meidän keskustella siltä varalta, että heittävät meikäläisen ulos luterilaisesta kirkosta?

    VastaaPoista
  4. Kylläpä ylioppilaan veli tuntee itsensä pieneksi ja nöyräksi,kun pastori oikein äityy sivistyssanoja käyttämään...

    VastaaPoista
  5. Kalle J. Miettinen on Jumalaan uskova Lutherin kirkosta eronnut Siperian seikkailija!Pyydä Juha karkoitusta Irkutskin alueelle.Siellä Madilda Wreden velikin toimi pappina.Minäkin voin myöhemmin tulla Irkutskiin jos nämä ryssofopistit pääsee valtaan Suomessamme.Poikani on siellä yliopistossa kolmannella luokalla!

    VastaaPoista
  6. Hyvä kirkkoherra Juha,
    tunnut repineesi ihokkaasi tuomiorovastin saarnan takia. Kertoisitko ensiksi, mitä tarkoittaa sana "kansallisnationalismi"? Tarkoittako se samaa kuin kansallissosialismi ja jos, niin onko Pikarainen natsi. Vai tarkoittaako se jotain kaksinkertaista nationalismia ja poikkeaako se esim. Venäjällä havaittavasta nationalismista?

    Tunnettuna russofiilinä tietänet, mitä venäläisille merkitsee 9.5. Onko niin, että meillä ei ole oikeutta muistella toisen maailmansodan kauheuksia ja kunnian päiviä kuten venäläisillä? Quod licet Iovi, non licet bovi, niinkö?

    Toiseksi, taisteliko Suomi ateistista Neuvostoliittoa vastaan? Onneksi tänään Venäjällä saa vapaasti, ilman holhousta ja pelkoa, kuulua kirkkoon. Toivoisin, että erottaisit entisen NL:n ja nykyisen Venäjän. Saisit ehkä kirjoituksiisi pikkuisen historiallista perspektiiviä.

    Komanneksi, Suomessa ei tapettu vaan teloitetettiin sotimisesta kieltäytyneitä Suomen lakien mukaisesti. Tappamisen ja teloituksen eron voit tarkistaa vaikka mainiosta "Arvin kielioppaasta". Jota itse kunkin kannattaa lukea ja ottaa opikseen.

    Lukuisin tervehdyksin

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  7. En ole ajatellut, että tuomiorovasti olisi mitenkään kansallissosialisti (natsi!). Ei toki pidä ihan kaikkea luulla minustakaan.

    Sitä vastoin en pidä siitä, että monikansallistuneessa ja monikulttuuristuneessa Suomessa ja Euroopassa joulupäivä - Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhla AD 2009 - avataan sisällöllisesti ja rakenteellisesti talvisodan avulla (AD 1939). Silloin eletään ehdottomasti saarnassa aivan väärässä aikakaudessa.

    VastaaPoista
  8. Erinomaista Juha, vastasit 33,3 %:iin kysymyksistäni tai toteamuksestini. Se on äärettömästi enenemmän kuin ystäväsi Johan tai Leena, jotka eivät vastaa mihinkään.

    Sinulta jäi kommentoimatta NL:n ateistisuus ja tappo/teloitus. Kun vastaat niihin, niin olen päässyt 100 prosenttiin.

    Vielä yksi lisäkysymys. Emmekö saa todella "monikansallistuneessa ja monikulttuuristuneessa Suomessa ja Euroopassa" muistella talvisoden 70 vuotispäivää, kuten Venäjällä yhdeksäs viidettä?

    Lukuisin tervehdyksin

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  9. Hyvä Kalevi!
    Olen kirjoittanut lukuisia kertoja tässäkin blogissa suomeksi ja venäjäksi, että en kaipaa Neuvostoliittoa poliittis-ideologisena järjestelmänä ja vielä vähemmän Stalinia. Olen kertonut esimerkin tavoin. Se tuskin pitäisi olla epäselvää.

    En tietenkään torju, jos henkilökohtainen tai kansallinen identiteetti tarvitsee nostattaa joitakin tapahtumia juhlittaviksi, vaikka samanaikaisesti näen tämän päivän ihmisen kannalta noiden vanhojen tarinoiden "elävöittämisen" jo myyttiseksi perustaksi identiteetille, MUTTA

    se suuri mutta on, mikä on evankelisluterilaisen, apostolista uskoa tunnustavan, kristillisen kirkon tehtävä jouluaamun jumalanpalveluksessa??? Ihanko totta kansallista identiteettiä varten elvyttää talvisodan tarinoita?

    VastaaPoista