torstai 24. joulukuuta 2009

Jouluaaton saarna

Jouluevankeliumin huippu on ilmaistu näissä sanoissa: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Enkeli ilmoitti teille ilosanoman, enkeli ilmoitti koko kansalle suuren ilon, enkeli ilmoitti meille ilosanoman: Vapahtaja Kristus Herra on syntynyt.
Erityisesti luterilaisen kirkon varhaishistoriassa sovitettiin itse kunkin omaa nimeä tähän sanaan: Teille. Tänään on teille syntynyt Vapahtaja. Varmasti nuo paimenet hyvin tiesivät, ettei heistä kukaan ollut isä eikä äiti syntyneelle lapselle, mutta enkeli sanoi kaikesta huolimatta: ”Teille on syntynyt Vapahtaja, Kristus Herra”.

”Teille on syntynyt” tarkoittaa, että teitä varten, teidän hyväksenne ja teidän iloksenne on syntynyt Vapahtaja Kristus Herra: Hän on hyvä juuri teille.
Vapahtajan Kristuksen Herran syntymä ei ollut vain mikä tahansa syntymä, vaikka kaikki lasten syntymät ovat merkittäviä: tämä syntymä oli pelastava, Jumalan ihmisrakkauden ilmaus, ääretön Kaikkivaltias tulee äärelliseen pieneen ja kapaloituun. Kaikkien suurten kirkkokuntien tärkein uskontunnustus Nikean uskontunnustus kertoo mainitun asian näissä sanoissa: ”Hän meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariaksi, ja syntyi ihmiseksi”.

Jouluevankeliumissa on yllättävän ohikiitävä maininta, että Joosefilla, Marialla ja syntyvällä Jeesus-vauvalla ei ollut tilaa majatalossa. Emme tiedä, miksi he jäivät osattomaksi majapaikasta. Oliko kaikki vuodesijat oikeasti varatut, olivatko ihmiset ennakkoluuloisia Galileasta saapuvaa pariskuntaa vastaan? Ensimmäisen pyhän yön köyhyys ja vähäisyys ovat virittäneet kristikuntaa kautta aikojen laupeuden tekoihin ja lähimmäisrakkauteen. Jouluevankeliumi on kirjoitettu alusta alkaen kuitenkin siinä innoituksessa, että joulun sanoma ei ole erilaisissa hyvätahtoisissa rakkauden vaatimuksissa, vaikka ihmiskunta tarvitsee myös meidän rakkauttamme. Joulun evankeliumin huippu on ilmaistu Jumalan ihmisrakkaudessa ja hyvässä tahdossa meitä kohtaan.

Meillä on oikeus ja tarve kuulla ilosanoma, että meille ja meitä varten on syntynyt Vapahtaja, Kristus Herra. Syntyvän Jeesus-lapsen elämää seuratessa sopii koko ajan muistaa, että tämä Vapahtaja, Kristus Herra on syntynyt meidän hyväksemme: hänen puheensa monissa eri tilanteissa, joskus jopa aika särmikkäät ja vaikeasti tulkittavat; Jeesuksen teot kodeissa, toreilla ja kadun varsilla ja kaikkialla ovat meitä varten. Koko Jeesuksen elämä on meitä varten, jotta saisimme kelpoisuuden, vapauden ja rauhan sellaisista vaatimuksista, jotka eivät pitäisi edes kuulua meidän kannettavaksemme - myös niistä vaatimuksista ja siitä syyllisyydestä, joka kuuluisi varsinaisesti meidän häpeäksemme ja kannettavaksemme, mutta Jeesus syntyi myös tätä varten meidän hyväksemme; jotta saisimme rohkeuden uskoa, elää, rakastaa ja toivoa ihmisinä Jumalan ihmisrakkauden ja Jeesuksen Kristuksen tähden.

Betlehemin pilkkopimeässä yössä paimenien oli parempi elää ja tehdä työtä sen jälkeen, kun Vapahtaja Kristus Herra oli syntynyt heitä varten. Täyspimeys ei pelottanut enää samalla tavoin, kun enkeli oli kertonut ilosanoman ja paimenet olivat löytäneet Jeesuksen, vaikka Jeesus oli vielä hyvin pieni, kapaloitu, makasi pelkässä seimessä. Jouluevankeliumi antaa suunnattoman voimavaran ja iloisen toivon, jos vaikka pitäisi elää ja toimia pilkkopimeässä eikä näkisi itse eteenpäin.

XXXXX

Olen julkaissut kaikki saarnani kotisivuillani internetissä: http://personal.inet.fi/business/molari/saarnat.htm. Myös tämä jouluaaton hartaus tulee illalla kotisivuilleni, sillä onhan se parempi pistää nämä julkiseksi, jotta tulisi ilmi, että kirkossa saarnaan Kristusta. Vastakkaisia epäilyjäkin on valitettavasti ilmennyt ja muka sen mukaisesti asiat on oikein tutkittukin.