lauantai 13. helmikuuta 2010

Viron talouslama on lisännyt syrjintää

Äärikapitalistinen reformipuolue lupasi maaliskuussa 2007, että se vie Viron Suomenkin ohi vauraudessa Euroopan viiden rikkaimman joukkoon. Suunta oli päinvastainen: Viro on elänyt lyhyen historiansa suurimman työttömyyden aikaa, mutta työttömyys vain pahenee. Virossa tehdään todellakin ennätyksiä, mutta päinvastaisia kuin vuonna 2007 luvattiin!

Kirjoitin jo vuoden 2008 alussa Viroa odottavasta talouden syöksystä. Vuosi sitten tammikuun alussa 2009 ennakoin kuitenkin erheellisesti, että Viron talouden romahduksessa ulkomaiset yritykset toimivat isänmaattoman kapitalistin tavoin, poimivat sadon ja lähtevät pakoon. Vähän myöhemmin arvioin Viron syöksykierteen ja diskriminaation surkeaa yhdistelmää. Siihen aikaan monissa suomalaisissa kirjoituksissa uskoteltiin vielä Viron taloustilannetta vahvaksi. Otaksuin, että pääoman ja yrittäjien pako syöksisi Viron taloutta entistä enemmän kurjuuteen. Ulkomaiset yritykset – erityisesti suomalaiset – ovat kuitenkin kantaneet yhteiskuntavastuuta Virosta ja jaksaneet uskoa työhönsä, vaikka tuloksia ei ole usein edes syntynyt. Muutamat ovat saavuttaneet toki myös onnistumisia, mikä kuuluu yrittämisen luonteeseenkin. Oletettua onnellisemmasta yrittäjäuskollisuudesta huolimatta Viron talouden romahdusta ei ole kyetty estää. Romahduksen maksajiksi ovat joutuneet Viron venäläisväestö, jota on potkittu ulos töistä kaksin verroin enemmän kuin Viron virolaista työvoimaa.

Viron taloustilanteen ja valittujen ratkaisujen tarkastelu on mielenkiintoista jo pelkästään siitä inhimillisestä syystä käsin, että Virossa asuvasta väestöstä noin 25 % on venäläisiä. Heistä noin 100 000 on Venäjän kansalaisia ja kansalaisuudettomia oli 17. kesäkuuta 2008 Virossa 113 733 ihmistä - hieman yli 8% väestöstä. Kansalaisuudettomilta – pysyvästi tosiasiallisesti EU:ssa asuvalta väestöltä – on kielletty äänioikeus parlamenttivaaleissa ja kansanäänestyksissä. Työttömyys on todettu jo aiemmin suuremmaksi venäläisväestön keskuudessa Virossa kuin virolaisväestön keskuudessa, riippumatta siitä, että osaisiko venäläisväestö vironkieltä. Työttömyys Koillis-Virossa, jossa asuu paljon venäläisiä, on jopa kaksi kertaa korkeampi kuin keskimäärin Virossa. Viron venäläisten palkat ovat vain 70 % Viron virolaisten palkoista. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on annettu rakentavia ehdotuksia jo huomattavasti ennen talouslaman saapumista Viroon: 28.9.2007 YK:n rasismin, rotusyrjinnän ja muukalaisvihan vastaisen toiminnan erityisedustaja opasti, että Virossa venäjän sopisi tulla toiseksi viralliseksi kieleksi ja Viron tunnustaa Virossa asuvien Venäjän kansalaisten oikeudet. YK:n edustaja suorasanaisesti kehotti Viroa vahvistamaan venäjän kielen asema virallisena kielenä, koska venäjänkielisen väestön osuus on niin huomattava Virossa. Ei lainkaan ihme, että talouslaman runtelemassa Virossa vanhempi sukupolvi muistelee joskus nostalgisesti neuvostoaikaa, jolloin ihmisillä oli jopa rahaa Virossa, Neuvostoliiton vauraimmassa osassa. Ongelmien reilu ja ihmisarvoja kunnioittava ratkaisu olisi kuitenkin Viron yhteiskuntarauhalle välttämätöntä, jotta 100 000 työtöntä sekä monet sorretuksi itsensä kokevat säilyttäisivät uskon Viron myönteiseen kehitykseen.

Tällä hetkellä Virossa väki ei usko Viron hyvään kehitykseen. Uskoa ja luottamusta ei ansaita voimalla eikä sanoilla, vaan ainoastaan reiluilla päätöksillä ja teoilla.

Viron romahdus pahin Latvian jälkeen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja CEMAT julkaisivat helmikuussa viikolla 6 (2010) raporttinsa ”Viron talousnäkymät”. Vuoden 2008 lopulla Viron talouskasvu kääntyi supistumiseksi, joka edelleen kiihtyi vuoden 2009 aikana. Vuonna 2009 bruttokansantuote romahti lähes 15 %. Raportti tietää kertoa Viron tilastokeskuksen tietoihin perustaen, että ”Viron bruttokansantuote supistui heinä-syyskuussa 2009 vuodentakaiseen verrattuna lähes 16 %, mikä on enemmän kuin minään vuonna viimeisten 15 vuoden aikana” (s. 3; kuva 1). Niin kuin suomalainen tutkimus kertoo, tämä talouden raju lasku vuonna 2009 tarkoitti, että Euroopan unionin maista vain Latvian (-18,7 %) talous romahti Viroa enemmän! Yhtä hyvin Viron valtiovarainministeriön kuin EU-komission ja OECD:n ym. ennustuksissa Viron talous jatkaa laskuaan myös vuoden 2010. Lasku vuoden 2009 romahduksen jälkeen hidastaa vauhtiaan, mutta maatalous, rakennusala ja palvelut supistuvat edelleen, teollisuudessa saatetaan säilyttää vallitseva tilanne. (kuva 2)


Eurostatin (12.2.2010 radiokanava Radio Mix FM 102,7) tuoreiden lukujen mukaan suurimmat teollisen tuotannon romahdukset olivat vuonna 2009 Tanskassa - 19,3%, Bulgariassa - 12,1%, Virossa - 10,7% ja Liettuassa - 8,3%.

Viro kadottanut vision, miten talous voisi kääntyä paremmaksi

Romahduksen syynä ei ollut pelkästään maailmanlaaja talouskriisi, vaan myös kotimaisen talouden ylikuumeneminen. Tuore tutkimus kertoo suomalaisten yritysjohtajien yllättyneen romahduksen syvyyttä ja pudotuksen nopeutta. Erityisesti vähittäiskauppa ja rakennussektori ovat kokeneet kovia. Kilpailu on myös kiristynyt kriisin seurauksena. Joulukuussa 2009 haastatellut suomalaisyritykset päättivät kuitenkin yhä säilyä Virossa, vaikka joitakin keskinäisiä sulautumisia saattaa olla edessä. Suomalaisyritykset luonnehtivat joulukuussa 2009 vuoden 2010 näkyviä ”hitaiksi ja kivuliaiksi”. Yrittäjät kuvasivat tilannettaan lähinnä yrityksiksi säilyttää asemat. Osuvasti eräs haasteltava nimesi, että ”suurin ongelma näillä mailla on, että kukaan ei tiedä, että mikä kääntäisi niiden maiden talouden paremmaksi ja ei ole mitään mikä toisi rahaa siihen talouteen” (s. 4). Kriisin seuraukset näkyvät haastateltavien mukaan vähintään 4-6 vuotta ja kauemminkin.


Viron vahvuutena on ollut hyvä maine esimerkiksi luottomarkkinoilla, vaikka toisaalla Viron vaihtotaseen vaje ja BKT:n supistuminen ovat jo yksi Keski- ja Itä-Euroopan suurimmista. Viron korruptoitumattomuuteenkaan haastateltavat eivät enää uskoneet, vaan kokivat laman seurauksena korruptionkin ilmaantuneen entistä selvemmin näkyviin.

Viron väestö ei usko Viron talouteen

Aalto-yliopiston ja Cematin tutkimuksessa haastatellut suomalaisyritykset toivat ilmi, ettei Virossa ole laman tähden aloitettu juuri mitään elvytystoimia. Kuluttajien luottamuksen pohjalukemat saavutettiin maaliskuussa 2009, minkä jälkeen luottamus ei enää romahtanut vaan jopa vähän korjaantui, vaikka säilyi yhä huonompana kuin koskaan Viron historiassa. Cemat viittaa Viron taloudellisen tutkimuksen instituutin lukuihin, joiden mukaan joulukuussa 2009 kuluttajien luottamus kääntyi uudestaan laskuun. Kuluttajien luottamus oli vuoden 2009 lopulla 11 %-yksikköä alempana kuin vuosien 1992–2009 kuukausittaiset keskiarvot!

Viron väestö koki vuoden 2009 lopulla myös Viron talouden tilan entistä syvempänä, näkymät vain heikkenevät marraskuusta joulukuulle. Vastaajista ennätysmääräiset 29 % uskoi Viron taloudellisen tilanteen heikkenevän ja 42 % säilyvän ennallaan. Kulutusjuhlat ovat totisesti ohi virolaisten mielissä: 35 % aikoi säästää seuraavan lamavuoden aikana ja yli puolet ilmoittivat elävänsä ”suu säkkiä myöten” (Aalto-yliopisto & Cemat 2010: 7). Eurobarometrin kesäheinäkuussa tehdyn kyselyn mukaan 42 % uskoi talouden heikkenevän ja 30 % säilyvän ennallaan

Joillakin toimialoilla on varsin epätoivoinen tilanne muodostuneen deflaation tähden: yrityksen tuottomarginaalit supistuvat entisestään eikä kukaan halua luonnollisesti tehdä investointeja. Tuloksena on konkursseja ja työttömyyttä. Työttömyyden kasvaessa edelleen ostovoima vähenee, ja kysyntä, hinta ja tuotanto laskevat entisestään (Aalto-yliopisto & Cemat 2010:8). Toiveikkaat ovat pohtineet Viron mahdollisen kilpailukyvyn parantuvan Venäjään nähden, kun Viro on ensiksi käynyt läpi tämän kovan kuurin deflaation avulla. Yritykset ja rahoittajat ovat laskeneet Viron kasvavan riskin ja välttäneet suoria investointeja Viroon. Tutkimuksen (2010:20) mukaan investoinnit pysyvät matalalla tasolla niin kauan kuin heikko investointi-ilmapiiri ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuvat. Tilastojen valossa näyttää siltä, että sekä suomalais- että ruotsalaisperäiset suorat investoinnit vähenivät selvästi vuoden 2008 lopulla. Ruotsalaisinvestointien osalta lasku jatkuu yhä edelleen, kun taas suomalaiset ovat jääneet tuolloisen tipahduksen tasolle. SOK on avannut Prismoja, Metsäliitto on päättänyt biopolttonestetehtaan rakentamisesta, Saarinen rakentaa valmisruokatehdasta ja Rautakeskolla on investointisuunnitelmia. Tutkimus kertoo osuvasti haastateltavien kokemuksia tehdyistä investointiratkaisuista:

Osa nyt valmistuvista investoinneista on luonnollisesti aloitettu jo ennen kriisin puhkeamista, ”silloin kun maailma vielä hymyili”, ja ne ovat valmistuneet sitten, kun ”maailma oli jo romahtanut”. (Aalto-yliopisto & Cemat 2010: 25)

Virosta investoinnit suuntautuvat Latviaan, Liettuaan, Kyprokselle, Venäjälle, Suomeen ja Ukrainaan. Kyproksen investointien merkittävyys on havaittu perinteisesti muissakin tutkimuksissa, joissa on selvitetty venäläisten suhteita Kyproksen raha- ja liikemaailmaan.

Viron väestön (kansalaisten, oleskeluluvalla ja muukalaispassilla asuvien) kielteisiä kokemuksia vahvistaa palkkojen raju lasku. Raportissa kuvataan ja kerrotaan palkkojen myönteisestä kehityksestä aiempina vuosina, joka kääntyi vuoden 2009 alusta rajuksi laskuksi.


Viron valtiovarainministeriö ei usko vuoden 2009 laskelmiensa perusteella, että Virossa keskipalkat yltäisivät vuosina 2010 ja 2011 edes vuoden 2009 ja vielä vähemmän vuoden 2008 tasolle.


Palkkojen lasku koskee kovasti jo entuudestaan vähätuloisia. Viron 4350 kruunun (237 euroa) minimipalkka on Euroopan alhaisimpia. Viron minimipalkka on toiseksi alhaisin teollisuus- ja palvelualoilla. Viro yrittää vähentää valtion budjettivajetta 3 %:iin, jotta Maastrichtin sopimuksen vaatimus euron käyttöönotosta täyttyisi. Tästä syystä palkkoja on julkisella sektorilla leikattu rajusti, erityisesti poliisit ovat saaneet kokea karvaasti palkkojen alennuksen. Marraskuussa 2009 IMF kehotti kaikista tehdyistä leikkauksista huolimatta Viron hallitusta leikkaamaan menoja entistä rajummin! Viron kruunu on menettänyt kotimaisen ja kansainvälisen luottamuksen talousongelmien tähden, mutta pyrkimykset euroon siirtymiseksi merkitsevät Viron väestölle todellista hevoskuuria. Tämä hevoskuuri toteutetaan samanaikaisesti, kun toimialat kärsivät epätoivoisesta deflaatiosta, työttömyys kasvaa ennätykselliseksi ja palkat ovat jo romahtaneet. Viron on varsinainen pakko onnistua euro-kriteerien täyttämisessä. Aalto-yliopiston ja Cematin (2010: 38) arvioi Viron tulevaisuuden näkymistä hyvin suoranaisesti vallitsevan tilanteen vuoksi: ”Viron eurohaaveiden kariutuminen johtaisi todennäköisesti sen luottoluokituksen laskuun suurimpien luottoluokituslaitosten toimesta (kuten Moody’s, Standard & Poors). Tämä vaikeuttaisi merkittävästi Viron valtion rahoituksen saamista kansainvälisiltä markkinoilta ja siten myös Viron talouden elpymistä”.

Suomalaistutkimus (2010: 12) kertoo, että vuosien 2009 ja 2010 aikana työtä tekevän väestön määrän odotetaan taantuman johdosta vähenevän noin 68 000 henkilöllä. Viron työttömyysasteen pelätään nousevan 16,8 %:iin vuoden 2010 aikana ja jatkuvan yhä pahana koko vuoden 2011. Vuosi 2012 olisi yhä edelleen pahempi työttömyysvuosi kuin lamavuosi 2009, joka on toistaiseksi ollut Viron lyhyen historian pahin työttömyysvuosi. Suomalaistutkimus viittaa Viron keskuspankin varapääjohtajan Martin Rossin esitelmään (5.11.2009), jossa kiitellään, ettei vielä merkittävää sosiaalista rauhattomuutta ole esiintynyt Virossa. Myös suomalaistutkimus toteaa muiden tutkimusten havainnot, joiden mukaan työttömyys ei ole koskettanut kaikkia työntekijäryhmiä yhtä voimakkaasti. Virolla on hyvin heikosti poliittista kokemusta tällaisen ongelman hoitamisesta. Virallisesti Viro on puhunut, että heinäkuussa 2009 säädetyn lain avulla on pyritty parantaa työntekijän sosiaaliturvaa, mutta käytännössä on irtisanomisaikoja lyhennetty. Irtisanomiset ovat taloudellisesti entistä keveämpiä yrityksille. Määräaikaisten työsopimusten irtisanominen sallitaan nyt kaikissa tilanteissa. Työttömyyskorvauksen tasoa on vastavuoroisesti vähän korotettu.



Viron tilastokeskuksen 5.2.2010 mukaan työttömyys oli noussut jo 14,1%:iin, joten ennustettu 16,8 % saattaa toteutua. Työttömien määrä oli kaksinkertainen vuoteen 2008 verrattuna. Virossa menetti työpaikkansa 107 000 ihmistä. Asiantuntijat ovat erityisen huolestuneita niistä 33 000 työttömästä, joilla ei ole ollut työpaikkaa yli vuoteen. Viron tilastokeskuksen johtajan Ülle Pettain mukaan virolaisten työttömyysaste oli 12,2% ja ei-virolaisia - 21,9%. Ei-virolainen tarkoittaa lähinnä venäläisiä.


Viron tilastokeskuksen mukaan eniten työpaikat vähenivät Virossa rakennusalalla (28 %), palveluissa (22 %), teollisuudessa (16 %), hotelli- ja ravintola-alalla (15 %) ja kaupassa (10 %) («Голос России» 12.2.2010).

Viron keskuspankki ilmoitti 12.2.2010, että 44% yrityksistä oli laskenut palkkoja, kun muissa EU-maissa vain 3,2 % oli alentanut palkkoja. Myös Virossa oli erotettu työntekijöitä huomattavasti enemmän kuin missään muualla EU:ssa. Viron keskuspankki arvioi Viron kehitystä hidastavaksi tai suoranaisesti estäväksi tekijäksi, että työvoiman ja tuotannon resursseista 40 % on jäänyt nyt yritysten käyttämättömäksi.


Viron ja Venäjän poliittisen tilanteen rahoittuminen pelastaa ulkomaankauppaa


Viron ulkomaankauppa romahti rajusti vuoden 2009 aikana. Romahdus oli noin kolmannes kaikilla eri sektoreilla. Tämä romahdus on ollut Virolle vaikea, koska Viron kotimarkkinat ovat tavattoman pienet – muistettakoon, että Viron väkiluku on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Pietarin kaupungin väkiluku. Tutkimuksessa havaitaan, että Viron ulkomaankaupan romahdusta on lieventänyt Viron ja Venäjän välisen poliittisen tilanteen rauhoittuminen, mistä seurauksena transit-kauppa ei ole kärsinyt yhtä paljon kuin varsinainen vienti (raportti [2010:15] viittaa Märten Rossin antamiin lukuihin Helsingissä 5.11.2009). Tuonnin odotetaan vähenevän Viroon jopa 27,4 % huonon kysynnän tähden! Vientiteollisuuden elvyttämiseksi Viron talous- ja viestintäministeriö on tehnyt 0,39 miljardin euron tukipaketin, jonka vauhdittamana toivotaan että talouden muista madonluvuista huolimatta vienti kääntyisi vuonna 2010 myönteiseksi vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Eniten Viro vie Suomeen, Ruotsiin ja Venäjälle. Näin ollen hyvinvoivat naapurit – Suomi, Ruotsi ja Venäjä – sekä hyvät kaikkinaiset suhteet näihin valtioihin on Viron valtion ja väestön menestyksen lähtökohtia. Viron ja Suomen välinen kauppa on talouskriisin myötä romahtanut satoja miljoonia kruunuja.

Erityisen huolestuttavaa on, että Virossa kurjistuminen kohdistuu hyvin voimakkasti jo muutoin leimattuun venäläisväestöön. Viron tervehenkisempi ja rauhoittuva asenne Venäjän suhteen voisi tarjota edellytyksiä myös talouselämän myönteiselle kehitykselle ja paremmalle hyvinvoinnille Virossa asuvalle väestölle. Vallitsevassa kehityksessä pitää aidosti kysyä, kuinka kauan ihmiset jaksavat vielä: Eihän kukaan kai halua tyytymättömien, leimattujen, nälkiintyvien ja kärsivien ihmisten kääntymistä anarkismiin pettymyksiensä ja turhautumistensa lopputuloksena, vaan luonnollisesti pitäisi toivoa yhteiskuntaa, jossa on reiluutta, ihmisarvot kunniassa ja keskinäistä välittämistä kaikkien väestöryhmien kesken.

Juha Molari - kotisivut