perjantai 30. huhtikuuta 2010

Vladimir Putin saapuu Lappeenrantaan toukokuussa 2010

Tänään Venäjän kauppatie -lehdestä (Финляндский Торговый путь) soitettiin ja pyydettiin, että varautuisin Lappeenrannan matkaan. Tai ainakin asiaa sopisi pohtia.

Pääministeri Vladimir Putinin (Владимир Путин) saapumisen ajankohtaa Lappeenrantaan (Лаппеенранта) ei ole ilmoitettu vielä täysin tarkasti, mutta hänen on sanottu tapaavan säännönmukaisen järjestyksen mukaisesti Matti Vanhasen - tai kuka lienee silloin Suomen pääministeri. Toki joitakin oppineita arvauksia voisi tehdä ajankohdasta. Ilmeisemmin Putinin vierailu toteutuu 27.5.2010, jolloin päättyy Lappeenrannassa järjestettävä EU:n ja Venäjän innovaatiofoorumi. Myös Suomen pääministeri on tällöin paikalla. Yritän ainakin itse saada sanomalehdeltä järjestelyapua, jotta voisin osallistua joihinkin tapahtumiin 27.5.2010 Lappeenrannassa.

Huipputapaaminen on mahdollisuus

Turvallisuusjärjestelyistä on toki jo ennakkoon kohuttu. Suomessakin on kaikenlaisia häirikköjä, jotka eivät osaa kunnioittaa naapurimaan poliittista johtoa. Tällainen huipputapaaminen on erinomainen mahdollisuus molemminpuolisten hyödyllisten suhteitten kehittämiselle. Nyt tarvitaan tervehenkistä ja uudistavaa, raikasta suomalaista vaihtoehtoa vallitsevalle surulliselle trendille. Vallitseva surullinen trendi on ikävä kyllä kovin pitkälle syntynyt Suomen sisäpolitiikan tarpeita varten nykyisessä hallituksessa. Mitä enemmän Venäjä esitetään uhkaksi omien möhläystenkin jälkeen, sitä enemmän myynninedistämispuheet Nato-option lunastamiseksi uskotaan saavan menestystä äänestäjien keskuudessa.

Tarvitaan suomalaisille hyvää tahtovaa vaihtoehtoa sen sijaan että enää jatkaisimme uhkakuvia virittävän Erkon median, Stubbin lapsikaappauspolitiikan ja Nato-henkisen ulkopolitiikan, rajansiirroista ja stalinismista spekuloivien revansistien, Hautalan venäjävihamielisten "ihmisoikeusprojektien", Storsjön terroristi-ihailun, sekä suomalaisten poliitikkojen, diplomaattien ja viranomaisten venäläisiin lapsiin sekaantuvan de-russofikaation (venäläisyyden riistäminen lapselta suomalaisviranomaisten ja poliitikkojen väkivaltaisen intervention avulla)linjalla. Sellainen surullinen linja ei ole ainoastaan sivistymätöntä moukkamaisuutta, vaan myös epäisänmaallista suomalaisten sotilaiden uhraamista Nato-operaatioihin ympäri maailmaa, Luojan luoman ihmisyyden ja ihmisarvon halveksemista sekä paremman hyvinvoinnin kieltämistä Suomen väestöltä, vaikka tuo hyvinvointi olisi tarjolla hyvien Venäjä-kauppasuhteiden avulla. Luultavasti muutamat suuret herrat katsovat, että pitopöytä on jossakin muualla heitä varten komeampi, joten kokonaistaloudellinen hyöty ja työläisten etu eivät heitä motivoi päätöksen teossa. On myös otaksuttavaa, ettei metsäteollisuutemme pääse kukoistukseen Venäjän metsien avulla myöskään sen tähden, että metsäyhtiöittemme johtajia seikkailee Karjalan "palautusta" jankuttavien revansistien vuosikokouksissa ja toimikunnissa. Tarvitaan suomalaisten asenteiden palautus tervehenkiseen naapuruuteen.

Lappeenranta on finanssikriisin jälkeen erinomainen tarkistushetki, jolloin Suomi voi eheyttää suhteita Venäjään.

Hyvät Venäjä-suhteet ovat Suomen hyöty

Toukokuun huipputapaaminen ilmentää Venäjän halua rakentaa hyviä kumppanuussuhteita talouden, innovaatioiden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Venäjä tahtoo elää 2000-luvun menestyksen ja hyvinvoinnin puolesta. Teollisuuden tulee nykyaikaistua yhtä hyvin energiatehokkaammaksi, ympäristöystävällisemmäksi kuin tieteen korkean osaamisen hyväksi tuotteistamiseksi. Venäjä-suhteet tulisi nähdä Suomessakin runsaina mahdollisuuksina, joita ei ole vielä käytetty. Usein näissä talouselämän suurissa konferensseissa jää mainitsematta kuitenkin se tärkein hyödyntämätön mahdollisuus: Suomessa asuvat venäläiset maahanmuuttajat. Nämä mahdollisuudet ovat vielä hyvin pitkälle hyödyntämättä paremman strategisen partnerisuhteen ja suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Sitä vastoin päinvastaisia ilmiöitä on ollut aivan liian paljon, viimeksi esimerkkinä Lappeenrannassa syyttömänä kärsinyt venäläinen yrittäjä. Venäjä-kauppaa tekevien suomalaisten yrittäjien ja venäläisten Suomessa toimivien yrittäjien kohtelu on ollut satunnaisesti vainoharhaista niin kuin nämä yrittäjät ovat kertoneet julkisesti ja kasvotusten monissa tapaamisissa.

Positiivinen keskinäinen riippuvuus

Venäjä on energiasuurvalta, jolla on energia pääomaa, mutta halua myös energiatehokkuuteen. Tämän energiatehokkuuden kehittämiselle voisi suomalainen osaaminen antaa suuren panoksen. Nord Stream –kaasuputki osoittaa Suomen hallituksen tervehenkistä kykyä vastuulliseen päätöksentekoon eurooppalaisen energiaturvallisuuden hyväksi.

On toki sääli, että Suomessa ydinvoimalla ratkaistaan kansallinen russoparanoidinen, Venäjään vainoharhaisesti, suhtautuva pelko: maksoi mitä tahansa, Suomi ei uskalla rakentaa energiaratkaisuja halvemman vaihtoehdon mukaisesti Venäjältä saatavan energian varaan. Kyse on täysin vainoharhaisesta energiaomavaraisuuden rakentamisesta atomivoimaloiden avulla, yhtä hulluutta ratkaistaan toisella, koska ei tajuta, että modernissa maailmankaupassa energiayhteistyö sitoo molempia osapuolia. Myyjä tarvitsee ostajaa ja päinvastoin.

Berliinin muuri sortui, milloin viisumimuuri sortuu?

Nimenomaan Lappeenranta on hyvä tapaamispaikkana pääministereiden välillä, koska tuo kaupunki osoittaa läheisesti, miten kaupunki elää Pietarin ja Venäjän alueen yhteistyöstä ja matkailijoista. Monet yrittäjät sanovat Lappeenrannassa hyvästä koetusta syystä, että Helsinki on heille kauempana kuin Pietari ja Viipuri, jonne heidän intressit kohdistuvat. Lappeenranta voisi olla oikea paikka havaita, millaista hyvinvointitappiota nykyinen EU:n ja Venäjän välinen viisumipolitiikka aiheuttaa Suomelle, lukuun ottamatta ehkä lukuisia pieniä matkatoimistoja. Kaupan ja matkailun vilkastuminen hyödyttäisi erityisesti Lappeenrannan kaltaisia kaupunkeja, mutta myös koko Suomea, jos viisumimuuri sortuisi Suomen ja Venäjän väliltä.


Miksi joku kutsuisi sylkikupin ehdokkaaksi?


Eilen vein poikaani urheiluharrastuksiin. Istuin mietteissä, kun odotin poikaa harjoituksista. Poliittisesti väritön pikkukylän pappi yllättyi, kun eräästä suomalaiset poliittisesta puolueesta soitettiin. Kysyttiin, olisinko kiinnostunut eduskuntavaaleihin osallistumisesta ehdokkaana! Kerroin, että viime kerralla eduskuntavaalien ehdokkaina oli ilmeisemmin toista sataa työntekijää seurakunnista. Sen vuoksi en kokisi asiaa sopimattomaksi. En myöskään uskoisi mihinkään valituksi tulemiseen. Siksi vaalit eivät tuottaisi mitään mainittavaa pettymystä. Supersuosikit ovat vaaleissa ihan muita henkilöitä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun olisi toki kiinnostavaa osallistua seikkaperäisemmin kuin nykyiset papilliset, moraalin ja eetoksen näkökulmasta tehdyt, laitahuomautukset moniin eri asioihin ovat olleet. Epäilin kuitenkin, että mahdollinen luentosarja Pietarissa, pari kirjaa ja muut projektit (uudestaan elvytettävä urheilu) veisivät vapaa-aikaani niin paljon, ettei täysipäiväisesti virkaansa hoitavana pappina löytyisi tarpeeksi resursseja tuohon uuteen projektiin. Sinänsä kiinnostava asia, jota pitää miettiä, vaikka nyt en ole valmis asiaan.

Toistaiseksi olen saanut julkisesti osakseni pääasiallisesti herjauksia, enkä uskonut, että tällaista sylkikuppia kukaan kutsuisi edes ehdokkaaksi. Ilmeisemmin kaikki eivät vihaa, mutta vain vihaiset kirjoittavat minulle!

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/