tiistai 25. toukokuuta 2010

Maahantulokielto Viron apartheid-politiikan työvälineenä

Suomessa on määrätty useita maahantulokieltoja yhtä hyvin EU-kansalaisille kuin muille ulkomaalaisille. Näiden kieltojen perusteet eivät ole olleet poliittiset erimielisyydet, vaan todettavat vakavat rikostuomiot.

Virossa maahantulokieltoa käytetään sitä vastoin apartheid-politiikan työvälineenä, jotta alueen venäläisväestö ja heihin myötämielisesti suhtautuvat ihmiset eivät saisi ulkomaisia vaikutusvaltaisia kontakteja. Viro onkin asettanut maahantulokieltoja henkilöille, jotka eivät ole koskaan syyllistyneet mihinkään rikoksiin sen enempää Viron alueella kuin muuallakaan. Dosentti Johan Bäckmanin saamat virolaisiin tai venäläisiin juhliin ajoittuvat maahantulokiellot ovat tyyppiesimerkkejä poliittisesti määritellystä maahantulokiellosta, virolaisesta erikoisuudesta EU:ssa. Myös Baltian pikkuvaltioiden välillä on määrätty vastavuoroisia maahantulokieltoja antifasisteille, vaikka nämä eivät ole syyllistyneet mihinkään rikoksiin toisissa maissa. Kyse on siis poliittisen apartheidin suojelemisesta maahantulokiellolla, demokraattisen mielipideilmauksen rajoittamisesta. Viro on määrännyt myös ilkeämielisiä maahantulokieltoja merkittäville Venäjällä asuville mielipidevaikuttajille, jolloin nämä henkilöt eivät pääse edes Schengenin alueelle Viron yllättävien toimien tähden. Kuitenkaan kyse ei ole rikoksista, joihin mainitut henkilöt olisivat syyllistyneet. 8.4.2010 Abdullah Tammi, josta Virossa käytetään nimitystä Risto Tammi, sai erittäin ankaran maahantulokiellon Virosta: 10 vuoden maahantulokielto on nähtävissä myös Viron sisäministeriön internet-tietopalvelusta. Tammi itse sai tiedon asiasta vasta muutaman päivä sitten. Hänellä on ollut erittäin suuria vaikeuksia saada asiaa koskevia asiapapereita Virosta.

Katso maahantulokiellosta Viron sisäministeriön tietokannasta: http://www.siseministeerium.ee/30799/?synniaeg=11.07.1949&eesnimi=Abd&perenimi=Tammi&go=skr_search. Ja varmista, että et ole itsekin sillä listalla, sillä kukaan ei voi tietää koskaan, milloin joutuu tuolle listalle, jos lausuu huonon sanan Virosta. Ehkä moitit jossakin ravintolassa palvelua, ehkä huoneesi siivousta, ehkä virolainen tyttö ei tyydyttänyt sinua hyvin, ehkä vaatekaupassa tingit liikaa alennusta, ehkä naamasi nautti nyrpeältä kotimatkalla. Ole varovainen: kuka tahansa voi saada maahantulokiellon Viroon!

Viron apartheid-käytännön vertaaminen Suomen lakiin maahantulokiellosta, asiaa koskevaan lainvalmistajan perusteluihin ja oikeuskäytäntöön Korkeammassa hallinto-oikeudessa on hyvin kiehtovaa.

Suomen Ulkomaalaislain (30.4.2004/301) tarkoitus ei ole suojella poliittista syrjintää, vaan päinvastoin ”toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset”. Lain ensimmäinen pykälä viitoittaa myös Suomen käytäntöä maahantulokielloissa erilaisiksi kuin Virossa, jossa maahantulokiellon tarkoituksena on estää alueen venäläisväestöltä mahdollinen poliittinen tuki ja kansainväliset yhteydet. Viron suojelupoliisi (”KAPO”) on itsekin ilmoittanut vuosikirjassaan, että ”Yövartio” ja venäläisten poliittinen aktivoituminen on heidän määrittämä merkittävä turvallisuusuhka – ei siis mahdollisuus! Virossa pelätään muutaman vuosikymmenen päässä häämöttävää mahdollisuutta, jossa venäläisenemmistöinen itä-Viro ja Tallinna muodostaisivat venäläismielisen Itä-Viron tasavallan, mahdollisesti liittyisi jopa Venäjään, mutta länsi-Viro jäisi SS-Waffenia ja metsäveljiä palvovaksi "Viro virolaisille" erityisalueeksi. Viron maahantulokieltokäytäntö torjuu tätä mainittua uhkakuvaa tilanteessa, jossa virolaisväestön syntyvyys on pienempi kuin venäläisväestön ja jossa virolaisväestö muuttaa maasta pois ulkomaille. Tuskin maahantulokielto voi estää valtiollista hajaantumista, kun mietimme Viron tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2030 tai 2040. Hajoaminen voi ajoittua samaan suureen kriisiin, kun ja jos Euroopan Unioni hajoaa jossakin vaiheessa, joka EU-valtioiden talousongelmien tähden ei ole edes niin kaukana kuin joitakin aikoja sitten vielä uskottiin. Virossa asuva rauhanomainen virolaisväestö on vaikeassa tilanteessa tässä kehityksessä, jossa poliittinen eliitti elvyttää epätoivoista turvaa kansalliselle identiteetille metsäveljien rikollisryhmää kaunistellen. Niin kauan kuin tavallinen kansa tyytyy murehtimaan enemmän oman jokapäiväisen rakkauden, työn ja ruoan tarpeita kuin havaitsemaan diskriminaatiota ja valtiollista syöksykierrettä, Viro kulkee koti epätoivoisesti determinoitua kohtaloaan. Tavallinen tasapainoinen kansa voisi muuttaa suuntausta, jolloin diskriminaatioon puututtaisiin tiukasti, venäläisille annettaisiin täydet kansalaisoikeudet ja kunnioitus koska heidät nähtäisiin mahdollisuutena pikemmin kuin uhkana, sekä maahantulokiellon poliittinen tarkoitusperä katoaisi tarpeettomana.

Suomen Ulkomaalaislain 144 § säätää maahantulokiellosta, jolla tarkoitetaan ”määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa kieltoa saapua yhteen tai useaan Schengen-valtioon”. Kyseisen lain 145 § edellyttää, että maahantulokiellon määräämistä koskevassa asiassa ulkomaalaiselle ja hänen Suomessa olevalle aviopuolisolleen tai tähän rinnastettavalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Niin Viro ei menettele, kun salaisesti pistää maahantulokieloja EU:n ja Venäjän kansalaisille, joita he kokevat poliittisesti kiusallisiksi. Asiasta ei keskustella, ihmisille ei edes ilmoiteta, vaan kunkin on arvattava itse etsiä asiaa koskevaa tietoa Viron sisäministeriön tietokannasta. Mainittakoon epäluuloisille, että allekirjoittaneen antifasistisen kirkkoherran tiedot ovat aivan puhtaat Viron tiedostoissa, sillä onneksi jopa KAPO ymmärtää hyvin, että meikäläinen on vain tavallinen pappi, joka innokkaasti kirjoittaa blogikirjoituksia, joilla ei ole suurempaa yhteiskunnallista painoarvoa. Eikä minulla ole edes Viron aparheid-politiikkaa uhkaavia poliittisia tai vastaavia suhteita, koska olen kuitenkin poliittisesti väritön tavallinen kansalainen.

Ulkomaalaislain 146 § edellyttää maahantulokielon määräämistä ja pituutta harkittaessa otettava huomioon kokonaisharkinta. Nyt esimerkiksi Abdullah Tammen siteet Viroon liiketoiminnan ja poikansa perheen tähden on unohdettu kokonaan kokonaisharkinnassa, ellei sitten häntä todella pidetä kaikista siteistä huolimatta niin järkyttävän vaarallisena rikollisena! Maahantulokiellon on Suomen käytännön mukaan perustuttava todettavaan rikolliseen toimintaan, joka ei sinänsä edes riitä kiellon perusteeksi, vaan teon on oltava erityisen vakava yleiselle tai yksityiselle turvallisuudelle. Suomen lainsäädäntö nimenomaisesti vaatii, että maahantulokieltoa määrättäessä on otettava huomioon, ettei ulkomaalaisen työsiteet kohtuuttomasti vaikeutuisi.

”Yleiset näkökohdat” eivät ole hyväksyttävä, perusteltu syy

Maasta karkottamisen perusteet (Ulkomaalaislain 149 §) on soveltuvin osin käypä kun arvioidaan myös maahantulokiellon perusteita. Tällöin karkottaminen pidetään mahdollisena, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta. Tämä henkilö on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle. Suomen kansallinen turvallisuus voi olla myös perusteena, jos henkilö ”on ryhtynyt taikka jonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan”. Kuvittelen mielessäni vainoharhaisen Viron suojelupoliisin, joka epäilee omasta mielestään ”perustellusta syystä” Abdullah Tammen ryhtyvän Viron ”kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan”. Tällöin on tärkeä löytää aineisto sille, mikä on ”perusteltu syy”.

Ulkomaalaislain 156 § säätää selvästi sen puolesta, ettei ”perusteltu syy” voi olla Suomessa pelkkä asiaa koskeva huhu tai luulo, vaan ratkaisun tulee perustua ”yksinomaan yksilön omaan käyttäytymiseen, eikä perusteena voida pitää pelkästään aikaisempia rikostuomioita. Yksilön käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelut, jotka eivät liity yksittäiseen tapaukseen tai jotka johtuvat yleistävistä näkökohdista, eivät ole hyväksyttäviä”. Suomen laki antaa myös ohjeet tiedoksiannosta ulkomaille maahantulokiellosta. Virossa asia ei ollut yhtä selkeä, kun Abdullah Tammi yritti saada asiapapereita haltuunsa.

”Todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka”?

Suomen hallituksen esityksessä HE 86/2008 (”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta”), HE 90/2007 (”Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden tehtävien siirtämistä sisäasiainministeriöön koskevaksi lainsäädännöksi”) ja HE 205/2006 (”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta”) on myös perusteltu maahantulokieltoa koskevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2006 hallituksen esitys osoittaa, että maahantulokiellon perusteina täytyy olla unionin kansalaisen tapauksessa hyvin vakavat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansanterveyden vaarantamisen todettavat rikokset. ”Direktiivissä säädetään unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaan liikkumis- ja oleskeluoikeuden edellytykset, oikeus oleskella pysyvästi jäsenvaltioiden alueella sekä näitä oikeuksia koskevat rajoitukset, jotka perustuvat yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen taikka kansanterveyteen. - - - Maahantulokielto voidaan määrätä ainoastaan sillä perusteella, että maasta poistaminen perustuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansanterveyden vaarantamiseen” (HE 205/2006).

Hallituksen esityksessä nimenomaisesti muistutetaan, että maahantulokiellon perustelut täytyvät rakentua suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja ”yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen. Aikaisemmat rikostuomiot eivät yksin saa olla perusteena toimenpiteiden toteuttamiselle. Käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun”. Sen enempää Johan Bäckman, Abdullah Tammi tai monet muut antifasistit eivät ole edes saaneet rikostuomioita, joiden perusteella maahantulokieltoja voisi perustella asianomaisen henkilön omalla käyttäytymisellä todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhkan aiheuttamiseksi.

Viranomaisten velvollisuus suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen ilmenee ulkomaalaislain 5 §:stä, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa lakia sovellettaessa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Suhteellisuusperiaate mainitaan myös hallinnon oikeusperiaatteita koskevassa hallintolain (434/2003) 6 §:ssä.

HE 205/2006 viittaa myös vapaata liikkuvuutta kansanterveydellisistä syistä rajoittaviin toimenpiteisiin, jotka ovat oikeutettuja vain sellaisen taudin perusteella, joka on Maailman terveysjärjestön asiaankuuluvissa asiakirjoissa määritelty, mahdollisesti epidemian aiheuttava tauti tai muu tarttuva tauti tai tarttuva loistauti. Edellytyksenä on, että näiden tautien perusteella asetetaan rajoituksia myös jäsenvaltion omille kansalaisille. Taudit, jotka ilmenevät sen jälkeen, kun maahan saapumisesta on kulunut kolme kuukautta, eivät saa olla perusteena maasta karkottamiseen. Jäsenvaltio voi kolmen kuukauden kuluessa saapumispäivästä vaatia, että oleskeluun oikeutetuille tehdään lääkärintarkastus. Antifasistien aiheuttama verenpaineen kohoaminen uusnatseissa, holokaustin kieltäjissä ja apartheid-poliitikkojen päässä ei ole Maailman terveysjärjestön asiakirjoissa määritelty epidemia.

Hallitus viittaa esityksessään unionin kansalaisen todettuun syyllistymiseen rikokseen, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin yksi vuosi vankeutta ja hänen rikosten vakavuuden tai rikollisen toiminnan jatkumisen perusteella arvioidaan olevan vaaraksi yleiselle turvallisuudelle tai että hänen epäillään vakavasti vaarantavan Suomen tai muun valtion turvallisuutta. Hallitus kommentoi esityksessään, että ”momentin viimeinen lause on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilön epäillään olevan osallisena terrorismitoiminnassa tai sen valmistelussa”. Se, että Kavkaz Center nimeää viikko ennen maahantulokiellon määräämistä Abdullah Tammen KGB-agentiksi, jollaisena hän olisi KGB ”terroristijärjestön” jäsen, ei riittäisi Suomessa vielä perusteluksi maahantulokiellolle, mutta Virossa on toki erilainen asennoituminen Kaukasian separatisteihin. Sanottakoon, että mainittu sivusto kuvaili meikäläistä kyläpappia ja blogikirjoittajaa vielä hurjemmin sanoin, mutta silti en saanut maahantulokieltoa.

Suomessa maahantulokieltoa varten edellytetään EU-kansalaisen syyllistyneen rikoksiin, joista on säädetty rangaistukseksi vähintään yksi vuosi vankeutta. Hallitus luettelee näitä rikoksia: esimerkiksi raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä pahoinpitely ja törkeä huumausainerikos. Rikoksia, joista vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, ovat esimerkiksi törkeä raiskaus, törkeä ihmiskauppa, törkeä ryöstö, törkeä tuhotyö, ydinräjähderikos, kaappaus, terroristiryhmän johtaminen eräissä tapauksissa ja tietyt terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Neljän vuoden vähimmäisrangaistus on säädetty esimerkiksi törkeästä maanpetoksesta, törkeästä valtiopetoksesta, törkeästä vakoilusta, joukkotuhonnasta, surmasta ja eräistä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista.

Ryöstäjä, pahoinpitelijä varas oli vähempi paha kuin A. Tammi?


Suomen Korkeimman Hallinto-oikeuden käytäntö määrittää maahantulokäytännön vakavuutta. Kyseessähän ei pitäisi olla eurooppalaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa politiikan työväline. Korkein hallinto-oikeus antoi tuomion 23.12.2008 (23.12.2008/3444 KHO:2008:91) somalimiehen maahantulokieltoasiassa.

Ulkomaalaisvirasto oli viitannut siihen, että kyseinen mies oli syyllistynyt muun muassa lukuisiin ryöstöihin, pahoinpitelyihin ja varkauksiin, joista hänet oli tuomittu yli 7,5 vuodeksi vankeuteen. Osa rikoksista oli arvioitu törkeiksi, ja useat niistä olivat kohdistuneet sivullisiin. Kyseinen mies oli täysi-ikäinen eikä hänellä ollut ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitettuja perheenjäseniä Suomessa.

Kaikesta huolimatta Korkein hallinto-oikeus päätti, että hallinto-oikeuden ja Ulkomaalaisviraston päätös karkottamisesta ja maahantulokiellosta oli kumottava.

Virolainen huumekauppias pääsi puolella Abdullah Tammeen verrattuna

Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä oli 9.11.2006 valitus, koska eräs virolainen oli saanut viiden vuoden maahantulokiellon (9.11.2006/2959 KHO:2006:83). Unionin kansalainen – virolaismies - oli tuomittu vuonna 1999 tehdyistä neljästä törkeästä huumausainerikoksesta sekä vuonna 2003 tehdystä laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä viiden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Ulkomaalaisvirasto päätti 17.5.2005 karkottaa tekemällään päätöksellä Viroon ja määräsi tälle viiden vuoden maahantulokiellon – siis puolta lyhyemmän kuin Viro määräsi nyt Abdullah Tammelle.

Helsingin käräjäoikeus oli 2.4.2004 tuominnut kyseisen virolaismiehen neljästä törkeästä huumausainerikoksesta ja laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä yhteiseen kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Tekojen kohteena oli ollut erittäin suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta. Ulkomaalaisvirasto lähti siitä, että Euroopan unionin kansalaisten liikkumisvapaus Euroopan unionin alueella ei ole kuitenkaan täysin ehdoton. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus rajoittaa liikkumisvapautta yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden turvaamiseksi. Direktiivi (64/221/ETY), joka koskee ulkomaalaisen liikkumista ja oleskelua koskevien, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä kansanterveyteen perustuvien erityistoimenpiteiden yhteensovittamista, määrittelee 3 artiklan 1 kohdassa, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi toteutettujen toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan kyseisen henkilön omaan käyttäytymiseen. Artiklan 2 kohdassa todetaan kuitenkin, että rikostuomiot sellaisenaan eivät saa olla perusteena tällaisille toimenpiteille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisukäytännössään vahvistanut, että syyllistyminen rikokseen, joka muodostaa vakavan ja todellisen uhkan yhteiskunnan perustavaa laatua olevalle edulle, antaa oikeuden turvautua edellä mainittuihin toimenpiteisiin.

Helsingin hallinto-oikeus piti voimassa viiden vuoden maahantulokiellon virolaismiehelle. Oikeus totetesi, että virolaismies oli tuomittu päiväsakkoihin näpistyksestä ja varkaudesta. Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut hänet 2.4.2004 vuoden 1999 aikana tehdyistä neljästä törkeästä huumausainerikoksesta ja vuonna 2003 tehdystä laittomasta tavaraan ryhtymisestä yhteiseen 3 vuoden vankeusrangaistukseen. Mies oli laittomasti pitänyt hallussaan, luovuttanut ja levittänyt suuren määrän (neljä kiloa) amfetamiinia. Hänen oli myös todettu hankkineen 337 kappaletta sildenafiilia sisältävää tablettia, vaikka hän oli tiennyt tablettien olevan salakuljetettu tai muuten laittomasti tuotu Suomeen. Korkein hallinto-oikeus viittasi 25.2.1964 annettuun neuvoston direktiiviin 64/221/ETY, jonka direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi käyttöönotettujen toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan kyseisen yksilön omaan käyttäytymiseen. Asianomaisen yksilön käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelut, jotka eivät liity yksittäiseen tapaukseen tai jotka johtuvat yleistävistä näkökohdista, eivät ole hyväksyttäviä. Virolaismies oli saanut huumeaiheiden levityksestä viiden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen. Pelkästään tämä rikostuomio ei kuitenkaan riittänyt maahantulokieltoon, vaan nämä rikokset lainvastaisena maahantuontina ja kauppana olivat aiheuttaneet uhkan yhteiskunnan ja yksilöiden turvallisuudelle.

23.12.2008/3443 KHO:2008:90

Korkein hallinto-oikeus käsitteli samana päivänä 23.12.2008 myös toisen tapauksen (23.12.2008/3443 KHO:2008:90). Tämä henkilö oli syyllistynyt useisiin rikoksiin. Helsingin käräjäoikeus oli 22.3.2006 tuominnut kyseisen henkilön varkaudesta, lievästä petoksesta, lievästä pahoinpitelystä, pahoinpitelyn yrityksestä, lievästä vahingonteosta sekä ryöstöstä 11 kuukauden vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus oi 26.9.2005 tuominnut hänet tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden ja 3 kuukauden vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus oli 13.6.2005 tuominnut hänet pahoinpitelystä ja kätkemisrikoksesta 80 päiväsakkoon. Helsingin hovioikeus oli 7.4.2005 tuominnut mainitun henkilön nuorena henkilönä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli 28.10.2004 tuominnut samaisen henkilön nuorena henkilönä varkaudesta 35 päiväsakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli 11.6.2004 tuominnut tämän henkilön ryöstöstä ja törkeästä ryöstöstä 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeuteen. Helsingin hovioikeus ei 14.1.2005 muuttanut tuomiota. Helsingin käräjäoikeus oli 18.5.2004 tuominnut tämän saman henkilön nuorena henkilönä pahoinpitelystä 30 päiväsakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli 12.5.2004 tuominnut ko. henkilön nuorena henkilönä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Helsingin hovioikeus ei 7.4.2005 muuttanut tuomiota. Helsingin käräjäoikeus oli 1.4.2004 tuominnut tämän miehen nuorena henkilönä pahoinpitelystä ja varkauden yrityksestä 40 päiväsakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli 11.2.2004 tuominnut mainitun miehen poissaolosta oikeudesta vastaajana 200 euron uhkasakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli 19.6.2003 tuominnut tämän miehen nuorena henkilönä varkaudesta, vahingonteosta, pahoinpitelystä ja kolmesta ryöstöstä 40 tuntiin nuorisopalvelua. Helsingin käräjäoikeus oli 16.6.2003 tuominnut hänet nuorena henkilönä lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli todennut tuomiossaan 7.3.2002 hänet syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyihin kolmeen laittomaan uhkaukseen ja lievään vahingontekoon. Lisäksi mainittu mies saanut rangaistusmääräyksiä seuraavasti:
- 31.5.2006 varkauden yrityksestä 30 päiväsakkoa
- 24.3.2006 näpistyksestä 10 päiväsakkoa
- 2.2.2006 näpistyksestä 10 päiväsakkoa
- 31.8.2005 näpistyksestä 12 päiväsakkoa
- 30.6.2005 näpistyksestä 26 päiväsakkoa
- 30.11.2004 näpistyksestä 18 päiväsakkoa
- 30.7.2004 näpistyksestä 6 päiväsakkoa
- 31.5.2004 näpistyksestä 8 päiväsakkoa
- 30.4.2004 näpistyksestä 12 päiväsakkoa
- 20.9.2003 näpistyksestä 12 päiväsakkoa
- 29.8.2003 järjestyssääntörikkomuksesta 6 päiväsakkoa
- 29.8.2003 näpistyksestä 8 päiväsakkoa
- 31.7.2003 lievästä petoksesta 9 päiväsakkoa
- 16.6.2003 nuorena henkilönä lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoa
Sama mies oli ollut myös jo pelkästään yhden vuoden 2006 aikana epäiltynä seuraavista rikoksista:
- 9.10.2006 tapahtunut niskoittelu poliisia vastaan, rikosilmoitus 6070/R/165740/06
- 24.9.2006 tapahtunut näpistyksen yritys, rikosilmoitus 6070/R/162167/06
- 12.8.2006 tapahtunut ryöstö, rikosilmoitus 6070/R/151236/06
- 23.7.2006 tapahtunut niskoittelu poliisia vastaan, rikosilmoitus 6070/R/146082/06
- 16.6.2006 tapahtunut näpistys, rikosilmoitus 6070/R/137877/06
- 12.6.2006 tapahtunut huumausaineen käyttörikos, rikosilmoitus 6070/R/136816/06
- 5.6.2006 tapahtunut vangin karkaaminen, rikosilmoitus 6070/R/134979/06
- 18.5.2006 tapahtunut huumausainerikos, rikosilmoitus 6070/R/130556/06
- 13.5.2006 tapahtunut varkaus, rikosilmoitus 6070/R/129654/06
- 3.5.2006 tapahtunut ryöstön yritys, rikosilmoitus 6070/R/126997/06
- 25.4.2006 tapahtunut varkaus, rikosilmoitus 6070/R/125024/06
- 12.4.2006 tapahtunut pahoinpitely, rikosilmoitus 6070/R/122165/06
- 9.4.2006 tapahtunut huumausaineen käyttörikos, rikosilmoitus 6070/R/121454/06
- 12.1.2006 tapahtunut ryöstö, rikosilmoitus 6070/R/102545/06.

Tällä miehellä ei ollut syntynyt erityisen merkittäviä siteitä Suomeen. Hän ei ole yrittänyt hankkia toimeentuloaan ansiotyöllä, vaan hänen toimeentulonsa on perustunut yhteiskunnalta saataviin tukiin. Mies ei onnistunut sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan on syyllistynyt toistuvasti rikoksiin.
Korkein hallinto-oikeus totesi tuomiossaan, että mainittu henkilö oli lähes kaikissa aiemmissa rikoksissakin, kuten mainituissa rikosepäilyissä, kohdistanut tekonsa täysin sivullisiin, ennalta tuntemattomiin ihmisiin. Valittaja oli täten maassa oleskelunsa aikana aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen erittäin huomattavaa haittaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tämän vuoksi mies voitiin määrätä karkotettavaksi Somaliaan Somalimaan alueelle ja määrätä maahantulokieltoon toistaiseksi
.
Tämä sarjarikollinen oli siis likipitäen verrannollinen Suomen oikeuskäytännön mukaan siihen kohteluun, jonka hysteerinen Viro järjesti Abdullah Tammelle, joka sai olosuhteet huomioon ottaen (työsuhteet ja poika perheineen asuu Virossa) siis hurjan 10 vuoden maahantulokiellon Viroon, vaikka ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen Virossa.

Viron maahantulokieltopolitiikka apartheid-politiikan työvälineenä on pian Helsingissä Viron suurlähetystön edustalla järjestettävien mielenosoitusten ja lehdistötilaisuuksien aiheena. Tarkempi ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Ps.

Olen tänään lähettänyt postissa Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille virallisen vastaukseni tutkinta-asiamiehen vaatimukseen lähettää tuomiokapitulin ja piispan kunniaa koskeva asia kurinpitoasiamiehelle: http://personal.inet.fi/tiede/molari/piispankunnia.pdf

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/