lauantai 8. toukokuuta 2010

Pysäytettiinkö Kreikka-lainalla finanssikriisin toinen aalto?

Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: "Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa.* Öljyyn ja viiniin älä koske." (Ilm. 6:6). Miehen päiväpalkalla sai Raamatun Ilmestyskirjan ennustuksessa enää yhden päivän annoksen vehnää, ei mitään muuta. Talouskriisin toinen vaihe ei ole ilmestyskirjamaisissa mittasuhteissa. Kreikassa levottomuudet ovat tuoneet kuitenkin jo kuolinuhreja.

Huonot uutiset Kreikasta ovat huonoja uutisia kaikille: toisille valtioille ja toimialoille eri tavalla pahoja kuin toisille. Kreikan valtiovarainministeri George Papaconstantinou varoitti 26.4.2010 Kreikan parlamentille pitämässään puheessa, että jos Kreikka ei saa taloudellista tukea 19.5 mennessä, maa menee konkurssiin. Tähän päivämäärään mennessä Kreikan on maksettava pois 9 miljardia euroa. Kreikan ulkomaanvelka on noin 300 miljardia €, julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2009 12.7–13.6 % BKT:stä. Uutistoimisto Reutersin mukaan mielipidemittausten mukaan 60,9 % kreikkalaisista on kuitenkin tyytymättömiä lainaan, 70,2 % oli täysin IMF:n rahoitusta vastaan kireän säästöohjelman tähden. Miksi antaa Kreikalle rahaa, kun kreikkalaiset eivät itse tahdo sitä?

EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto tuli apuun. Itävallan keskuspankin pääjohtaja EKP:n yleisneuvoston jäsen Ewald Nowotny on valanut luottamusta, ettei Kreikan kriisi leviäisi, ”ei ole taloudellisia merkkejä, jotka osoittaisivat taudin leviämiseen”. Mutta kriisi ei ole ehkä ohi? Kriisin leviäminen on se uhka, jota EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston avulla tahdotaan torjua.

Mikään valtio ei riemuvoita Kreikan kriisissä

Kreikan aiheuttamat ongelmat kohtelevat tylysti koko euroaluetta, mutta myös Viroa, joka tahtoisi päästä euro-maiden joukkoon. Sen enempää myöskään Yhdysvallat kuin Venäjä eivät voi riemuita Kreikan kriisistä. Kriisi häiritsee kaikkia, mutta toiset kärsivät vähemmän kuin toiset.

Huhut koskevat nyt Italian, Portugalin ja Espanjan talouksia. Standard Bankin strategi Steve Barrow on arvioinut, että Kreikka ja Irlanti eivät kykenisi selviytymään ulkomaan veloistaan. Luottoluokitusyhtiön S & P pelätään alentavan uudemman kerran Espanjan luokitusta maan talousongelmien tähden. Arbat Capital määritteli euroalueen heikoimmiksi talouksiksi Espanjan ja Portugalin. Fitch alensi Kreikan luokitusta. Irlannin ja Kreikan kykyä maksaa ulkomaan velat pitkällä aikavälillä pidetään kyseenalaisena. Moody's alensi 30.4. luottoluokitusta yhdeksältä Kreikan pankilta: luoton hinta käy Kreikassa koko ajan yhä kalliimmaksi. Portugalin julkisen velan luotto tipahti 27.4.2010 ”roskalainaluokkaan” (S & P) ja 28.4. tipahti Espanjan luokitus.

James Rogersin kova oppi


Monipuolinen vaikuttaja - Amerikkalainen suursijoittaja, Quantum rahaston perustaja ja miljardööri George Soroksen läheinen kumppani, talouskommentaattori - professori James Beeland Rogers ennakoi euron loppua 15–20 vuoden kuluessa.

Kuva: Russian Today -kanavalta Rogersin haastattelu maaliskuussa 2010


Bloombergin haastattelussa maaliskuussa 2010 Rogers esitti ratkaisuksi sallia Kreikan mennä konkurssiin. Euro hyötyisi arvon alentumisesta suhteessa dollariin. Rogersin mukaan ”kreikkalaiset eivät ole koskaan eläneet varojensa mukaan eivätkä nytkään opi, jos heitä ei päästetä konkurssiin ja jos heille myönnetään halpoja lainoja”. Kreikan laskuja ei pitäisi maksattaa Ranskan ja Saksan ankarasti työskentelevällä väestöllä.

Saksalaisten professoreiden vetoomus

Neljä suurta saksalaista taloustieteen professoria vaativat 26.3.2010 Financial Times –lehdessä, että Kreikan pitäisi poistua euroalueelta ja palattava dragmaan. Professorit uhkasivat myös Angela Merkeliä korkeimmalla oikeudella, mikäli Saksa myöntää Kreikalle rahaa osaksi vakautusohjelmaa. Professoreiden mukaan Kreikan tiukka ohjelma vain syventää maan taantumaa.

George Soros huolissaan koko EU:n romahduksesta

Rogersin ystävä, myös kuuluisa rahoittaja ja miljardööri, George Soros uhkasi 12.4.2010 brittiläisen Financial Times –lehden haastattelussa, että euro-valuutta-alue ja koko EU romahtaa, jos Saksan hallitus ei myönnä edullista lainaa Kreikan hyväksi. Soroksen mukaan EU:n maiden tulisi kehittää joustavampi menetelmä budjettialijäämän leikkaamiseksi. 500 miljoonan ihmisen paluun eurosta kansallisiin valuuttoihin aiheuttaisi kaaoksen.

George Soros, Bloomberg 9.4.2010


Euron vaihtokurssin alentuminen hyödyntää Suomen vientiteollisuutta

Euron vaihtokurssin alentuminen suhteessa Yhdysvaltoihin dollariin hyödyttää suomalaista vientiteollisuutta. Dramaattisuus ei ole siis euron alentuvassa kurssissa, vaan Kreikka-lainan suuressa hinnassa EU:n kansalaisille. Euron ongelmat eivät ole minkään salaliittoteorian mukaisia tahallisia toimia alentaa euron arvoa: nykyinen ratkaisu on yksinkertaisesti liian kallis kullekin valtiolle ja tapahtuu väärään aikaan edellisen kriisin vielä jatkuessa.

Kreikka ei riemuitse lainaehdoista

Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat sopineet 110 miljardin euron lainapaketista Kreikan hyväksi. Kreikan valtion budjettivaje oli ylittänyt 12,7 % Bkt:stä. Budjettivajeen olisi pitänyt olla alle 4 %.

Yleislakko tekee kriisistä kuitenkin jopa kalliimman kuin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston päätettäessä 110 miljardin euron laina- ja avustuspaketista oletettiin. Lainan vastineeksi Kreikan on leikattava valtion talousarviosta 20 %. Miten tämä leikkaus on käytännössä laskettavissa ja valvottavissa, on kreikkalaisen taiteen oma laji. Julkisesti on jo pelätty ja muistettu Kreikan väkivaltaisten vallankumouksien perinnettä.

Kreikan eduskunta on 7.5.2010 hyväksynyt lakiehdotuksen julkisten menojen karsimisesta vastineeksi EU:n ja Valuuttarahaston lainalle. 296 kansanedustajaa osallistui äänestykseen 300 edustajasta, 172 oli puolesta ja 121 vastaan (3 ei äänestänyt). Parlamenttia vastapäätä Syntagma-aukiolla tuhannet ihmiset osoittivat mieltä. Palkkojen alentaminen, erityisen alhaisen eläkeiän nostaminen toiseen äärimmäisyyteen ja verojen korotukset tuottavat myös uusia ongelmia, joiden laskeminen ei ole ollut vielä mahdollista kriisin keskellä.

Saksan painoarvo EU:ssa vahvistui

Izvestija-lehdessä Anastasija Savinyh ja Jevgeni Arsjuhin kirjoittivat koskettavasti, että Kreikan kriisin hinta on kova ja sitä koko Eurooppa joutuu maksamaan. Artikkelissa viitataan myös Gary Jenkinsin haastatteluun: tämän mukaan edessä voi olla pahin rahoituskriisi 100 vuoteen. Angela Merkel on luonnehtinut, että kyseessä on ”koko Euroopan turvallisuudesta”. Nyt on jo selvää, että Euroopan unionin talouskasvuennusteet vuodelle 2010 1 % ja vuodelle 2011 1,75 % jäävät paperille.

Syntynyt kriisi näyttäisi EU-politiikassa korostavan Saksan johtajuutta. Financial Times (27.3.) kutsui, että EU:sta tulee ”iso Saksa”. Saksassa ei koeta samanlaista riemua euron halventumisesta kuin joissakin muissa EU-maissa. Saksassa on onnistuttu tehostaa tuotantoa. Tällöin Saksa ei tarvitse valuutan heikkenemistä. Saksan painoarvo on sekä EU:n sisäisessä kaupassa että viennissä vahvistunut 15 vuoden aikana huomattavasti. Sijoittajat eivät ole myöskään tyytyväisiä Saksan lisääntyneeseen taakkaan: Saksan DAX-indeksi laski 3,1 % toukokuun alussa viikon takaiseen verrattuna.

Kreikan kriisi leviää Atlantin yli

Kreikan kriisi on laskenut euron arvoa suhteessa dollariin. Dollari on vahvistunut suhteessa euroon 12 % vuoden 2010 aikana. Dollarin vaihtokurssi on korkeampi kuin useaan kuukauteen. Euron arvoa pidetään yhä yliarvostettuna. Amerikkalaisten tuotteiden vienti Eurooppaan kokee yhä enemmän haittoja. Yhdysvaltojen markkinat ovat reagoineet toistaiseksi poikkeuksellisen levollisesti. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ja levottomuudet eivät kuitenkaan leviä suoraan, vaan eurooppalaisten pankkien tappiot voivat aiheuttaa paniikkia amerikkalaisissa pankeissa ja luotonannin rajoittamista. Kreikan kriisin leviäminen euroalueen kautta Yhdysvaltoihin näkyy jo osakekursseissa: Dow Jones Industrial Average tipahti toukokuussa viikon takaisesta luvusta 2 %, Standard & Poor's 500-osakeindeksi menetti lähes 2,4 %. Alumiinin ja kuparin hinnat ovat laskeneet.

Sijoittajat ovat luopuneet eurosta ja etsineet ”turvasatamaa” dollarista tai jenistä. Dollarin vahvistumiselle on kuitenkin ollut muitakin syitä kuin Kreikan tuottamat ongelmat eurolle. Dollarin sijasta sijoittajat kääntyvät lopulta Venäjän ja Brasilian –lähiaikoina erityisesti jäljessä mainitun puoleen joukkolainojen hyvän tuoton vuoksi. Sijoitusanalyytikko David Bessey kutsuu Brasiliaa ”turvasatamaksi” sijoittajille. Kasvuodotuksia pidetään Brasiliassa korkeampina kuin Venäjällä tai Indonesiassa. Venäjä on paljon enemmän riippuvainen viennistä Euroopan maihin, joita Kreikan kriisi rasittaa, kun taas Brasilian talouskasvua vetää oma kotimainen kysyntä.

Turkissa iranilaiseen juutalaisperheeseen syntynyt, Harvardin yliopistossa kansainvälisen talouden tohtoriksi väitellyt, nyt New Yorkin yliopistossa taloustieteen professorina toimiva Nouriel Roubini arvioi 27.4.2010 Los Angelissa Milken Institute Global Conference -talousfoorumissa, että euroalue voi hajota parissa päivässä.


Roubinin mukaan Kreikka on vasta jäävuoden huippu. Valtiovelan kriisi koskee pian myös Japania ja Yhdysvaltoja. Sama mies varotti vuonna 2006 Davosissa Economic Forumissa, että maailmaa odottaa finanssikriisi. Roubini tuomitsi, että myös Yhdysvaltojen ja Japanin finanssipolitiikka on kestämätön. ”Amerikassa tapahtuu jotain vakavaa kahden kolmen vuoden kuluessa”. Roubinin mukaan Yhdysvallat voisi välttää joutumasta kriisiin nostamalla veroja ja vähentämällä julkisia menoja. Kreikka joutuu vähitellen syrjään euroalueesta.

Bob Davis ja Mark Gongloff kirjoittavat Wall Street Journalissa, että sijoittajat ja päättäjät pelkäävät Kreikan kriisin leviävän Atlantin yli. Harvardin yliopiston taloustieteilijä Jeffrey Frankel puhuukin jo kriisin kasvusta globaaliksi. Intialaissyntyinen Raghuram Rajan, Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti ja nykyään chicagolaisen yliopiston rahoituksen professori, piti mahdollisen uuden globaalin kriisin lähtökohtina useiden eurooppalaisten maiden huomattavaa julkista velkaa.


Venäjä ja Kreikka

Venäjällä media on ollut suhteellisen hiljaa arvioista, miten Kreikan kriisi koskettaa Venäjää. Joitakin merkkejä ja analyyseja on kuitenkin kertynyt sekä Venäjältä että muualta maailmasta.

Kreikalla on syvät juuret Venäjällä. Historiasta tiedetään, että Kreikan liikemiehet ovat asuneet Mustanmeren rannoilla ja käyneet kauppaa monilla alueilla Venäjää. Vuonna 2008 Kreikka ja Venäjä juhlivat 180 vuoden historiaa diplomaattisuhteissa. Maiden poliittiset suhteet ovat hyvät. Joulukuussa 2004 pääministeri Kostas Karamanlis kirjoitti Venäjällä kolme sopimusta: i. Yhteinen julistus ystävyyden ja yhteistyön suhteista, ii. Yhteinen julistus terrorismin torjunnasta, ja iii. Kreikan ja Venäjän yhteinen toimintasuunnitelma vuosille 2005–2006. 30.-31.5.2007 ulkoministeri Dora Bakoyannis ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov allekirjoittivat Kreikan ja Venäjän uuden yhteisen toimintasuunnitelman, läsnä olivat Kreikan presidentti Mr. Karolos Papoulias ja Venäjän presidentti Vladimir Putin. Venäjän ja Kreikan merivoimat järjestävät yhteisiä harjoituksia kaikkiaan 15 vuonna 2010 osana kahdenvälistä sotilaallisen yhteistyön toimintasuunnitelmaa. Venäjän puolustusministeri Anatoli Serdjukov ja Kreikan Evangelos Venezelos sopivat harjoituksista sekä Euroopan uuden turvallisuussopimuksen allekirjoituksesta 30.3.2010. Kreikka on hankkinut Venäjältä ilmatorjuntapuolustuksen järjestelmän, panssaritorjunta-aluksia ja maihinnousualuksia.

Nykykreikkalaiset liikemiehet ovat jossakin määrin pelänneet tulla Venäjän markkinoille. Markkinointi, lainsäädäntö ja verotus ovat erilaisia Venäjällä. Venäjä ja Kreikka ovat sopineet Burgas – Alexandroupolis –öljyputken rakentamista. Putki valmistunee vuonna 2011. Helmikuussa 2010 Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, pääministeri Vladimir Putin ja Kreikan pääministeri Georgios Papandreou vakuuttivat, että hanke toteutuu. Papandreou painotti, että Venäjä ja Kreikka haluavat rakentaa putken nopeasti. Tietyt kansalaisjärjestöt ja ympäristöjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa putken rakentamisesta Maritsan-Evros-joen suistoon, sillä välittömästi liittyvä kosteikko on suojattu kansainvälisellä Ramsar sopimuksella 1971. Panpandreou korosti ympäristöseikkojen tärkeyttä hankkeelle. Paikallisen Demokritos-yliopiston komitea on nimetty valvomaan ympäristöstä tehtäviä tieteellisiä tutkimuksia. Putken suunnittelu perustuu kolmikantaan Kreikan, Bulgarian ja Venäjän välillä. 280 km pitkän putken kapasiteetti on kuljettaa 35 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa, ja mahdollisesti sittemmin lisätä jopa 50 miljoonaan tonniin. Vuoden 2007 sopimuksen mukaan Venäjä omistaa 51 % hankeyhtiöstä, Kreikka ja Bulgaria omistavat molemmat 24,5 % (ks. hankkeen kotisivut).
Lähde kartalle: hankkeen esittelysivu.

Myöskään kunnianhimoinen kaasuputki ”South Stream” ei esty Kreikan kriisin tähden. Ainakin 10 eurooppalaista maata on kiinnostunut kaasuputkihankkeesta.
Russia Today, Austria joins South Stream (Published 26 April, 2010, 12:13)

Venäjältä vienti on ollut kymmenen kertaa suurempi arvossa kuin Kreikasta Venäjälle. Venäjä sijoittui kolmanneksi Kreikan kauppakumppanina: Venäjä vie polttoaineita, metallia, viljaa, puuta ja sotatarvikkeita, Kreikka vie Venäjälle takkeja, ruokaa ja tupakkaa. Venäläisten Kreikkaan matkustavien turistien määrä on kasvanut vuosittain 50 %. Venäläiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita parin viime vuoden aikana Kreikan kiinteistöistä. Kreikan pankkeja on pidetty luotettavina, kiinteistöjä hyvänä sijoituksena, mutta nyt kiinteistöjen sijoituksen arvo ei enää kasva Kreikassa. Kaikesta huolimatta vuoden 2010 alkupuolella kiinteistöjen arvot ovat säilyneet varsin korkeana Kreikassa. Ulkomaiset ostajat ovatkin suuntautuneet toistaiseksi muualle. Puolestaan kreikkalaisen rakennusteollisuuden on yhä vaikeampi löytää rakennuskohteita Venäjällä, koska monet rakennusyhtiöt ovat tulleet maksukyvyttömiksi.

Mikäli Kreikalla menee heikosti, tämä vähentää toki myös Venäjän saamia vientituloja Kreikasta. Nähtäväksi jää, miten Kreikan ongelmien koskettaessa Kyprosta, alueelta tehtävät runsaat investoinnit Venäjälle jatkuvat. Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen katsaus 18 (7.5.2010) Bofit toteaa viimeisimmissä ennusteissa heijastuvan epävarmuutta, kun ennustetaan Venäjän talouden kehitystä. Maailmanpankki odottaa vuodelle 2010 Venäjän talouden kasvavan 5-5,5 %, IMF 4 %, EU:n komissio 3,5 % ja Venäjän talousministeriö 4 %. Mainituissa laskelmissa oletuksen öljyn keskimääräisestä hinnasta vaihtelevat 76 dollarista 85 dollariin tynnyriltä. Venäjän keskuspankin valuuttavarannot kasvoivat maalis- ja huhtikuun aikana noin 30 miljardia dollaria. Varanto oli huhtikuun lopulla yli 460 miljardia dollaria.

Talouskriisin toinen aalto koskettaa Venäjää?

”Venäjän strategisten analyysien yhtiön” johtaja Igor Nikolaev arvioi Anna Kaledinan ja Alexandr Zuzyan kirjoittamassa artikkelissa Komsomolskaja Pravdassa 6.5.2010, että talouskriisin toinen vaihe on mahdollinen. Mikäli toinen vaihe alkaa Kreikan ongelmista, ongelmat kohtaavat myös Venäjää. Skenaarion mukaan pääoma ei pakene ainoastaan Euro-alueelta. Vuonna 2008 lähti Venäjältä 132 miljardia dollari pörssikurssien muutoksena. Nikolaev pohtii, että euro heikkenee voimakkaasti suhteessa dollariin, mutta rupla vahvistu euron suhteen ja rupla heikkenee suhteessa dollariin. Tuonti lisääntyisi euroalueelta Venäjälle, mikä olisi kielteistä Venäjän talouskasvulle. Eurooppalainen auto kävisi entistä paremmin kaupaksi Venäjällä. Vielä pahempi seuraus Venäjälle olisi voimakas öljynhinnan lasku. ”Jumala varjelkoon, ettei rupla devalvoidu 36 ruplaan dollarista” (Nikolaev).

Virallisen kurssin mukaan Yhdysvaltain dollari oli 7. toukokuuta 30.58 ruplaa. Edellisen kerran dollari oli yli 30 ruplaa kaksi kuukautta aiemmin 27.2.2010. Euro on laskenut yli 40 ruplan hinnasta 38.96 ruplaan. Venäjän keskuspankin varapuheenjohtaja Viktor Melnikov onkin pohtinut Kiinan yuanin ja Venäjän ruplan aseman vahvistamista rahoitusmarkkinoilla. Kiinan varakauppaministeri ehdotti maaliskuussa 2010, että Kiinassa ja Venäjällä sallittaisiin vastavuoroisesti yuanin ja ruplan vapaavaihto sekä muita uusia käytäntöjä.

Venäjän hallituksen vuoden 2010 talousarvio perustuu raakaöljyn keskimäärin 58 dollarin hintaan tynnyriltä, joten yli 80 dollaria barrelilta vuoden 2010 alkupuolella ja toukokuussa 74,51 dollaria tynnyriltä ovat vielä huomattavasti korkeammat kuin talousarvion perustana ollut alhainen arvio.

Venäjän pörssin Micex-luku tippui kuitenkin jo toukokuussa Kreikan kriisin johdosta 15.8 % huhtikuun huippulukuun verrattuna. Kaasuyhtiö OAO Transneft romahti 5,7 % ja öljyntuottaja OAO Rosneft 5,9 %. Teräsyhtiö OAO Novolipetsk Steel laski 5,5 %, hiilen tuottaja OAO Raspadskaya laski 11,8 %, OAO Norilsk Nickel 7,5 % ja OAO Rostelecom 13,8 %. Venäjän osakemarkkinat ovat hyvin herkät maailman talousnäkymille. Venäjä on saanut vuoden 2010 alussa ennätyksellisesti ulkomaisia suoria sijoituksia. Venäjän uskotaan kaikesta huolimatta selviävän vähemmällä kuin euroalue. Venäjän kansantalouden energiariippuvuus ei kuitenkaan vähene eurotuotteiden voittaessa markkinoita Venäjällä. Tuo ongelma rikkoo vakavasti Venäjän hallituksen rakentamaa antikriisiohjelman innovaatioon ja talouden monipuolistamiseen tähtääviä tavoitteita vastaan.

Valuuttojen nimellisarvon muutos on vain puolikas ja puutteellinen kuva tilanteessa, inflaatio tulee ottaa myös huomioon. Venäjällä on ollut huomattavasti korkeampi inflaatio kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa. Euron vaihtokurssin lasku merkitsee venäläisille euroalueelta tuotujen tavaroiden halpenemista. Tämä vähentää Venäjällä inflaatiopaineita. Huhtikuussa 2010 inflaatio oli Venäjällä ”ennätyksellisen” alhainen, 6 % vuositasolla, mikä on silti yli EU-tason. Huhtikuussa inflaatio oli 0,3 %, kun vuotta aiemmin se oli 0,7 %. Kuluttajahintojen nousu oli suurinta Dagestanin alueella ja Tšuktšien autonomisessa piirikunnassa. Pietarissa inflaatio oli huhtikuun tietojen valossa vuositasolla 4,2 %. Venäjällä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuositasolla 4,1 %. Kuluttajahintojen muutos on ollut myös edullinen Suomen kannalta: venäläisten matkat ovat tulleet entistä edullisemmiksi Saksaan, Suomeen, Ranskaan, Turkkiin, Espanjaan ja Kiinaan. Euron arvon lasku tekee venäläisille Suomeen suuntautuvan matkustamisen entistä houkuttelevammaksi.

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/