keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Ekumeeninen rukous Petroskoissa toimineen separatistin tähden

Komsomolskaja Pravda on kertonut tänään, että suomalainen kansallismielinen Pro Karelia on kehottanut Suomen viranomaisia puhumaan (” - - - призвала власти Суоми заступиться - - - ”) Petroskoissa syytteessä olevan 47 vuotta vanhan miehen puolesta, joka on jakanut lehtisiä alueen liittämiseksi Suomeen. Petroskoi oli osa Suomea, kun Suomen ja Saksan miehitysjoukot valloittivat alueen jatkosodassa. Sinä aikana myös nämä sotilaat jakoivat suomalaissaksalaista siementä paikallisiin naisiin, mistä perintönä alueella asuu paljon sodan aikana tai pian sen jälkeen syntynyttä väestöä, joiden isästä ei ole tarkempaa tietoa.

Virosta käsin Pro Kareliaa kaitseva Veikko Saksi kirjoittaa 30.6.2010 Pro Karelian sivustolla, että ”jos petroskoilainen 47-vuotias mies nyt tuomitaan, on kansainvälisen median, ihmisoikeusjärjestöjen, samoin kuin Suomen presidentin, pääministerin ja ulkoministerin, syytä ottaa asia vahvasti esille venäläisten kanssa”.

Ekumeeninen rukous Karjala-separatistien tähden

Tässä on ekumeeninen rukous 47 vuotta vanhan miehen ja muiden separatistisia ajatuksia kokevien ihmisten puolesta:

Pyhä Jumala,
anna näille Karjalan rajojen siirtämistä unelmoiville ihmisille
vapautus historian myyteistä ja separatismin utopistisesta lumosta,
anna vapautus niistä demoneista, jotka ovat tarrautuneet vuosilukuihin, rajapylväisiin, sotasankareihin,
jotta Henkesi vapaudessa me kaikki voisimmme rakastaa ja kunnioittaa yhtä hyvin omaa elämäämme kuin muidenkin elämää,
jotta Henkesi vapaudessa me kaikki voisimme tehdä tervehenkisesti työtä ahkerasti perheidemme ja koko yhteiskunnan hyväksi.
Varjele kaikkia ihmisiä siltä saatanalliselta valheelta, siltä epäjumalaksi nousseelta kulttitoiminnalta,
että maallisten valtakuntien rajojen siirtäminen olisi muka pyhän palveluksen tekemistä uuden uljaan tulevaisuuden hyväksi,
sillä vain Sinä – itse Pyhä Jumala – annat tulevaisuuden ja toivon.
Saata tuomiolle oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä nämä ihmiset, jotka lietsovat tarpeetonta valtiollista hajottamista ja epäkunnioitusta laillista esivaltaa vastaan.
Aamen.


Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

Kuuma kesä Pietarissa

Juhannukseni vietin venäläisen ystäväperheen kanssa Helsingissä. Sunnuntaina lähdin kuitenkin perheeni kanssa jo Pietariin. Halusin tuntea suurkaupungin kesätunnelmaa. Venäjän rajalle oli kohtuulliset jonot, muttei mitenkään mahdottomat. Kun pääsin rajaviranomaisen luo, annoin passini. Tämä viranomainen oli sellainen venäläinen kaunotar, että rajalle oli todella senkin tähden mieluisaa saapua. Hän pisti passini tarkistuskoneeseen, minkä jälkeen hän löi leimat huippunopeasti niin kuin myös seuraava virkailija seuraavalla kioskilla auton papereita varten. Sanoin vaimoni kanssa yksimielisesti, että nyt nämä yrittivät kai jotain ennätystä, koska palvelu oli superystävällistä ja ennätysmäisen tehokasta. Päätin, että joka viikko kesällä tulen tälle rajalle: palvelukin oli niin kaunista ja tehokasta. Rajaviranomainen olisi kelvannut mihin tahansa suomalaisiin kauneuskilpailuihin viehättävyytensä puolesta. Kun hän tarkisti tietokoneelta passini tiedot, sen jälkeen palvelu ei olisi voinut olla parempaa. On turha sanoa, etteikö venäläinen virkailija tee työtänsä hyvin.


Vähän matkaa Viipurin jälkeen näin venäläisen liikenteen erilaisuuden. Kun autojen nopeus pysähtyi ruuhkan tähden alle 15 kilometriin tunnissa, yksikaistainen tie Pietariin muuttui pian kaksikaistaiseksi, kun autoilijat ohittivat pientareen puolelta. Kun näin syntyneet kaksi kaistaa olivat molemmat tukossa, niin autot alkoivat ohittaa vastaantulevaa kaistaa pitkin, jolloin vastaantulijat joutuivat siirtymään omalle pientareelle. Aika hurjalta tuo näytti aina joskus, kun vastaan tuli rekka-auto. Minä toki ajan aina tunnollisesti liikennesääntöjen mukaisesti niin kuin muutoinkin elän lainkuuliaisesti. Lopulta paljastui syykin: kahdeksan auton ketjukolari.


Pietarissa en voinut välttää sitä huomiota, että asuntomme piha-alueella autoni näytti kovin vanhalta, pieneltä ja halvalta. Ilmeisesti Pietarissa on riittävästi niin vauraita venäläisiä, että myös nämä Porschen ja Mercedeksen mainokset eivät ole pelkästään taivaan lintuja varten.



Perhe-elämäni on hyvin tavanomaista ja rauhallista. Pietarissa vietimme aikaa sen upeissa puistoissa. Koko perheet olivat tulleet puistoihin. Tämän erityispiirteen pistin merkille, sillä juhannuspäivän iltapäivällä olin ollut kahden nuorimman poikani kanssa Kontulassa mainiossa leikkipuistossa, mutta tällöin olin ainut suomalaisvanhempi puistossa. Paikalla oli myös yksi turkkilaismies ja kahdeksan musliminaista. Viehättävää oli katsoa, miten eräs musliminainen pää verhottuna potki poikiensa kanssa jalkapalloa. Minun oli vaikea uskoa, että Kontulassa suomalaisvanhempien suhde maahanmuuttajavanhempiin olisi 1:9. Soitin Abdullah Tammelle, koska halusin ihmetellä tilannetta, miksi suomalaisperheet eivät tule upeassa säässä juhannuspäivänä leikkipuistoon. Kuulin sitten eräältä vakinaiselta puistossa kävijältä, että suomalaisperheet käyvät leikkipuistossa lähinnä kunnallisen leikkipuistoruokailun aikana kello 11-13. Iltapäivisin ja iltasin puistossa ovat lähinnä venäläiset vanhemmat lastensa kanssa ja eri puolilta maailmaa saapuneet muslimiperheet. Suomalaiset lapset ovat sitä vastoin enemmän yksin puistossa. Pietarissa oli kaunista katsella, kun lapset ratsastivat hevosilla, rullaluistelivat, leikkivät hiekkakasassa. Aikuisia oli juoksulenkillä, monet naiset ottivat aurinkoa. Puistossa oli elämää.


Puiston jälkeen kiiruhdimme kotiin, koska ystäväperhe oli kutsunut meidät syömään ravintolaan. He jopa tarjosivat meille upean aterian. Šašlik oli minun valintani: Venäjällä pitää käyttää niitä runsaita mahdollisuuksia, joita on Helsingissä niukalti. Ystäväperhe oli kuullut myös suomalaisten neljän toimittajan pyrkimyksestä rajoittaa sananvapautta. Kerroin, että nuo neljä toimittajaa ovat hyvin kiinteässä kanssakäymisessä terroristisivuston Kavkaz Centerin kanssa. Siksi nämä toimittajat eivät voi suvaita Venäjää kohtaan kunnioittavaa ja ystävällistä asennoitumista. Koimme pettymyksen, kun ilmeni, ettei ystäväperheemme pääse pojan kastejuhlaan, koska he olivat varanneet Italian matkan. Vaimo ei ollut ilmoittanut kasteaikaa aiemmin heille.


Poikani oli jo pitkän aikaa haaveillut, että pääsee isänsä kanssa elokuviin Pietarissa. Menimme sinne ratikalla, sillä en ollut varma auton parkkimahdollisuudesta ja reitistä uuden kauppakeskuksen luo. Sinänsä Pietarissa on helpompi löytää autoille parkkipaikkoja kuin Helsingissä, vaikka Pietari onkin aito metropoli. Pietarissa ratikkapysäkillä sain nähdä ainoan suomalaisen uutisen Venäjällä, mutta tämä uutinen ei kertonut tällä kertaa suomalaisten vihamielisestä suhtautumisesta vanhuksiin tai lapsiin. Tämä paikallinen sanomalehti oli venäläiseen tapaan seinälehtenä. Lehdessä kerrottiin Helsingin kuumasta sambakarnevaalista. Kertomus oli kaunis. Kuumista kuvista ja sambanaisista en ollut kyllä aivan niin mieltynyt: ainakin em. venäläinen rajaviranomainen ja valtaosa helteisessä Pietarissa katua ylittävistä kaunottarista oli kauniimpia katsella. Joidenkin pukeutuminenkin olisi kelvannut sambaa varten. Siksi mietin, mitä venäläinen mies ajatteli nähdessään jutun helsinkiläisestä kuumasta sambakarnevaalista, kun kuvissa olivat kuitenkin vähäpukeiset suomalaisnaiset kaikkine vyötärömakkaroineen. Itsellänikin ovat läskit alkaneet kertyä vatsaan jo kovin pappismaisesti. Tällä vatsalla en tanssisi kadulla napa paljaana (en tanssisi muutoinkaan).

Toukokuussa Pietari oli kauniimpi, koska silloin kaupunkia kaunistivat Voiton päivän –julisteet. Seinälehtikin kertoi Voiton päivästä. Tällä kertaa Pietarista puuttui aivan tärkeää, mitä sieluni olisi tahtonut nähdä. Suomalaiset sambanaiset eivät tuoneet mielihyvää

Menin pojan kanssa vihdoin elokuviin Kontinent –kauppa- ja viihdekeskukseen. Tämä kauppa- ja viihdekeskus oli iloinen kokemus suomalaismiehelle, koska heti ensimmäinen keskuksen seinällä oli Prisman mainos.

Kuva: Primorskin asuinalue


Kuva: Kontinent Prisma Pietari


SOK avasi juuri tänne viidennen Prismansa Pietariin kesäkuun alussa 2010. Tämä Prisma on noin 4000 neliömetrin kokoinen. Kauppa- ja viihdekeskus sijaitsee Primorskin asuinalueella, kävelymatkan päässä sekä Komendantskij prospektin että Pionerskajan metroasemilta. Tämä alue on jo nyt tiheästi asuttu, mutta se on myös yksi nopeimmin kasvavista alueista. Toukokuussa 2010 SOK Retail Int. Oy:n toimitusjohtaja Vesa Punnonen totesi lehdistötiedotteessa, että SOK jatkaa investointeja Pietariin. Heidän tavoitteena on avata noin 30 Prismaa Pietarin. Kauppakeskuksessa oli muitakin suomalaiskauppoja, mm. Seppälä.

Menimme kovan helteen aikana aamupäivällä kauppakeskukseen, joten pietarilaiset nauttivat tällä kertaa enemmän hellesäästä ulkona kuin kauppakeskuksessa. Varsin hiljaiselta kauppakeskus näytti tähän aikaan. Liike-elämä perustuu ostamiseen ja myymiseen sekä riskiin, joten yrittäjät ovat laskeneet, että tällaisen kauppakeskuksen riski on sopiva ja tulosodotukset riittävän hyvät. Poikani on erityinen asiantuntija leluissa: kävimme ostoskeskuksen upeassa lelukaupassa, mutta hintataso oli selvästi helsinkiläistä hintatasoa korkeampi. Bakugan-lelun hinta oli Helsingissä 7 euroa, mutta täällä Pietarissa yli 700 ruplaa. Myös muissa tavaroissa hintataso oli uudessa ostoskeskuksessa helsinkiläisiä hintoja korkeampi. Prisman hintoja en vertaillut. Tällaisen valtavan kauppa- ja viihdekeskuksen rakennuttaminen osoittaa, että talousihmiset ovat varmoja ostovoiman riittävyydestä ja kasvusta alueella. Näitä jättikauppakeskuksia nousee Pietarissa kuin sieniä sateella. Ainakin talousihmiset uskovat, että kauppa kehittyy myönteisesti äskettäisestä lamasta huolimatta.


Kauppa- ja viihdekeskus oli lievästi sanottuna hämmentävän ylellinen kokemus helsinkiläiselle miehelle. Sisällä oli laskettua varten erityinen paikka. Lapset saivat luistella aidolla jäällä keskellä ostoskeskusta noin 100 ruplan tuntihinnalla, aikuisille hinta oli vähän korkeampi. Myös muita ”tavanomaisia” mukavuuksia oli kauppakeskuksessa. Syy tällaisen jättikeskuksen syntymiseen paljastui, kun katseli ympärille kauppakeskuksen ulkopuolella: jo olemassa olevien suurten kerrostalojen läheisyyteen nousi yhä uusia suuria kerrostaloja. Myös kotini tuntumaan rakennetaan tällä hetkellä paria suurta kerrostalokokonaisuutta. Kai venäläisillä on rahaa, kun markkinataloudessa rakennuttajilla on rohkeus rakentaa tällaisia taloja ja keskuksia.


Sieluani riipaisi syvältä, kun piti palata helteisestä Pietarista Suomeen. Virkavelvollisuudet täytyy kuitenkin hoitaa eikä siis muu auttanut kuin palata kotiin. Päätin, että joka viikko palaan kesällä Pietariin. Kesäistä Pietaria ei saa menettää, sillä muutoin kesä menee pilalle. Paluumatkaseurana oli eräs venäläinen nainen, joka oli aiemmin vuoden alussa saanut Suomesta karkotuskehotuksen. Muistaakseni hänellä oli ollut pari viikkoa aikaa lähteä pois Suomesta. Nyt sain tietää hyvästä lopputuloksesta. Sain onneksi ilmeisemmin autettua häntä: kirjoitin hänen henkilötietojensa perusteella anomuksen oleskelulupaa varten, jossa kerroin keskeiset tiedot elämästä, ja nainen sai oleskeluluvan. Kyse on valitettavan usein siitä, etteivät työtä tekevät ja perhe-elämää viettävät ulkomaalaiset tiedä, miten tulisi hoitaa omia asioitansa Suomessa. Ulkomaalaisvirasto ja –poliisi ottavat toki huomioon perhe- ja työolot, jos asianomainen tietää kertoa niistä. Esteenä oli tällä kertaa heikko kyky ilmaista asioitaan suomeksi.

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Juhannus – Johannes Kastaja oli antifasisti




YLE väittää tekstitelevisiossa, että juhannus on pakanallinen valon ja hedelmällisyyden juhla. YLE ei tiedä sanaakaan tekstitelevision uutisessa, että juhannusta on vietetty Johannes Kastajan kunniaksi jo 400 luvulta jKr. Tämä sijoittuu tähän aikaan 6 kuukautta ennen Jeesuksen syntymää niin kuin Raamattu kertoo Elisabethin ja Marian tapaamisesta. YLE ei ole taaskaan antifasistien asialla, kun unohtaa Johannes Kastajan, josta myös juhannuksen nimi periytyy.

”Onko yhteyttä ensimmäisten kristittyjen teologisten ja eettisten vakaumusten sekä sen sosiaalisen todellisuuden välillä, jossa he elivät?”

Heidelbergin yliopiston Uuden testamentin professori Gerd Theissen teki tämän kysymyksen ensimmäisessä lauseessaan teoksessaan, joka on käännetty englanniksi nimellä ”Social Reality and the Early Christians” (Theology, Ethics, and the World of the New Testament, T & T Clark, Edinburg 1993). Theissen tekee kirjansa alussa kiehtovan katsauksen sosiaalisiin kysymyksiin sikäli kuin UT:n ja teologian tutkimushistoria käsittelevät näitä seikkoja. ”Liberaaliteologia” on aivan tietty tutkimuksen ajanjakso, ei siis yleisnimitys kaikelle konservatiivisuudeksi mielletyn vastakohdalle: liberaaliteologia asetti kristilliselle keski- ja yläluokalle vakavan haasteen.

Toki Theissen ei ole ainoa henkilö, joka on vetänyt teologian pitkiä kehityslinjoja. Myös Max Weber on havainnut merkittävän muutoksen siinä, miten ”köyhien evankeliumi” muuttui ”köyhien ooppiumiksi”, vaikka Weber ei käyttänyt näitä käsitteitä. Evankeliumien köyhyys on tulkittu usein pelkäksi hengelliseksi nöyryydeksi ahkerien työmiesten harjoittaessa stressittömästi kutsumustyötään. Tämä tulkinta on tapahtunut erityisesti protestanttisessa perinteessä. Vanhan kirkon asenne köyhyyteen oli erilainen. Yksityisomaisuuden kritiikkiä ja köyhyyden ihannointia tukivat voimakkaasti kirjoituksissaan ja elämäntavoillaan mm. Johannes Khrysostomos (354−407 jKr.), Basilius Suuri (329−379 jKr.) ja Ambrosius (339−397 jKr.;). Piispa Pierius (Eusebius, Kirkkohistoria 7, 32, 27), Kesarean Pamfilos (Kirkkohistoria 7, 32, 25) ja Jerusalemin Narkissos (Kirkkohistoria 6, 9, 6) elivät köyhyydessä. Vanhan kirkon kirkkoisien perinne oli pikemmin kommunistinen kuin porvarillinen tai keskiluokkainen, vaikka kommunistisuus ei ollut toki marxilaista vaan ehkä enemmän antifasistista.

Kun Ensimmäinen maailmansota saattoi Euroopan kriisiin, varhaisesta kristillisyydestä tehdyt sosiaalihistorian tutkimukset lakaistiin liki täydellisesti nyt piiloon. Teologit kehittivät vastauksen ilmeiseen henkiseen kriisiin dialektisen teologian avulla – paluuna kristillisen uskon transendenttiin – tuonpuoleiseen – alkuperään, mutta samalla tämä matka tuonpuoleisuuteen oli nimenomaisesti pakomatkaa pois tämän maailman sosiaalisten ongelmien teologisesta kohtaamisesta.

Theissen kuvailee, että kysymys Jumalasta tuli niin keskeiseksi että kysymys yhteiskunnasta vähentyi merkityksettömäksi. Dialektinen teologia ei yksistään toki riittävästi selitä kiinnostuksen tyrehtymistä sosiaalihistoriaan. Jumalan Sana ymmärrettiin radikaaliksi kritiikiksi kaikkia yhteiskuntia vastaan, sillä Sana oli alkuperältään yli-inhimillinen. Muotokriittisen tutkimuksen kehitys oli paralleeli dialektisen teologian neutralisoivalle impulsille sosiaalihistoriaa vastaan. Tekstit ymmärrettiin nyt toki muotokriittisen tutkimuksen puitteissa sosiaalisen kontekstin valossa, mutta päämääränä oli sosiaalisen puolen poistaminen itse Sanomasta. Ja muotokriittisessä tutkimuksessa katsottiin siinäkin sosiaalista puolta kovin rajoittuneesti: vain varhaisten seurakuntien elämäntilannetta (Sitz im Leben), joka oli käytännöllisesti katsoen Sitz im Glauben. Tämän jälkeen teologia ja raamattututkimus johtivat liittosuhteeseen muotokriittisen eksegeettisen tutkimuksen ja keerygmateologian välillä. Muotokritiikki osoitti, että Uuden testamentin tekstit palvelivat aina julistusta, joka tähtäsi tämän maailman loppumiseen. Mitä varhainen seurakunta julisti, tähtäsi tuonpuoleiseen. Kirkkokin sopi tieteellisen teologisen tutkimuksen vahvistaman sivistyksen mukaisesti keskittyä vain taivaaseen. Tämä ei sopinut kylläkään yhteen antiikin kirjallisten käsitteiden kanssa, mutta ongelmaa ei tiedostettu. Raamatun tutkijat määrittivät itse asiassa noita kriittisiä huomautuksia vastaan, että evankeliumit eivät ole antiikin kirjallisten käsitteiden luokassa, vaan erotukseksi ”korkeakirjallisuudesta” nämä ovat pikemmin ”epäkirjallisuutta”, jossa sanoma hallitsee. Evankeliumi oli nyt myös julistettuna korostetusti ei-maailmallinen. Erityisesti Rudolf Bultmann teki suuren panoksen sille, että kristinuskon sanoma ymmärrettiin korostetusti ei-maailmalliseksi: kristillinen usko tarkoitti samanaikaisesti ”vetäytymistä” maailmasta eikä uskolla ollut juuri mitään tekemistä yhteiskunnan konkreettisten asioiden kanssa. Ja joskus kirkon eliitillä oli tekemistä yhteiskunnan kanssa, silloin kirkon eliitti oli liitossa poliittisen ja taloudellisen establishmentin kanssa. Tämä oli erikoinen tilanne, kun pyhät tekstit puhuivat muutosta vaativista vallankumouksellisista, mutta sananselittäjinä papit puolustivat vallitsevaa eliittiä muutosvoimia vastaan.

Dialektinen teologia eristi kristinuskon alkuaikojen kiinteästä yhteydestä olemassa olevaan yhteiskuntaan, mutta auttoi kirkkoa alistumaan natsihenkisille ”Saksan kristittyjen” tavoitteille. Kypäräpääpapithan olivat näin matkalla taivaalliseen paratiisiin, vaikka olivat toteuttamassa veristä murhaa juutalaisia, mustalaisia, kommunisteja ja venäläisiä vastaan. Taivas riitti evankeliumin sisällöksi.
Raamattututkimuksen muutos takaisin profeettojen ja apostoleiden todelliseen elämään alkoi voimistua oikeastaan vasta 1970-luvulta, mihin osittain myös
vasemmistolaisuudella on ollut vaikutusta. Tärkein muutosvoima lienee puhtaasti akateeminen korjausliike. Gerd Theissen on itse eräs tärkeimmistä – ehkäpä tärkein – muutosvoima, vaikka hän ei juuri itseään tuo esille. Theissen on esitellyt tutkimuksissaan eettistä radikalismia, jonka voi tavata UT:sta. Hän vertaa sitä kyynikkojen röyhkeään toimintaan, vaikka ei samaistakaan näitä toisiinsa toisin kuin monet muut ovat tehneet.

Ensimmäiseltä vuosisadalta on säilynyt lukuisia kirjallisia todisteita kyynikoista. Kyynisyys on ollut oikeasti vaikuttava aatevirtaus. Olen vastannut joku vuosi sitten kielteisesti siihen kysymykseen, että kristityt olisivat eläneet kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana Rooman valtakunnassa sellaisessa välittömässä vuorovaikutustilanteessa kyynikkojen kanssa, että tämä vuorovaikutus on ymmärrettävissä vain yhteisestä aatteellisesta perhehistoriasta käsin. Mielestäni (2005) ei-kristityt ovat tuskin sanoneet kristittyjen julistuksesta ja evankeliumien kertomuksista, että ne ”näyttävät kyynisiltä” tai ”kuulostavat kyynisiltä”. Nyttemmin olen alkanut hiukan epäillä 5 vuotta sitten esittämääni tulkintaa, sillä kovin moni suomalainen saattaa jopa väittää nykyään kasvotusten, että Suomen antifasistisen komitean sisältö ja toiminta näyttäisivät ja kuulostaisivat stalinistisilta. Jos tuollaiset erheelliset samaistukset ovat nykyään mahdollisia, vaikka niin monella suomalaisella on korkeakoulu- tai yliopistokoulutus, niin vielä enemmän väärät samaistukset ovat olleet mahdollisia antiikin päivinä. Evankeliumitutkijat ovat huomattavasti tarkastelleet kyynikkojen samankaltaisuutta evankeliumeista havaittavien piirteiden kanssa. Johannes Kastajassa on jotakin samankaltaisuutta kuin tuolloisessa pakanallisessa kyynisessä kerjääjäsaarnaajien sekalaisessa joukossa: köyhä elämä, kova julistus, röyhkeä asettuminen valtaapitäviä vastaan.

Aluksi mainitussa teoksessaan sivulta 60 Theissen esittelee opetuslapseutta ja sosiaalista liikehdintää, josta Jeesus-liike oli myös osoitus. Theissen havaitsee, että maastamuutto (emigrantit) ovat tärkeitä Jeesus-liikkeen historialle. Itse asiassa hän tuo esille lukuisia antiikin dokumentteja, joista ilmenee maastamuuton ja maahanmuuton todellisuuden silloisen Israelin köyhien keskuudessa. Myös Qumranin yhteisö näki itsensä maastamuuttajiksi, kun he ”jättivät” Juudan (CD 4:3) ja elivät ”vieraassa maassa” (CD 6:5), mutta odottivat paluutansa (1 QM 1:3). Siinä lähellä oli myös Johannes Kastaja.

Johannes Kastaja on juhannuksen merkkihenkilö. Hänen perheensä oli sikäläistä establishmentiä, hallitsevaa eliittiä, mikäli evankelista Luukkaan tieto on luotettava: Johanneksen isä Sakarias oli Abian pappisosastoon kuuluva pappi, Elisabet-äiti arvovaltaisen Aaronin suvun jälkeläisiä. Johannes ei jäänyt hallitsevaa eliittiä suojaavaksi papiksi, vaan syystä tai toisesta hän lähti autiomaahan kovasanaiseksi profeetaksi. Ei pidä luulla, että Johannes lähti eristyksiin autiomaahan karjuakseen vain autiomaan yksinäisyyteen jotakin tuskaansa, vaan autiomaa oli VT:n profeettojen ja myöhemmän juutalaisuuden kirjallisuuden perusteella erityisen vallankumouksellinen viesti vallanpitäjille: juuri autiomaasta piti alkaa Jumalan pelastustyö, jonka tähden väärämielinen eliitti lyödään alas. Jotakin vastaavaa olisi, jos tämän päivän suomalainen menisi protestoimaan eduskuntatalon portaille, Tamminiemen oven pieleen, tai virolainen menisi Pronssisoturipatsaalle tai eduskuntatalonsa luo. Kyse oli siis historiankirjoituksen ja oikeudentunnon keskeisestä tunnisteesta, symbolista. Autiomaa oli tällä tavalla protestiviesti paremman ja oikeudenmukaisemman elämän puolesta, jonka Jumala toimittaisi jos mikään muu ei auta vallitsevaa establishmentiä vastaan, yhteiskunnallista eliittiä vastaan.

Autiomaa ei ollut tyhjä liikenteestä ja elämästä. Jerusalemiin vievä kanjoni Wadi-Qelt on autiomaan ympäröivä, alkaa Jerikosta ja päätyy ylös Jerusalemiin. Kyse oli siis liikenneyhteyksistä. Autiomaassa kohtasi kaiken idästä tulevan liikenteen, jos sijoittui tälle sopivalle alueelle. Ehkä Johannes sijoittui Ammaniin menevän tien tuntumaan, Jerikon tuntumaan autiomaahan. Se oli liikenteen kannalta keskeisiä paikkoja: sadat ja tuhat määrin ihmiset eivät suinkaan saapuneet syrjäiseen korpeen, kun menivät autiomaahan Johannes Kastajan luo, kun Johannes huusi autiomaassa muutoksen välttämättömyyttä. Jeriko oli sen merkittävän reitin varrella, josta jonkin matkaan pohjoiseen oli saman vilkkaan kauppareitin varrella myös huomattava Skythopoliksen (Beth-Shean, Tel el-hush) kaupunki. Dionysosta, viinin ja teatterin jumalaa ja Zeuksen poikaa ihmishahmossa, on palvottu Beth-Sheanissa UT:n aikakaudella. Beth-Sheanissa kaivetussa temppelissä vuodelta 42 jKr. – 15 vuotta Johanneksen mestauksen jälkeen - on kahdeksankulmainen alttari, joka on omistettu Herralle (κυριος), mutta tosiasiassa tätä nimeä käytettiin omistuskirjoituksena Dionysokselle ja Pan-jumalalle, joka kuvattiin paimeneksi sauvansa kanssa. Johannes meni sinne, jossa sai viestinsä vaikuttajien korviin. Ja hän onnistui sillä seurauksella, että Johannes päätettiin mestata. Hän oli valtiollisen turvallisuuden kannalta vaarallinen henkilö.

Johannes Kastaja sijoittui älykkäästi, ilmeisemmin ei kovin kauas Jerikosta, jossa Herodeksen suku – silloiset rikkaat ja mahtavat - vietti nautittavaa elämäänsä. Herodes Antipaksen isä oli se Herodes Suuri, jouluevankeliumin paha Herodes. Johanneksen pukeutuminen oli itsessään röyhkeän pilkallista: äärimmäisen pelkistettyä ja köyhää, kun hänen kovien sanojensa kohteeksi joutuneet ihmiset pitivät sitä vastoin hienostelusta. Luukkaan evankeliumin 7 luku kertoo Johanneksen vaatetuksen ja kuninkaanlinnan ylellisen elämän ristiriitaisuuden: ”Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta: ’Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka koreilevat vaatteillaan ja elävät ylellisesti! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta’” (Luuk. 7:24–26).

Raamattu kertoo, että Johannes Kastaja nuhteli Herodes Antipasta aviorikoksesta, mistä seurauksena Johannes mestattiin. Josefus – juutalainen historian kirjoittaja – ei mainitse tätä yksityistapausta Johanneksen nuhteesta hallitsijaa vastaan aviorikoksesta, vaan hallitsija pelkäsi vain mustasukkaisesti Johanneksen mahdollista ja todellista vaikutusta kansaan. Tuon väen liikehdinnästä oli jo hallitsevan eliitin näkökulmasta monia pelottavia muistoja: Josefos (Juutalaissota II, 3, 1−2) kertoo esimerkiksi, että eräänä helluntaina virtasi valtava joukko väkeä Galileasta ja Idumeasta, Jerikosta ja Pereasta Jordanin takaa Jerusalemiin. Sabinus pelkäsi ihmisten taistelutahtoa ja lähetti sotilaat näitä juutalaisia vastaan. Tuo kerta ei ollut Johanneksen hengen menoksi, mutta hallitsijat tahtoivat keinolla millä tahansa vaientaa alistetun väestön protestit.

Johannes Kastaja oli selvästikin antifasisti. Ja hänen mukaansa Viroakaan ei miehitetty.



Ja tässä em. analyysin perusteella käytännön sovellutus: saarna Pohjassa klo 12 juhannuspäivänä:

Suomen YLE väittää tekstitelevision uutisessa, että tämä juhannuspäivämme on pakanallinen valon ja hedelmällisyyden juhla. YLE ei tiedä sanaakaan tekstitelevision uutisessa, että juhannusta on vietetty Johannes Kastajan kunniaksi jo 400 luvulta jKr. Tämä sijoittuu tähän aikaan 6 kuukautta ennen Jeesuksen syntymää niin kuin Raamattu kertoo Elisabethin ja Marian tapaamisesta. Johannes Kastajasta myös juhannuksen nimi periytyy.

On varmasti totta, että kesäkuun näinä päivinä on juhlittu ikiaikuisesti valoa ja hedelmällisyyttä jossakin päin maailmaa. 1600 vuotta on juhlittu Euroopassa Johannes Kastajan päivää, suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista ei sovi vielä tuossa vaiheessa edes puhua.

Johannes Kastajan päivässäkin on kyse hedelmällisyydestä, koska suurien murheiden jälkeen Elisabeth sai pojan Johanneksen. Johannes Kastaja on ollut ärtymystä, kovia mielipiteitä herättänyt mies.
Johannes Kastaja on juhannuksen merkkihenkilö. Hänen perheensä oli niin kuin saamme sanoa hienosti sikäläistä ”establishmentiä”, hallitsevaa eliittiä: Johanneksen isä Sakarias oli Abian pappisosastoon kuuluva pappi, Elisabet-äiti arvovaltaisen Aaronin suvun jälkeläisiä. Kahden arvovaltaisen suvun poikana Johannes ei jäänyt kuitenkaan vääryyttä, syrjintää ja alistamista suojelevan järjestelmän hiljaiseksi tukijaksi. Johannes on mies, jonka persoona pelottaisi kaikkina aikoina kaikkialla valtiaita ja mahtavia.

Johannes lähti syystä tai toisesta autiomaahan kovasanaiseksi profeetaksi. Ei pidä luulla, että Johannes lähti eristyksiin autiomaahan karjuakseen, niin kuin meidän mielikuvissa autiomaa tarkoittaa surkeaa kuivaa yksinäisyyttä. Nyt puhutaan kuitenkin Israelin maantiedosta ja mielikuvista. Autiomaa oli VT:n profeettojen ja myöhemmän juutalaisuuden kirjallisuuden perusteella erityisen vallankumouksellinen viesti vallanpitäjille: juuri autiomaasta piti alkaa Jumalan pelastustyö, jonka tähden väärämielinen eliitti lyödään alas. Juuri autiomaahan Johannes Kastaja asettui. Juuri autiomaan profeettana valtaapitävät tunsivat Johannes Kastajan. Kyse oli sikäläisen historiankirjoituksen ja oikeudentunnon keskeisestä tunnisteesta, symbolista, kun Johannes Kastaja ei hyväksynyt jotain aivan perustavaa vallitsevassa ajattelutavassa ja uskonnossa.

Johannes Kastaja nousi sikäläistä israelilaista historian väärentämistä ja väärinkäyttöä vastaan, koska Israelissa oli opittu vääristyneeseen kansalliseen ylpeyteen isien ja esi-isien suurten ansioiden nimissä. Esi-isien mahtiteot oli pitkälle otettu vääryyden käyttöön ja pitkälle myös vääristyneesti jopa sepitetty, jotta nyt valtakunnan mahtavat suvut saivat perustella etuoikeutuksensa, privilegiansa, köyhiä sukuja ja muuta syrjäytettyä väkeä vastaan. Johannes Kastaja ivasi ja uhkasi, että tämä järjestelmä tuhoutuu, Jumala voi kivistä herättää poikia Abrahamille, vanhat ja jalot suvut menettävät erityisasemansa.

Autiomaa ei ollut tyhjä paikka liikenteestä ja elämästä. Jerusalemiin vievä kanjoni Wadi-Qelt on autiomaan ympäröivä, alkaa Jerikosta ja päätyy ylös Jerusalemiin. Kyse oli siis liikenneyhteyksistä. Johannes Kastaja asettui liikenneyhteyksien luo. Autiomaassa kohtasi kaiken idästä tulevan liikenteen, jos sijoittui tälle sopivalle alueelle. Ehkä Johannes sijoittui nimenomaisesti Ammaniin menevän tien tuntumaan, Jerikon tuntumaan autiomaahan. Se oli liikenteen kannalta keskeisiä paikkoja: yhtä hyvin Raamatun kuin juutalaisen kirjoittajan Josefuksen perusteella saamme vaikutelman, että sadat ja tuhat määrin ihmiset saiva kuulla, kun Johannes huusi autiomaassa muutoksen välttämättömyyttä.

Jeriko oli sen merkittävän reitin varrella, josta jonkin matkaan pohjoiseen oli saman vilkkaan kauppareitin varrella myös huomattava Skythopoliksen (Beth-Shean, Tel el-hush) kaupunki. Johannes meni sinne, jossa sai viestinsä vaikuttajien korviin. Ja hän onnistui sillä seurauksella, että Johannes päätettiin mestata. Hän oli valtiollisen turvallisuuden kannalta vaarallinen henkilö. Johannes Kastaja sijoittui älykkäästi, ilmeisemmin ei kovin kauas Jerikosta, jossa Herodeksen suku – silloiset rikkaat ja mahtavat - vietti nautittavaa elämäänsä. Herodes Antipaksen isä oli se Herodes Suuri, jouluevankeliumin paha Herodes. Hyvässä ja iloisessa elämässä ei ole sinänsä mitään pahaa, vaan se on täysin suotavaa, mutta nyt Herodeksen ja vähälukuisen eliitin elämä koitui muun väestön kurjuudeksi. Poliittinen ja uskonnollinen mytologia palveli alistamista ja tiettyjen sukujen erityistä epäreilua rikkautta.
Johanneksen pukeutuminen oli itsessään röyhkeän pilkallista: äärimmäisen pelkistettyä ja köyhää, VT:n tuomioita julistavaa, ja samanaiaksesti hänen kovien sanojensa kohteeksi joutuneet ihmiset rakastelivat hienostelusta. Luukkaan evankeliumin 7 luku kertoo Johanneksen vaatetuksen ja kuninkaanlinnan ylellisen elämän ristiriitaisuuden: ”Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta: ’Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka koreilevat vaatteillaan ja elävät ylellisesti! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta’” (Luuk. 7:24–26). Taaskaan ei ole kyse siitä, etteikö elämästä saa nauttia pukeutuen tai etteikö elämästä saa nauttia ylipäätänsä, vaan kirkko toi Johannes Kastajan päivän 400-luvulla keskelle kesää, jotta kesän auringonpaisteessa ei unohtui vakavat ihmiselämän reiluuteen ja epäreiluuteen liittyvät näkökohdat. Olemme nähteet liian usein, että tuo unohtamisen vaara on ilmeinen: kesätoimittajat pohtivat auringonpaisteessa pikemmin pikinimuotia ja kesäheiloja, mutta vaikenevat omaa yhteiskuntaamme koskevista vakavista asioista.

Raamattu kertoo, että toki Johannes Kastaja otti kantaa kesäheiloihin: hän nuhteli Herodes Antipasta aviorikoksesta, mistä seurauksena Johannes mestattiin. Josefus – juutalainen historian kirjoittaja – ei mainitse tätä yksityistapausta Johanneksen nuhteesta, vaan hänenmuukaansa hallitsija pelkäsi vain mustasukkaisesti Johanneksen mahdollista ja todellista vaikutusta kansaan. Tuon väen liikehdinnästä oli jo hallitsevan eliitin näkökulmasta monia pelottavia muistoja: Hallitsijat tahtoivat keinolla millä tahansa vaientaa alistetun väestön protestit.

Suomen lippujen liehuessa ympärivuorokauden sinitaivaan alla Johannes Kastajan päivä ei riistä meiltä elämän onnea ja iloa, vaan varjelee auringonpaisteen alla unohduksen katalalta myrkyltä, jos ja kun yhteiskunnassamme yhä valta palvelee vääryyttä. Niin Johannes Kastajan ääni huutaa yhä autiomaassa, että Jumala voi herättää kivistä uudet pojat vanhojen mahtisukujen ja vallanpitäjien sijaan.


Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

torstai 24. kesäkuuta 2010

US puts Doku Umarov, the honored hero of Finnish Kavkaz Center, on its list of terrorists



According to AFP news (24th June 2010), US Secretary of State Hillary Clinton took action Wednesday to help stem the flow of funds and other aid to Doku Umarov, a Chechen terrorist leader wanted by Russia for deadly attacks. Clinton's spokesman Philip Crowley told that Clinton has "designated" Umarov, who has united ragtag terrorist groups in southern Russian regions under Presidential Executive Order 13224. "This designation represents just one phase of the United States government's response to the threat posed by Doku Umarov. The action taken today against Umarov supports the US effort to degrade Umarov's ability to exert operational and leadership control over Caucasus Emirates. We are determined to eliminate the group's ability to direct violent attacks and to disrupt, dismantle, and defeat Umarov's network."

AFP news told, too, that Daniel Benjamin, the State Department's coordinator for counterterrorism, spoke about global nature of Umarov’s terrorism: "The recent attacks perpetrated by Umarov and his operatives illustrate the global nature of the terrorist problem we face today. We stand in solidarity with the Russian people in our condemnation of these deplorable terrorist acts."

We must not forget: Doku Umarov has declared that Kavkaz Center is his official media, his own network! He has told several times that he can find new terrorists with help of Kavkaz Center. Kavkaz Center site is crucial for Umarov. Kavkaz Center site operates with help of Finnish suppliers and journalists. Pro Caucasus Association is the juridical owner of this site, chaired by the Finnish Mikael Storsjö. Finrosforum, and its journalists, is closely involved for Kavkaz Center's support. Storsjö works as secretary in Finrosforum. Heidi Hautala is the chairman. In Finland, Abdullah Tammi and Juha Molari have presented an investigative request against Kavkaz Center Web site, because Doku Umarov’s official channel and its eight articles have virtually marked into “the death list” at least two Finnish men (Tammi, Molari). Russian media have also followed this situation closely.

"В центре событий" с Анной Прохоровой 20.06.2010 (about Finland from 11:07)

Для Юхи это стало лишь очередным ударом. Он рискует лишиться не только сана, но и жизни. Священник написал статью, где резко осудил призывы к террору в России, звучащие на финскоязычных исламистских сайтах. В ответ экстремисты назвали его агентом КГБ и внесли в списки врагов, подлежащих уничтожению. Финская полиция защитить священника, так страстно любящего Россию, не может или не хочет. Здесь финским законам, таким суровым к пожилой Ирине Антоновой, почему-то не хватает жесткости. Что это – совпадение или крах хваленой скандинавской политкорректности?"

See also Russian media about Juha Molari (collection: http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html)

In this moment Chechnya's prosecutor is demanding punishment against Anvar Labazanov (Анвар Лабазанов), one of the journalists of Kavkaz Center.

Mikael Storsjö told that he is the chair of Pro Caucasus –association. Pro Caucasus –association refers to the phone number of Mikael Storsjön(358 45 2624746). Kavkaz.org.uk is interesting, because Registrant's address: Sveaborg c 17 Helsingfors 00190 Finland, nowadays Storsjö changed address from ex-address to his office (Bulevardi 2, Helsinki/Helsingfors, Finland).

Storsjö wrote to me in very early morning (almost night) 8.4.2010 cl. 5:06, that he works as spokeman for Doku Umarov and for Kavkaz Center, and Kavkaz Center's spokesman compared Putin to Hitler:

Jukka Mallinen (Юкка Маллинен) (60 years, 3th June 2010) is a Finnish journalist and translator, close to Storsjö. Mallinen is the vice-president of Finrosforum. He also compares Putin to Hitler, and writes support for Caucasian rebels.


ПРАВА НАРОДОВ 16.4.2010: ”В Финляндии за симпатии к России могут засудить?”



Interfax 12. April 2010


Русский Обозреватель 16.4.2010: Прокуратура Финляндии осуждает борьбу с русофобией


Вся правда о Финляндии


Interfax


Interfax 14.04.2010


Чеченинфо


Сайт о терроризме Antiterror.KZ 13.4.2010


«Росбалт»: Пропагандиста Доку Умарова нашли в Финляндии


FORUM CAUCASUS 9.4.2010


09.04.2009 TVNET


Осетинское радио и телевидение


News am



LENTA: В Финляндии завели дело на спонсора сайта "Кавказ-центр"


Russia Region Press


Деловые ведомости


ВПЕРЁД, ОСЕТИЯ! информационный портал


Новости Ванкувера (Vancouver)


Информационное агенство "SakhaNews"


NewsRU: В Финляндии возбудили дело против спонсора сайта чеченских сепаратистов


REGION PLUS


ВОЕННАЯ РАЗВЕДКА



ИНГУШЕТИЯ


ЧЕРКЕСИЯ - СТРАНА АДЫГОВ, АБАЗА-ЧЕРКЕСКИЕ САЙТЫ


Вести: В Финляндии возбуждено дело на спонсора сайта боевиков


Право: Cпонсор "Кавказ-центра" оказался в деле


DELFI


Infox: Финляндия ополчилась на владельца «Кавказ-Центра»



Редакция ежедневной «ГАЗЕТЫ»



proIT



"Информационно-аналитического портала "ЕВРАЗИЯ.org"



A42: В Финляндии завели дело на спонсора сайта "Кавказ-центр"


UINC: Возбуждено уголовное дело в отношении спонсора сайта «Кавказцентр»


Радиостанция "Эхо Москвы" 09.04.2010 21:01: Спонсор сайта чеченских сепаратистов "Кавказ-Центр" стал фигурантом уголовного дела


Комсомольская правда: На Чичваркина повесили еще и детскую площадку


Аргументы недели


RBC


Рабкор


Grani


«Ореанда-Новости"


"Деловые ведомости"


RUPOR


OBZOR


Журкин Журнал


Новости политики


Аргументы и факты - Санкт-Петербург


ЗНАНИЕ – СИЛА


Fortune


TV.NET


It is now


Подробности






Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/