keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Kutsuntatilaisuus - tavallinen kyläpappi isänmaansa asialla


Tunsin tänään hyvää mieltä suomalaisen pikkukylän pappina, koska Uudenmaan Aluetoimiston päällikön komentaja Veijo Auvisen kohtelias kutsukirje oli kirkkoherran virkahuoneen pöydällä. Raaseporin kutsuntatilaisuuden avajaiset ovat kylläkin lomapäivänäni 17.8.2010, mutta tällaisen tapahtuman johdosta vaihdan lomapäivän tuolta yksittäiseltä päivältä pois. Ei se ole ongelma, jos maanantaina on loma ja keskiviikkona on loma, mutta tiistaina saa osallistua arvokkaaseen tilaisuuteen. Raamatun mukaan esivaltaa tarvitaan.

Puolustusvoimat ovat mielestäni luonnollinen osa itsenäisen Suomen instituutioita. Murheeni on toki, että nykyinen nuoriso on kovin heikkoja fyysisesti. Puolustusvoimat ovat Suomen suurin kuntokoulu. Pidän myös hyvänä, että nuorisolle opetetaan ylipäätänsä tervettä kurinalaisuutta ja järjestystä. En tarkoita, että ”kyllä herra - - - ” on sinänsä hyvä periaate, jos käskyn sisältö on tyhmä. Ei kurinalaisuuden pidä olla tyhmyyteen suostumista, mutta tervettä kurinalaisuutta tarvitaan, jotta typerä nurina vähenisi. Minulla itselläni ei ole toki sen enempää lähitaistelu kuin muutakaan taistelukoulutusta tai –tietämystä edes minimiksi. Olen Hengen mies, en sotamies, mutta silti pidän poliisin, suojelupoliisin ja armeijan tehtävää perusteltuna ja tärkeänä yhtä hyvin Suomessa kuin muissakin itsenäisissä valtioissa.

Suomen puolustusvoimilla oli Toisen maailmansodan vaarallisen seikkailupolitiikan jälkeen tärkeä isänmaallinen ja kansainvälispoliittinen tehtävä YYA-sopimuksen hengessä: Puolustusvoimien piti suojella YYA-sopimuksen mukaisesti, ettei Saksan tai muun valtion sotajoukot käyttäisi Suomen aluetta Neuvostoliittoa vastaan hyökkäykseen. Olen vannonut sotilasvalani YYA-sopimuksen mukaisessa Suomessa. Nyt YYA-sopimuksen päättymisen jälkeen pidän edelleen oikein hyvänä puolustusvoimiemme tehtävää rauhan tasapainottajana Itämeren alueella, jotta Suomen aluetta ei käytettäisi vieraan vallan aseellisiin tarkoitusperiin toista valtiota vastaan.
En ole koskaan hyväksynyt kypäräpappiperinnettä, joka elää yhä jossakin määrin luterilaisessa kansankirkossamme. Jopa Pro Karelian uusi julkaisu – jonka nimeä en muista – tulee liian moneen seurakuntaan. Kirkkoherrat ovat ilmeisemmin tilanneet lehteä, jossa tuetaan kuitenkin ajatusta valtakunnan rajojen siirtämisestä. Se ei ole isänmaallisuutta, vaan typeryyttä. Epäilemättä siirrän lomapäivääni ja menen jälleen kutsuntatilaisuuden juhliin. Se on kunnia, että isänmaamme rauhan ja koskemattomuuden puolesta toimii itsenäiset puolustusvoimat, jotka eivät ole minkään sotilasliiton ja vieraan valtion marionetteja. Olen vapaan Suomen puolustusvoimien puolella!

Olen miettinyt joskus vuorotteluvapaata tai vastaavaa, jolloin voisin toimia ehkä sotilaspastorina vuoden tai määräajan, kunnes palaisin takaisin virkaani. En ole kuitenkaan miettinyt niin paljon, että olisin löytänyt aikaa suunnitelmien toteuttamiseksi. Minulla ei ole myöskään sotilasystäviä, minkä tähden suhteeni armeijaan on vain tällainen suomalaisen miehen ”etäsuhde”. Parin vuoden aikana, kun asuin Pietarissa, sain useamman kerran viikossa saunoa ja käydä kuntosalissa joidenkin venäläisten upseereiden kanssa. Heillä ei ole toki oikeuksia matkustaa Venäjän alueiden ulkopuolelle. Minun mielestäni he olivat hienoja miehiä puhetavoissaan, kohteliaisuudessaan ja elämänkatsomuksessaan. Suomessa olen tavannut sotilaita lähinnä tällaisissa juhlallisuuksissa. Viime kerralla oli ylennystilaisuus upseerikerholla: tällöin sai nähdä kaksi ääripäätä mieltymyksieni kannalta. Korkeampi upseeri oli todella hieno rauhan ihminen, kun taas reserviläinen julisti varsin häpeilemättömästi, että hänen vanhempansa olivat kovia natseja. Tämä ei ole siis antifasistinen natsi-sanan laajennus, vaan ko. henkilön aito kunnian osoitus mainitulle ideologialle. Äskettäin oli myös televisiossa järkyttävä ohjelma, joka kertoi, miten Suomen puolustusvoimien tiedustelutoiminta 60- ja 70- luvuilla toimi Urho Kaleva Kekkosen tietämättä CIA:n hyväksi. Upseerit tulivat jopa esille nimiensä ja yhteyksiensä kanssa. Kun menen puolustusvoimien juhliin, ymmärrän nämä juhlat antifasistisesti naapuria kunnioittavan ja ystävyyttä edistävän hengen mukaisesti: vapaan Suomen puolustusvoimat ovat itsenäisyytemme ja koskemattomuutemme hyväksi, jottei mikään sotilasliitto tai vieras valtio tekisi maamme alueesta hyökkäystannerta tai sotilaistamme marionetteja sodassa muita vastaan.

Kiitos kutsusta! Totta kai tulen!

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/