keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Kenen asialla Jarmo Mäkelä (YLE)?

Olen kuullut, että Jarmo Mäkelä myrkyttää suomalaisten mieliä vihaan ja epäluuloon Venäjää vastaan. APU-lehdessä 16.4.2010 Mäkelä paljasti suunnattoman sielullisen tuskansa, koska venäläisessä mediassa oli kiinnitetty niin paljon huomiota suomalaisen diplomaatin toimiin salakuljettaa venäläinen poika diplomaattiauton takakontissa rajan yli. Tuolloin hän kyseli tekstissään virittäen epäluuloa Johan Bäckmania vastaan, vaikka ei käyttänyt hänen nimeänsä: ”Eikö tässä tapauksessa ole kysymys yrityksestä kaventaa Suomen itsemääräämisoikeutta – valtiopetoksen valmistelusta?” Erityisesti tyylikkäästi ja arvokkaasti käyttäytyvä Venäjän lapsivaltuutettu Pavel Astahov herättää Mäkelän pelot.

Lokakuussa 2007 Jarmo Mäkelä ja Jukka Mallinen – Finrosforumin varapuheenjohtaja – kävivät kiehtovan keskustelun Minun Venäjäni –sivustolla. Jutusta sai vaikutelman, että Ylessä koetaan salapoliisimaisia intressejä vakoilu- ja seikkailupaljastuksiin ikään kuin toimia SUPO:n reviirillä, ehkä jopa yhteistyössä. Mallinen viittasi Johan Bäckmanin kirjan ”liian ylistävään” kirja-arvosteluun Tiedonantaja-lehdessä. Niin tuossa vaiheessa viritettiin vainoharhainen tarina ”peitejärjestön” toiminnasta. Mäkelä oli aiemmin tehnyt jutun "sisäpuolella" olevasta vihollisesta.

Jarmo Mäkelä ei ole ilmeisemmin aivan yksin vainoharhaisten seikkailufantasioidensa kanssa, koska hän on saanut kuitenkin kivaa arvostusta Suomen ulkoasiainministeriöstä. 30. elokuuta 2007 hän juonsi Suomen ulkoministeriön avoimen kansalaistapahtuman Merikasarmilla, kun suurlähettiläät oli kutsuttu lavalle keskustelemaan aiheesta EU-Yhdysvallat-Venäjä. Mäkelän vainoharhainen suhtautuminen Venäjään ei vaikuta lainkaan ongelmalta UM:n nykytrendille, vaan Mäkelä on oikein luottotoimittaja näiden kansalaistapahtumien juontajana. 28.8.2008 90-vuotta vanha UM esittäytyi Merikasarmilla. Jarmo Mäkelä oli haastattelemassa EU:n tulevaisuudesta ja turvallisuudesta kahta suurlähettilästä.

Lokakuussa 2009 Jarmo Mäkelä tiesi kertoa, että Venäjä valmisteli informaatiosotaa naapureitaan vastaan. Tuo valmistelutehtävä olisi annettu 12.5.2009. Jarmo Mäkelä nauttii myös UPI:n hyväksyntää. Mäkelä oli juontamassa 26.5.2009 Eduskunnan Pikkuparlamentissa keskustelua, johon osallistuivat panelisteina eurovaaliehdokkaita.

Ylen eilinen uutinen ei ollut Mäkelän taustoihin nähden yllätys. Kyseisen toimittajan mahdollista suhdetta Kokoomus-puolueesta SUPO:n johtoon nousseen juristin Ilkka Salmen kanssa sopisi spekuloida enemmän. Stubbin, Itälän, Häkämiehen, Salmen ja Mäkelän agendat eivät taida kovin paljon poiketa toisistaan sen enempää suomalaisen tiedotuksen manipuloinnissa, mitä tulee esim. lapsiasiasta syntyneisiin kiistoihin, kuin myöskään kuvauksiin Venäjä-uhkakuvista? Kimmo Rentolan kirjoittamassa teoksessa"Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949-2009" näkyy yhtäläinen valitettava rintamalinja, jossa yksisilmäisesti uskotaan KGB suojelupoliisin ”päävastustajaksi”. Teoksen neuvostovastaisuuteen on kiinnitetty huomiota. On vaikea välttää sitä kysymystä, että onko Jarmo Mäkelä tuossa samassa palveluksessa uhkakuviensa kanssa?

Tiistaina 6.7.2010 Mäkelä paljastaa, mikäli hän ei valehtele, että hänellä on tietoja Suomen suojelupoliisin ja ulkoministeriön sisäisistä keskusteluista. Mäkelä kirjoittaa: ”Venäjän lapsiasiamiehen keväinen Suomen-vierailu ja äänekkäät kommentit Suomen venäläisperheiden huostaanottokiistoista ovat johtaneet riitaan ulkoministeriön ja suojelupoliisin välillä. - - - Turun katastrofi aiheutti riidan ulkoministeriön ja suojelupoliisin välille. Suposta tiukattiin, miksi sille ei ilmoitettu, että Venäjän lapsiasiamiehen Turun vierailua varten oli Moskovasta pyydetty yli 40 lehtimiesviisumia – siis enemmän kuin korkeimman tason valtiovierailulle. Jos asiasta olisi mainittu ennen vierailua, olisi ehkä ehditty selvittää, johtuiko kiinnostus muustakin kuin siitä, että Turusta on tulossa Euroopan kulttuuripääkaupunki” (Mäkelä, YLE 6.7.2010).

Vaikka Mäkelän kirjoittelu on pääsääntöisesti perätöntä, mitä tulee mm. Moskovasta saapuneiden yli 40 lehtimiehen lukumäärään, hänen väitteensä ulkoministeriön ja suojelupoliisin riidoista on kiehtova. Epäselväksi ei jää, että Mäkelän mukaan venäläisille lehtimiehille pitäisi asettaa tiukemmat rajoitteet Suomeen saapumiselle. Hänen ja ilmeisesti suojelupoliisin (?) mukaan Suomi pitäisi tavalla tai toisella sulkea venäläiseltä medialta. Puhuuko Mäkelä suulla suuremmalla, kun hän määrittelee Ylen uutisissa suojelupoliisin intressejä? Onko Mäkelä natomielistyneen ja oikeistolaistuneen suojelupoliisin palveluksessa?

Eräät asiantuntijat ovat esittäneet minulle analyysinsä, jonka mukaan SUPO:n ja Ylen ilmeisessä yhteistoiminnassa olisi pistetty uutispimentoon Venäjällä laajaakin huomiota mediassa saanut uutinen Kavkaz Centerin suomalaisen sponsorin ja toimittajakunnan kytköksistä Doku Umarovin ihannointiin sekä terroristien mahdolliset rekrytoinnit ja toimeksiannot mainitun sivuston avulla. On arveltu siis, että suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kokoomuslaisessa (ja ehkä vihreässä) tulkinnassa mainitusta aiheesta puhuminen palvelisi liikaa venäläistä intressiä, minkä tähden suojelupoliisin toivomuksesta suomalainen media vaikenee.

Mäkelä parjaa uudessa Ylen uutisessa Johan Bäckmania ikään kuin "fsb-agentti" Pavel Astahovin apulaiseksi. Mielestäni sivistyneen miehen arvovaltainen koulutustausta ei voi olla este hänen hienolle toiminnalleen lapsiasiainvaltuutettuna. Mäkelä näkee kuitenkin paholaismaiset sarvipäät sielläkin, missä on suloisen söpöjä viattomia pikkupupuja. Mäkelä näkee sarvipäisen Suomea uhkaavan juonen myös siinä, että Bäckman ja allekirjoittanut olivat Lappeenrannassa, kun Venäjän federaation pääministeri Vladimir V. Putin vieraili tällöin innovaatiofoorumissa. Mäkelä hyödyntää tehokkaasti disinformaatiota ja virittää hämäriä juonia vilpittömistä ja luonnollisista asioista. Uhreiksi joutuvat uutisen kuulijat, joilla ei ole välttämättä edellytyksiä yhdistää tietoja oikein sekä arvioida Mäkelän poliittista agendaa ja sidosryhmäsuhteita. Mäkelä kirjoittaa: ”Johan Bäckmanin uhriksi joutunut toimittaja Martti Valkonen paljasti äskettäin Aamulehdessä, kuinka tärkeää osaa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen on näytellyt Bäckmanin uralla. Mutta on hänellä muitakin suojelijoita. Kun pääministeri Putin äskettäin kävi Lappeenrannassa EU–Venäjä-innovaatioseminaarissa, Johan Bäckman istui osanottajien joukossa yhdessä oikean kätensä, kirkkoherra Juha Molarin kanssa. Keiden vieraina herrat mahtoivat olla? Ulkoministeriön? Venäläisten? Suomen elinkeinoelämän?

Vastataan siis kohteliaasti Mäkelän hämäriin kysymyksiin, joissa ei ole kylläkään mitään järkeä, että olen itse esittänyt tämän oman toivomukseni ja päätökseni mennä Lappeenrantaan. Ehkä olen puhunut jo etukäteen muillekin innokkaana hienosta tapahtumassa, jossa Venäjän ja EU:n suhteita määritellään innovaatioiden näkökulmasta pikemmin kuin pelottavien sarvipäiden avulla. Sitä seminaaria ei kukaan ole minulle tarjonnut. Itse ilmoittauduin ulkoministeriöön oikeann järjestyksen mukaisesti ja sain luvan mennä paikalle. Niin tekivät kaikki muutkin. Sain moninaista hyvää aineistoa tapahtumasta lehtijuttuja varten. Olisin joutunut täydellisen disinformaation valtaan esimerkiksi siitä, mitä Vladimir Putin oikeasti puhui, jos olisin luottanut Ylen uutisointiin asiasta, mutta nyt minulla on kuvana ja ääninauhana kaikki tilaisuudessa sanottu. Putinin luo on paras mennä itse kuulijaksi, koska Suomen ”viralliseen” tiedostusvälineistöön ei voi todellakaan luottaa. Putinin tyylikäs, ryhdikäs ja karismaattinen olemus on jo sinänsä arvokasta kokea. Kun pääministeri Vanhanen seisoi etukumarassa jalat tyttömäisesti ristissä, Putin oli ryhdikäs, reipas, sujuvasanainen ja seisoi niin kuin oikea mies.

Ennen kaikkea en voi luottaa Jarmo Mäkelän uutisointiin, minkä tähden on älyllisen rehellisyyden ja moraalisen lahjomattomuuden tähden lähes välttämätöntä saapua paikalle, kun Venäjän ja Suomen päättäjät keskustelevat keskenään. Valitettavasti pienen kylän tavallisena pappina en ennätä virkavelvollisuuksieni tähden jokaiseen tilaisuuteen.

Yle on jostakin syystä nyt sensuroinut tuon kovasti jo parjatun Mäkelän uutisen, mutta uutinen on edelleen hämmästeltävissä välimuistissa ja tässä alla ikuistettuna jpg-kuvana. Mäkelän kirjoitus on julkaistu aiemmin sanomalehdessä "Maaseudun Tulevaisuus". 9.7.2010 on virolainen Postimees julkaissut samaisen jutun viroksi käännettynä Mäkelän luvalla.

Lähde: YLE 6.7.2010 TAUSTA: Monitoimimiehiä


Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/