lauantai 3. heinäkuuta 2010

Terrorismin ja turvallisuusuhkien torjuntaa varten paremmat työvälineet

Suomessa poliisin oikeuksia on laajennettu vähitellen. Vuoden 2010 alussa julkaistu terrorismia käsittelevä suomalaisten viranomaisten ohjeistus – Kansallinen terrorismin torjunnan strategia - valitti kuitenkin yhä rivillä ja rivien välissä, että esimerkiksi Rikoslain 34a pykälä saisi olla poliisin näkökulmasta selvemmin ja tiukemmin määritelty. Suomesta käsin saatetaan harjoittaa terroristien hyväksi rekrytointia, rahoitusta ja tiedotusta. Mielestäni kyse ei ole kuitenkaan niin paljon lainsäädännön ongelmasta, vaan suomalaisesta toimintakulttuurista.

Itsekin ja perheeni olemme saaneet osaksemme useammaltakin ”aseita kantavalta” taholta suoria uhkauksia ja vaarallista leimaamista, mutta poliisi ei ole tutkintapyynnöistä huolimatta toiminut asiassa toistaiseksi eikä edes keskustellut kanssani turvallisuuden takaamiseksi. Minun mielestäni poliisimme osoittaa osaamattomuutta ja moraalisesti katsottuna ala-arvoista välinpitämättömyyttä, kun noihin uhkaileviin ja vaarallisiin viesteihin minua ja perhettäni vastaan ei ole puututtu kyllin tehokkaasti.

Totta kai siihen liittyy riskejä, jos sähköpostimme eivät olisi enää yksityisiä, puhelumme eivät jäisi enää kahdenkeskisiksi jne. Jos poliisi ”käyttää” tietoa tarkoitushakuisesti ja pahatahtoisesti ilman että epäilty saa vastaavilla oikeuksilla luoda oikeaa kokonaiskuvaa elämästään, tulkinnat voivat asenteista johtuen pahasti vääristyä. Kokemuksia on tuollaisesta yksipuolisuudesta. Venäjällä on nyt päätetty lähteä Suomen ja läntisen maailman tielle toimivaltuuksien täsmentämisessä ja laajentamisessa.

Venäjällä FSB on tuskaillut toimivaltaongelmissaan, mutta duuma hyväksyi lopulta 11.6.2010 Venäjän hallituksen esityksen FSB:n toimivallan laajentamisesta. Tämä oli vasta ensimmäinen käsittely. Käsittelyjen tarkoituksena on hioa lakia paremmaksi ja kehittää lain tulkintaa. Laki pitää täsmentää, ettei synny ikäviä ongelmia. Venäjän yhtenäisyys –puolue tuki lakiehdotusta, muut puolueet vastustivat. Itse olen yhtä mieltä siinä, että FSB tarvitse paremmat toimintaoikeudet ja – valtuudet, jotta se voi puuttua oikeusvaltion mukaisen lainsäädännön puitteissa terrorismia suosiviin tahoihin ja ääriliikkeisiin.

FSB:n toimivaltaa laajennetaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, joilla ei kuitenkaan rajoiteta ihmisoikeuksia, vaan suojellaan ihmisten elämää radikalismilta, väkivallalta ja terrorismilta. FSB:n apulaisjohtaja Juri Gorbunov on korostanut, että vastaavat säännöt ovat onnistuneesti saatettu voimaan myös useissa muissa maissa eri puolilla maailmaa. Lainsäädännön avulla pyritään ratkaisemaan tottelemattomuuden ongelma, joita saattaa ilmetä satunnaisesti virallisista varoituksista huolimatta. Lainsäädännöllä tuetan viranomaisen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Mikäli henkilö osoittaa tottelemattomuutta FSB-upseerin turvallisuuden kannalta tärkeitä vaatimuksia vastaan, tälle henkilölle voidaan määrätä 500-1000 ruplan sakot mikä on vain 13-26 euroa, joten kovin suuresta asiasta ei ole kyse! Oikeushenkilön sakot voivat olla 10000-50000 ruplaa (260 – 1300 euroa).

FSB:n huolena ovat erilaiset ääri-ilmiöt, jotka voivat käyttää myös mediaa apunaan. Toki Moskovan kaduilla on nähty anarkistikommunistien ja uusnatsien taisteluja, joihin virkavalta haluaisi puuttua paremman laillisen säätelyn avulla. FSB voisi asettaa uhkavaatimuksen, jota on nyt entistä enemmän toteltava. Limonov ja vastaavat kumppanit eivät voi jatkossa ihan miten tahansa kiihottaa kansalaisia laittomuuksiin. Myös Kavkaz Centerin toimintaa vastaan voidaan puuttua entistä jyrkemmin, vaikka on toki sanottava, että jo nykyisellään sivuston toimittaja on syytettynä Grosnyissa. Lainlaatijan huolena oli erityisesti yksityisen median individualismi ja väkivallan ihannointi. Tällä viitataan tietynlaiseen väkivaltaiseen anarkismiin, jossa oikeusvaltion ja laillisen esivallan toiminta halutaan rikkoa anarkistisen väkivallan avulla. Uudistuksen avulla toivotaan, että kansalaiset voisivat luottaa valtion kykyyn suojella ääriryhmiä ja nuorison radikalisoitumista vastaan. Boris Gryzlov viittasi erityisesti Doku Umarovin terroristiteoista tapahtuvaan uutisointiin. Gryzlov katsoi erityisen pahana Vedomostin ja Moskovski Komsomoletsin uutisointia Moskovan terrori-iskun jälkeen. Dmitri Medvedev korosti, että FSB:n toimivaltuuksien laajentaminen on osa Venäjän ”nykyaikaistamista”.

Jablako-puolue ja eräät kiivaat tahot ovat moittineet ikään kuin FSB:n toimivallan laajentaminen rajoittaisi poliittisia vapauksia. Jablakon kerrotaan keränneen yli 1000 allekirjoitusta lakiehdotusta vastaan. Hurjimmat venäläiset kriitikot ovat puhuneet Stalinin ajan palautuksesta. Kiivassanainen venäläinen keskustelu ilmentää venäläistä poliittista kulttuuria, demokratiaa ja sananvapautta, joka poikkeaa juuri kiivaiden väittelyjen ja moni-ilmeisyyden tähden suomalaisesta ”kaikki yhtä mieltä” –ajattelusta. Vastustajien joukkoon on ilmoittautunut myös Radiokanavan «Эхо Москвы» tunnettu toimittaja Maxim Ševtšenko, joka ei ymmärrä, mikä hätätila Venäjällä voisi olla, että tällaista lakia tarvittaisiin. Hän moittii myös kiellettyjen kirjojen listan kasvamista.

Valmistaudun nyt Pietaria varten. Toiveeni on tavata kiehtovia henkilöitä Moskovasta. Käyn kesällä keskimäärin joka viikko Venäjällä. Sitä tarvitsee tällaisia pieniä virikkeitä viikoittain. Olen siis taas joitakin päiviä poissa blogini äärestä eikä sitä pidä tulkita sensuuriksi. Olen yhtä mieltä Venäjän lainlaatijoiden kanssa siitä, että ääri-ilmiöiden karsiminen on tärkeä tehtävä: siksi vältän kaikenlaisten natsien, revansistien, ”Karjalan palauttajien”, terroristien ihailijoiden, apartheid-politiikan kannattajien viestien julkaisemista ko. vastuullisuuden johdosta erityisesti, jos kirjoittaja ei identifioi itseään ja jos hän kiihottaa vihaan valtiota vastaan.

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/