maanantai 19. heinäkuuta 2010

Urkkijat nettiaikakaudella

Olen lueskellut viime aikoina kohtuullisen paljon Suomen 1920- ja 1930-lukujen historiaa käsittelevää kirjallisuutta. Kirjoissa on tullut yhä uudestaan esille urkkijat, ohrana. Nämä soluttautuivat siviilivaatteissa vasemmistolaisten joukkoon. Siitä huolimatta ohrana ei aina pysynyt salassa. Näiden toiminta johti joskus jopa sadistisiin virheisiin ja ylilyönteihin. Tuollaisia virheitä tavallisia kansalaisia vastaan viritellään yhä edelleen.

Tietoyhteiskunta virittää joskus ammattiurkkijoissa ja nettimaailman harrastelijoissa luottamuksen profilointiin, jonka voisi tehdä muka internetin välityksellä. Olen havainnut, miten kummallisia mielikuvia netissä luodaan esimerkiksi ystävästäni Abdullah Tammesta. Johan Bäckmanista voi saada hyvin väärän kuvan, jos luottaa vain internetin tarjoamaan aineistoon. Ihmsen todellisuus on huomattavasti avarampi ja syvempi, kun hänet kohtaa aidossa elämässä: edes tämä ihminen ei itse tunne kaikkea oman sielunsa syvyyksiä, mutta vielä vähemmän joku toinen voisi paljastaa olennaista hänestä.

En ole myöskään kovin mielistynyt itseeni liitetyistä määreistä, joita internetin kirjoittajat liittävät minuun. En usko kokemukseni valossa, että poliisi on sen pätevämpi: muistan moninaiset kerrat, miten eräskin poliisi teki minusta profiilia kenkä- ja paitamerkkien perusteella. Lopulta hän lausui epätoivoisena, ettei voinut selvittää, onko minulla ulkomailla pankkitilejä! Totta kai kerroin, ettei minulla ole ulkomailla mitään pankkitilejä. Nyt äskettäin eräs eläkkeelle siirtynyt hallintovirkamies on viritellyt profiilia minusta ja kirjoitellut väärän tiedon valossa, että minulla olisi jopa kokonaiset kolme eri asuntoa, joista yksi Venäjällä. Todellisuudessa minulla ei ole yhtään asuntoa. Olen muukalainen maan päällä ilman mitään omaisuutta. Mielikuvat johtavat niin helposti harhaan, kun alamme "tarkkailla" toisen elämää, vaikka todellisuudessa teemme päätelmiä omien fantasioiden maailman varassa. 1900-luvun filosofit kirjoittivat useita upeita kirjoja mainitusta ongelmasta.

Olen sanonut joillekin ystävilleni, että nettimaailmaan luottavat urkkijat saavat ehkä saaliiksi pelkkiä pikkukaloja ja suuren joukon vääriä päätelmiä. Vielä huonompi on menestys, jos ammattimaisen ohranan sijasta tavalliset harrastelijat harjoittavat salapoliisimaisesti tietojen keruuta yksittäisestä ihmisestä internetin välityksellä voidakseen paljastaa tämän ihmisen suuria suhteita. Internet ei korvaa koskaan henkilökohtaista kanssakäymistä ja tietojen vaihtoa kasvotusten. Tuollaisia surullisia yrityksiä olen nähnyt lukuisia myös itseäni vastaan: kyse on lähinnä propagandakirjoittelusta esimerkiksi minua vastaan kuin todellisuuden luotettavasta paljastamisesta. Joissakin harrastelijoiden yrityksessä "urkkia" henkilöön liittyviä salaisia asioita on ihan aidosti sairaalloista. On joutunut miettimään sitäkin äskettäin, mutta on ollut kuitenkin vaikea tehdä johtopäätöstä, onko ollut kyse kongnitiivisten ja muiden henkisten kykyjen huonosta kunnosta, julmetun pirullisesta moraalittomuudesta vai psyykkisistä ongelmista (paranoia), kun kaksi nimeltä tunnettua kansalaista (toinen ei toki asu Suomessa, vaan Virossa) kirjoittivat virallisia tiedusteluja ja tutkimuspyyntöjä minua vastaan. He pelkäsivät, että käyttäisin salaisesti tietoja väestörekisteristä. Antti-Pekka Mustosen tapauksessa toki mietin, onko hänen rehellisyytensä puolustusvoimien rekisterien suhteen puhdas. Jostakin syystä hän väittää minua entiseksi rakuunaksi ja alikersantiksi, väittää jopa minua vastaan. Tiedän, että palvelin vain 8 kuukautta armeijassa enkä suostunut päivääkään enempään palveluun vakaumukseni, urheiluharrastusteni ja kesätöiden vuoksi. Olin kuitenkin varusmiespastori ja minut kotiutettiin sillä määräyksellä, että olisin kertausharjoituksissa sotilaspastori. En ole seurannut, onko minua sitten jotenki ylennelty alikersantiksi. Korpraali olin toki luonnollisesti 8 kk:n jälkeen.

Tiedän ihmisiä, jotka luulevat myös facebook-verkoston kertovan ihmisestä jotakin olennaista: mielestäni tuollainen tieto ei ole riittävää eikä luotettavaa. Olen havainnut itsekin sen, että nettiliikenteeni on kovin monen virolaisen ja suomalaisen ammattimaisen tahon kiinnostuksen kohteena. Sinänsä hyvä, että nämä syventävät ymmärrystään antifasistisesta humanismista ja ehkä vapautuvat natsi-ideologiastaan kaiken päätteeksi. Luotan näiden tahojen kääntymykseen, koska olen tällainen luontainen optimisti!

Yksi tärkeä asia on syytä muistaa urkinnan mahdollisuuksia vastaan. Jos jollakin olisi oikeasti merkittävä tarve, niin nettiaikakauden urkkijoita vastaan voi helposti suojautua eikä minkään valtakunnan turvallisuuspalvelu kykene paljastamaan suojautujaa ja hänen todellisia verkostojaan. Tässä muutamia kätkeytymisen perustietoja. Vain pienet tekijät ja urkkijoiden omat fantasiat paljastuvat. Isot jäävät piiloon urkkijoilta.

Tarvitset useamman tietokoneen. Yksin tietokone on omalla nimelläsi luomaasi nettimaailmaa varten. Nettiyhteyksiä voi olla yksi tai useampia. Sähköpostiosoitteita voi olla omalla nimellä tai väärällä nimellä useampia. Tällä tavalla syntynyt profiili on joidenkin typerysten luulossa todellinen ja riittävän luotettava kuva sinusta, vaikka tämä profiilisi on täysin sinun hallussasi, myös sen ulkoisesti näyttävän hallitsemattomuuden hetkellä. Jos haluat olla oikeasti anonyymi, niin tarvitset toisen tietokoneen, jolla et ole koskaan yhteydessä edellä mainittuihin sähköposteihin, edellä mainittuun nettiyhteyteen etkä internetissä käyttämiisi profiileihin. Tämä toinen tietokone on senkin vuoksi välttämätön, että siinä toisessa tietokoneessa on mitä ilmeisemmin vakoiluohjelmia, joiden avulla sinut tunnistetaan, jos käytät myös jotakin toista nettiyhteyttä. Tätä tunnistamatonta tietokonetta varten tarvitset luonnollisesti nettiyhteyden, joka ei ole koskaan sinuun yhdistettävissä eikä siihen toiseen tietokoneeseen: ostat esimerkiksi käteisellä R-kioskilta prepaid mobiilin internet-kortin. Siihen ei liity mikään sinun nimesi eikä ostotapahtumassa jää muistiin nimeäsi tai pankkikorttiasi. Luonnollisesti tunnistamattoman tietokoneen ja anonyymin nettiyhteyden lisäksi tarvitset sähköpostiosoitteen, jota kukaan ei osaa liittää sinuun. Luo se esimerkiksi hyvin tavalliselle suomalaiselle etunimelle. Nykyään uskotaan liian paljon salausjärjestelmiin, mutta salausjärjestelmästä huolimatta taitava nettiurkkija saattaa saada selville, mistä sähköpostista on lähetetty tiettyyn postilaatikkoon. Sekin tieto saattaa olla ikävää väärissä käsissä. Informaatioteknologian ammattikorkeakouluopinnoissani tietoturvakurssilla eräs nuori mies teki esitelmää mainitusta tietoturvasta ja esitti koskettavan väitteen, jonka mukaan sähköposti on turvallisuuden kannalta verrattavissa postikorttiin. Mutta jos molemmat sähköpostit ovat fiktiiviset, silloin julkisesti luettu tai salattu viesti ei mitenkään tule yhdistettyä kirjoittajan persoonaan. Postikorttia saa lukea, jos kukaan ei tiedä, kenelle se on lähetty ja kuka on lähettänyt.

Samat seikat pätevät myös soveltuvin osin puhelimeen, jota saatetaan kuunnella. Puhelin onkin täysin sopimaton vuorovaikutuskanava, koska se voidaan myös hyvin paikallistaa. Silloin olet yhdistetty puheluihisi, vaikka puhelinnumerosi olisi salainen tai nimen perusteella tunnistamaton. Tärkeissä tapaamisissa sinulla ei ole tietenkään mitään gsm-puhelinta mukanasi.

Nettiliikennettä tärkeämpää ovat henkilökohtaiset kohtaamiset ja niissä välitettävä tieto, joka tapahtuu hyvän muistin varassa. Miten varjeltua siltä, ettei sinua seurata tapaamisessa? Tähän pätevät yksinkertaiset viisaat neuvot, joiden avulla voit paljastaa urkkijoiden yritykset seurata. Sovi tapaamiset sellaiselle paikalle, jota ei voi seurata kaukaa, mutta jonka lähituntumassa on paljon liikennettä. Olen havainnut, että Myllypuron Shell olisi esimerkillinen paikka ensimmäiseksi kohtauspaikaksi. Olin itse bensa-asemalla töissä monet vuodet öisin ja havaitsin, miten erilaiset tyypit tapasivat asemalla. Erään kerran siviilipukuinen poliisi tuli jopa manipuloimaan ja provosoimaan minua: sittemmin poliisi nouti videotallenteen ja väitti, ette kukaan ole koskaan käynyt siellä. Minulla on toki henkilön ostokuitti ja piirros hänestä. Mutta ajattelin, että tämä olisi todella mainio paikka, jos tahtoo karistaa urkkijat tapaamisesta. Kehä 1 on vilkas liikennereitti eikä sen varteen voi pysähtyä. Jokaisen on käännyttävä asemalle, jos tahtoo kuunnella. Kovin kaukaa ei ole edes mahdollista kuunnella. Moninainen meteli häiritsee sekin kuuntelemista. Voit helposti tarkastella kaikki asemalle tulleet urkkijat ja muunkin liikenteen. Mutta tietenkään et päätä varsinaista kohtaamista tänne, vaan sovit nyt toisen paikan, jossa on tärkeämpi tapaaminen. Voit helposti seurata kaiken liikenteen, joka mahdollisesti seuraa sinua toiseen paikkaan. Pakotat siis urkkijat liikkeelle. Tällaisia ja vastaavia menetelmiä on useita, jos tahtoo olla urkkijoiden tavoittamattomissa. Paras tapa on ulkomailla tapahtuvat tapaamiset suuressa metropolissa, jossa liikennevälineissä tapahtuvien muutosten tähden seuraaminen muodostuu vaikeaksi ja jopa mahdottomaksi.

Tietenkään tavallinen pikkukylän pappi ei tarvitse kätkeytyä, vaikka tietyt viranomaiset Virosta ja Suomesta seuraavat hänen nettiliikennettä poikkeuksellisen ammattimaisesti. Tämä esimerkkini kertoo, miten turhanpäiväistä työtä viranomaiset tekevät tehottomasti. Jopa ihmisen kasvotusten kohtaamiseen ei pidä luottaa liikaa: ranskalainen psykoanalyytikko Jacques Lacan sanoi osuvasti, että ihmisen kommunikaation perimmäinen lähtökohta on väärinymmärtäminen. Olen lukenut useita kymmeniä ammattilaisten tutkimuksia ja oppikirjoja psykologisesta profiloinnista, mutta niiden avulla ei tule hullua hurskaammaksi. Edes ammattilainen ei voi paljastaa juuri muuta kuin karkeita isoja linjoja toisen profiilista, riippuen siitä miten tutkittava tahtoo kätkeytyä.

Kaiken kaikkiaan luulen, että tavalliset mielipidekirjoittajat ovat ihan tarpeettoman suuren mielenkiinnon kohteena suomalaisessa tarkkailussa, kun taas varsinaiset isot tekijät ovat edellä kuvattujen ja vielä loistavampien menetelmien tähden täysin tunnistamattomissa. Suomen antifasisteihin kohdistettu vainoharhainen epäluuloisuus osoittaa suomalaisten tiettyjen tahojen älyllistä köyhyyttä, vaikka pitäisi tunnustaa, että kyse on pelkästään julkisesta tavanomaisesta mielipidetoiminnasta. ”Pienet uhkat” ovat ilmeisesti tarpeellisia, koska varsinaisten suurten tekijöiden tavoittaminen osoittautuu mahdottomaksi: nyt ”pienten uhkien” avulla voidaan näytellä omaa valveutuneisuutta taistelussa suomettumattoman Suomen hyväksi.

Niin sanottakoon vielä, että tuen Paavo Väyrysen vaalivoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa ja pääsyä Suomen ulkoministeriksi.

Ps. Safka-T tarvitsee urkkijaa Finrosforumin kulttuurikeskus Sofiassa 20-21.7. järjestettävää Venäjä-vastaista vuosittaista tapahtumaa varten. Paikalla on tärkeä otos Venäjän valtiojohdon vastustavia voimia: Heidi Hautala finrosforumin puheenjohtaja, metropoliitta Ambrosius myös Pro Karelian eräänä taustavoimana, Boris Nemtsov, Arto Luukkanen, suomenruotsalaisen russofobian arkkitoimittaja Anna-Lena Laurén, berliiniläisen koulun dosentti ja Euroopan komissiossa vaikuttanut neuvonantaja Frazer Cameron sekä terroristipomo Doku Umarovin tiedotuksen avustaja Mikael Storsjö ym. Safka olisi toki järjestänyt tilaisuuden tuntumaan mielenosoituksen, jonka teema olisi voinut olla esimerkiksi Doku Umarov = Kavkaz Center = Finrosforum = Heidi Hautala. Valitettavasti antifasistit ovat nyt väistämättä omassa huomattavasti suuremmassa tapahtumassa Selingerissä. Itsekään en pääse (sitä paitsi joku voisi tunnistaa minut). Ota yhteyttä minuun! Tehtävääsi varten tulee ottaa kuvia ja videoaineistoa siitä, kuka viihtyy kenenkin kanssa, millaista veljeilyä ja siskoilua nämä tyypit harrastavat, ketä on paikalla. Tarkkaile erityisesti Hautalan, Luukkasen ja Storsjön toimia! Maksan pienen korvauksen omasta kukkarostani, joka papin palkalla on tosi pieni. En paljasta urkkijaa. Aineiston käsittely on täysin luottamuksellista enkä toimita sitä medialle. Toki teen jatkotutkimusta ja keskustelen aineistosta läheisten ihmisten kanssa asiantuntevasti. Suomen johtavan Venäjä-vihamielisen foorumin seminaariin pitää valitettavasti ilmoittautua: http://finrosforum.fi/pages/registration


Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/