keskiviikko 11. elokuuta 2010

Kirjoitan vain Venäjän ja Suomen kaupasta ja kulttuurista

Olen lausunut, että lopetan kirjoittamisen ja kommentoimisen Venäjän ja Suomen politiikasta, paitsi jos henkilökohtainen välttämätön hyöty vaatii itseni ja perheeni hyväksi jonkin asian lausumista. Itseä pitää tarvittaessa toki puolustaa. Niin on käynyt nyt Jukka Mallisen kantelun vastauksen yhteydessä. Viestini on mennyt perille myös mm. Historian muistosäätiön etusivulle ym. Tuo lehtileike on luettavissa edellisten blogien yhteydestä.

Kirjoitan siis vain talouden ja kulttuurin yhteistyön hyväksi - politiikka jää sivuun. Niin kirjoitin jo tällä viikolla kolme uutta artikkelia Venäjän kauppatie -lehteen. Jutut tulevat julki muutaman päivän kuluttua. Kotisivun kuvassa olevat kolme artikkelia eivät ole ne uudet kirjoitukset, joita tein tällä viikolla.



Venäjän kauppatie -lehden historia on hyväksi kertaukseksi itse kullekin, joka tahtoo punnita Venäjän kaupan merkittävyyttä suomalaisten hyvinvoinnille. Näin kirjoitin joitakin aikoja sitten tiivistetyn historian sanomalehdestämme, joka on tunnetuin, levinnein ja tehokkain sanomalehti alallaan.

17 vuotta Venäjän kauppatiellä

9. huhtikuuta 1991 ruplia sai ostaa vapaasti: dollarilla sai 32,25 ruplaa. Vuoden 1991 lopussa dollarilla sai 179,20 ruplaa. Eräs raju tarkistus ilmoitettiin televisiossa muutama tunti etukäteen: yöllä ihmiset ryntäsivät kauppoihin ja käyttivät ruplansa suklaaseen, konjakkiin, pehmoleluihin, kaikkeen mahdolliseen. Seuraavana päivänä rupla oli murto-osa vanhasta arvosta. Jos osti kolme banaania läpinäkyvässä pussissa, sai kadulla avoimia törkeitä huutoja osakseen. Ihmiset eivät saaneet työstään palkkaa.

Eräs “ystävä” myi Tšekissä venäläisiä tankkeja omissa nimissään. Toinen myi muutaman junavaunullisen verran tehtaalta varastettuja termospulloja omaksi hyödykseen. Hinnat olivat dollareissa; pikkukaupoissa ostot tehtiin ruplissa. Sittemmin dollarihinnat korvattiin u.e – merkinnällä. Vuoden 1992 inflaatio oli 2520%. Suomen vienti Venäjälle romahti: vuonna 1991 vienti oli 30% edellisvuodesta; vuonna 1992 vienti oli enää 20% vuoden 1990 tasosta. Lukuisat suomalaiset yritykset tekivät konkurssin. Venäjällä sai ostaa vain muutamaa suomalaismerkkiä.

On aivan käsittämätöntä, että vuodesta 1993 tuli kuitenkin myönteinen käännekohta Suomen ja Venäjän kaupall, vaikka inflaatio oli yhä toistatuhatta prosenttia! Vuonna 1993 Suomen vienti kaksinkertaistui pienten ja keskisuurten yritysten kaupankäynnin myötä: nämä saattoivat lähteä Venäjän markkinoille juuri perustetun, venäjänkielisen Venäjän Kauppatie –lehden edeltäjän avulla.

Kuka pelasti Pk-yritysten viennin Venäjälle 1993?

Venäjä ei ollut vuonna 1993 suotuisa kauppaympäristö minkään mittarin perusteella. Moskovassa koettiin historian pahimmat levottomuudet sitten bolshevikkien lokakuun vallankumouksen. 21. syyskuuta 1993 Jeltsin erotti Venäjän parlamentin ja Korkeimman neuvoston perustuslain vastaisesti. Korkein neuvosto Hasbulatovin johtamana erotti Jeltsinin. Tilalle asetettiin Rutskoi.

Jeltsin lähetti panssarit. Lokakuussa 1993 kymmenen päivän katutaisteluissa kuoli Moskovassa silloisten virallisten tietojen mukaan 187 ihmistä ja 437 loukkaantui, epävirallisten tietojen mukaan kuolleita oli jopa 2000. Rutskoi ja Hasbulatov vietiin Lefortovan vankilaan. Joulukuun 1993 uusissa vaaleissa kommunistit voittivat, Zhirinovskin puolue tuli toiseksi. Suomalainen media kohisi, että Zhirinovski tahtoisi palauttaa Suomen ja Baltian Venäjän osaksi.

Yrittäjät saattoivat rakentaa verkostoja Venäjälle sanomalehtemme välityksellä. Suomesta löytyi rohkeita yrittäjiä, jotka lähtivät aivan uudenlaiseen liiketoimintaympäristöön, ja lehti käänsi heidän mainoksensa ja yritystietonsa venäjäksi. Severni Torgovi Put aloitti toimintansa ja jakelunsa Venäjällä maan perustuslaillisen kriisin ja vallankumouksen aikana, ensimmäisenä ulkomaalaisomistuksessa olevana venäjänkielisenä sanomalehtenä.

Lehti oli saatavissa 1990-luvulla lähialueen raja-asemilta, viisumipisteistä ja messuilta aina Vladivostokiin saakka. Silloin oli jo oivallettu, että Venäjällä asui myös varakkaita ihmisiä, joita venäläinen tarjonta ei tyydyttänyt, ja he halusivat nyt tuotteita Suomesta. Suomesta ostettu merkkituote oli aito, kun Venäjältä ostettu saattoi i hyvin usein olla väärennetty!

Lehteemme on kertynyt valtava määrä taitoa ja osaamista 17 vuoden aikana. Menestyksessä on myös ollut tärkeää kyky hyödyntää venäläistä osaamista sekä kunnioittava asennoituminen toista maata ja sen asukkaita kohtaan. Lehden johto, ilmoitusmyyjät ja muu henkilökunta voivatkin hyvästä syystä kiittää itseään panoksesta suomalaisten Pk -yritysten Venäjän viennin myönteiseen käänteeseen vuonna 1993 ja hyvästä kehityksestä tämän jälkeen.

Lehtemme ei säikkynyt 1998

Elokuun 1998 jälkeen ruplan ulkoinen arvo romahti 70% suhteessa dollariin. Tämä romahdus ei kuitenkaan ollut Venäjän kansalaiselle sellainen katastrofi kuin 1990-luvun alun romahdukset.
Vuosina 1998–2000 Suomessa ilmeni hysteriaa. Innokkaimmat suomalaiset asiantuntijatohtorit jopa ennustivat Venäjän loppua. Yritykset pelkäsivät Venäjää ja kevensivät panostuksiaan uskoen synkkiin ennustuksiin. Väestön ostovoiman uskottiin heikentyneen pysyvästi, vaikka elokuun 1998 jälkeen dollareita omistava venäläinen tunsi itsensä rikkaaksi! Suomen vienti väheni vuosina 1998 ja 1999 vuoden 1997 huippulukuihin nähden. Ruplan romahdus kuitenkin itse asiassa herätti venäläisen tuotannon. Venäjälle tuli myös ulkomaisia kilpailijoita, jotka valtasivat pelokkaiden suomalaisten markkinaosuuksia.

Lehtemme toimi kuitenkin tunnollisesti. Samanaikaisesti kun moni kilpailijamme lopetti, meidän liikevaihtomme putosi vuonna 1998 vain 12% edellisistä, lihavista vuosista. Jeltsinin väistyminen eläkkeelle ja Vladimir Putinin nousu presidentiksi toivat Venäjälle vakautta sekä nopean talouskasvun.

Tällä hetkellä Moskovassa on jo miljardöörejä enemmän kuin missään muussa kaupungissa maailmassa, ja upporikkaiden rinnalle on syntynyt tavallinen ostovoimainen väestö. Tämä perusvenäläinen katsoo Suomen suuntaan ostoaikeissa. Rikkaatkaan eivät ole hylänneet Suomea: nyt he katsastavat mm. Suomen lomakeskuksia ja kiinteistötarjontaa. Jokainen Luoteis-Venäjän metsäalan yrittäjä tai rakentaja tuntee lehtemme puhumattakaan ostovoimaisesta venäläismatkaajasta, joka tunnollisesti ottaa lehtemme osto-oppaaksi ja “matkasauvaksi” Suomeen.

Vuonna 2003 lehden nimi tarkentui toimintaympäristön mukaiseksi. Venäjän kauppatie –lehti (ven. finljandski torgovi put; suom. “Suomen kauppatie”) on Suomeen tulevien venäläisten matkailijoiden, poliitikkojen ja yrittäjien parissa kasvanut brändiksi: se on seuratuin, levinnein, luotettavin ja tunnetuin. Tästä esimerkkinä rajoilla tehdyt kuluttaja/lukijatutkimukset, joissa lehtemme on vuodesta toiseen osoittanut ylivoimaisuutensa.

Keitä meidän tulee kiittää näistä kuluneista 17-vuodesta? Tietenkin uskollisia Ilmoittaja-asiakkaitamme ja lukijoitamme, jotka ovat kohdanneet välityksellämme toisensa ja päätyneet tekemään molempia osapuolia hyödyttävää, tuloksellista kauppaa. Sekä osaavaa henkilökuntaamme joka vuodesta toiseen, jotkut jo 17 vuotta, ovat uskoneet liikeideaamme ja tehneet työtä lehtemme hyväksi. Yhdessä me kaikki olemme tehneet mediastamme sen, mitä se on tänä päivänä: median, jonka tehoon luotetaan ja jonka palveluksia käytetään vuodesta toiseen.

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/