lauantai 6. marraskuuta 2010

Kritiikillä ja vihalla on vissi ero

Pauli Saarinen kirjoittaa 5.1. klo 15:32 kommentin lauseeseeni, jonka mukaan pohdiskelut mahdollisella poliisitutkimuksella ovat olleet kovasti "vauhdikkaita ja etunojassa", koska itse tutkimustahan ei vielä edes ole.

Saarisen mukaan ”Molari ei tapansa mukaan ole rehellinen tässäkään asiassa. ’ Itse tutkimustahan ei vielä edes ole’. Kirkkoherra ’unohtaa’ mainita, että Espoon tuomiokapituli on siirtänyt häntä koskevan kantelun poliisitutkintaan, koska oli syytä epäillä, että Molari on syyllistynyt rikokseen. - - -

Saarinen ei kirjoita tarkkaavasti. Todellisuudessa mitään tutkimusta ei ole eikä mitään esitutkintaa ole tässä vaiheessa – kukaan ei tiedä tulevaisuudesta. Espoon tuomiokapituli ei ottanut tietenkään kantaa epäilyyn, olisinko syyllistynyt rikokseen, vaan kanteluissa esitettyjen väitteiden tähden siirsi asian poliisille. Poliisille siirto nostatti ainakin herneen nenään Mikael Storsjön kommenttien valossa, koska hän protestoi tuota siirtoa. Poliisi ei ole ainakaan toistaiseksi aloittanut mitään esitutkintaa tuon pyynnön johdosta, vaan harkitsee, onko siinä mitään tutkimisen arvoista.

PAULI SAARINEN VIRITTÄÄ LIIOITTELUA

Saarinen kirjoittaa myös merkillisesti samassa tekstissä, että ”Molari ei tapansa mukaan ole rehellinen sanoessaan, että ’itse tutkimustahan ei vielä edes ole. Kirkko ’unohtaa’ poliisin toisen esitutkinnan, joka on valmistunut. Molaria epäillään törkeästä kunnianloukkauksesta ja juttu lähtee syyteharkintaan ensi viikolla”.

Mistähän Saarinen tuollaisen on keksinyt? Poliisi ei ole sanallakaan keskustellut kanssani eikä käynnistänyt mitään esitutkintaa. Prosessi kulkee toisella tapaa: jos poliisille tehdään rikosilmoituksia, silloin poliisi aloittaa esitutkinnan tai vie ehdotuksen esitutkinnan aloittamatta jättämisestä suoraan syyttäjälle. Syyttäjä puolestaan pääsääntöisesti liittyy esitykseen, ettei tutkintaa aloiteta, jos poliisi on niin ehdottanut. Toinen vaihtoehto on aloittaa esitutkinta, jolloin ainakin epäiltyä kuultaisiin esitutkintakuulusteluissa. Minua ei ole kuultu. Saarinen puhuu kovia, kun kertoilee ”syyteharkinnasta ensi viikolla”! Luulisi, että Suomessa syytteeseen joutuvaa henkilöä edes joskus olisi kuultu! Onneksi virkavalta ei ole yhtä villiä kuin blogikirjoitukset. Lisäksi olisi kyllä hauska kuulla, mikähän on se diaarinumero ja asia, jota tuo mielikuvituksellinen ”syyteharkinta” koskisi?

Koen sääliä Pauli Saarisen johdosta, sillä hän on ollut etevä hallintovirkamies yliopistossa, mutta nyt eläkevuodet ovat alkaneet kovin erikoisessa hengessä, hyvin katkeroituneessa kiivailussa.

Pauli Saarinen on löytänyt uudet tittelit ”manaajaherra” ja ”vihadosentti” sekä herättää epäillyä: ”- - - ’unohtavat’ kertoa, montako esitutkinta heistä on käynnissä”. En unohda kertoa: ei ole yhtään esitutkintaa. Siis ”ei yhtään” tarkoittaa matematiikan kielellä 0 (nolla).

OLI LUPA MIELENOSOITUKSELLE POLIISILTA


Mikael Storsjö on löytänyt hyviä ystäviä: Jukka Remes, Tynkä-Karjalan Antti (Antti-Pekka Mustonen), Pauli Saarinen ja Harri Rautiainen. En minä arvostele sitä, sillä ihan hyvä on löytää ystäviä, ettei tarvitse olla yksin. Toivon Mikaelin hyväksi myös rakentavia ystävyyssuhteita, joissa ei keskitä kaikkea energiaa niin voimakkaasti pahantahtoisuuden rakentamiseen. Mikael Storsjö kirjoitaa 5.11.2010 kello 13:07 erehdyksessä, että ”Molarin manaustilaisuus Helsingin Tuomiokirkon rappusilla - - oli laiton”. En ole hankkinut lupaa, mutta Abdullah Tammi hankki luvan, mihin riitti poliisille tehty ilmoitus puhelimessa. Poliisin mukaan kaikki oli siis kunnossa. Tästä mainitusta syystä poliisiauto seurasi tilannetta niin kuin mielenosoituksissa on tapana. Sitä vastoin tarkistin toissa päivänä, ettei 8.9.2010 Bulevardi 2:n mielenilmoitukselle ollut Storsjö hankkinut lupaa.

MIKAEL STORSJÖ KOKEE STRESSIÄ JA LUULEE, ETTÄ HÄNTÄ SEURATAAN


Pauli Saarisen blogissa Mikael Storsjö kirjoittaa 5.11.2010 kello 14:22 – nyt olen saanut arvonimen ”vihapappi”. Storsjön mukaan hän ei ole tehnyt yhtään tutkintapyyntöä poliisille toimistani. En tiedä, mikä on tosi, sillä en ole kuullut tarkemmin poliisilta mitään. Itse olen tehnyt kaksi tutkintapyyntöä, en siis useita niin kuin Storsjö esittää. Ensimmäinen oli tutkintapyyntö – ei rikosilmoitus – siitä, että Kavkaz Centerin valheellinen viestintä minusta murhanhimoisena fsb-agenttina tulisi loppua ja että Kavkaz Center tulisi sulkea RL 34 a-luvun perusteella. En ole kuullut näistä tutkimuksista mitään.

Toinen tutkintapyyntöni koskee keskeneräiseksi jäänyttä videotani - ja jo poistamaani videota, jonka Storsjö latasi internettiin ilman tekijän lupaa, muutti otsikon ja laittoi levitysasetukset erilaisiksi.

En ole sanonut ketään etukäteen syylliseksi, vaan olen toistuvasti blogissani – aivan viime päivinä jälleen kerran – lausunut, että Storsjö on syytettynä Vantaan käräjäoikeudessa, mutta Suomessa on syyttömyysolettamus. Storsjö moittii minua siis sellaisesta leväperäisestä syylliseksi esittämisestä syytteen perusteella, mitä olen itsekin arvostellut. Kyllä minä ymmärrän Storsjön tuskan, sillä syytetyllä on todella oikeus pitää kiinni syyttömyydestään – ja jopa tuomitulla on oikeus pitää kiinni ihmisarvostaan ja elämänhalustaan. En ole koskaan esittänyt, että Storsjö olisi vangittu. Sitä vastoin Storsjö ei valvo tarkasti Kavkaz Centerin kirjoittelua, koska siellä esitetään tuollaista luulottelua minua vastaan.

Storsjö kirjoittaa 5.11. kello 14:22 lopussa sellaista tekstiä, joka virittää minussa epäluulon hänen jaksamisestaan, kun teksti näyttää kovin ”luulevaiselta”, jos asian ilmaisee pehmeästi. Hän kirjoittaa: ”Minua ja vaimoani seuraamaan lähettämänne ihmiset voivat tavata - - -

Oletko varma, että et ole vain stressin vuoksi epäluuloinen ilman perusteita? Olen tavannut kovin monissa ihmisissä tuollaista epäluuloisuutta, jossa epäillään toisten seuraavan. Itse en tunne mitään vastaavaa. En ole ainakaan lähettänyt ketään. Millä rahalla minä palkkaisin ihmiset toisen varjostamiseen. Oletko varma, etteivät Kaukasian emiirikunnan agentit ole palkanneet, tai Suomen poliisi tai joku muu taho? Oletko varma, että et ole vain tarpeettoman levoton? Ei pidä kuvitella, että kaikki ahdistus ja uhka tulevat minun tähteni. Paljastan taas sen totuuden, että en ole tehnyt mitään tutkimustyötä Storsjön elämästä, vaan kaikki esille tulleet ja toistaiseksi tuomattomat asiat ovat vain sattumalta tulleet ilmaiseksi eteeni!

Blogikirjoituksessaan Storsjö esittää myös, että hänen vaimonsa työpaikallakin olisi vierailtu. Kysyn aidosti, onko tuo ihan totta vai onko tuo vain ”totta” perheen mielikuvissa?

JOS TULISI TUOMIO

Niin jaksan toivoa, että Storsjö ja hänen perheensä kestäisivät myös siinä tilanteessa, jossa käräjäoikeus yhtyy syyttäjän syytökseen. Tällä hetkellähän näyttää olevan oikeudenkäynneissä tyypillistä, että laittoman maahantulon järjestämisestä tulee useamman vuoden vankeusrangaistus. Tiedän hyvin, että tuomio tekee elämän raskaaksi, mutta en halua, että tuomittukaan menettää ihmisarvoa ja toivoa. Ainoa toivo ei voi olla siinä, että aina itse on voittaja. Myös silloin pitää jaksaa ja löytää elämisen arvo, jos on tappion kärsinyt ja tuomittu.

Juha Portaankorva kysyi TV2-kanavan Silminnäkijä-haastattelussa, haluanko Mikael Storsjön tuomiota. Vastasin, etten suinkaan toivo jotain tuomiota, sillä tuomio ei ole minun unelmani. Sitä paitsi koen Storsjön tilanteen ahdistavaksi, koska hän on myös pieni nappula tuolla shakkilaudalla. Vaikka kaikenlaista erimielisyyttä on ollut, niin en voinut sanoa, että tahtomalla tahdon tuomiota: haluan vakavaa viranomaismenettelyä ja oikeuskäsittelyä, mutta ihmistä en halua sinänsä tuomiolle. Haluan ihmiselle parempaa ja siunattua elämää.









- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)