maanantai 29. marraskuuta 2010

Wikileaks paljasti Yhdysvaltojen propagandavehkeilyn Georgian hyökkäyssodan uutisoinnissa

Wikileaks- uutisointi on keskittynyt hauskoihin ja värikkäisiin mielipiteisiin, joita Yhdysvaltojen suurlähetystön ja poliittisen eliitin väki on kirjannut muistiin. Näistä mielipiteistä sopii olla montaa mieltä niin kuin politiikassa on lupa olla erimieltä kuin amerikkalaiset poliitikot.

Yhdysvallat tiesi Georgian sotilaiden keskittymisen Etelä-Ossetiaa vastaan

Varsinainen merkittävä aineisto on Wikileaks-uutisoinnissa jäänyt vähemmälle. Onko Vladimir Putin ”Alfa-koira” vai ei, on pelkästään jonkun värikkään henkilön luonnehdinta. Erityisen arvokasta olisi Suomen hallituksessa esittää nyt anteeksipyyntö Venäjälle Georgian hyökkäyssodan jälkeiseen propagandasotaan liittymisestä. Suomessahan tietyt henkilöt innostuivat voimakkaasti Venäjän kauhisteluun. Wikileaks-paljastuksista tuohtunein ulkoministeri Alexander Stubb oli tuolloin myös mitä värikkäin pahassa maalailussa, jossa ei juuri Venäjää säästelty. Salaiset asiakirjat paljastavat nyt kuitenkin juuri sen, minkä Venäjä tahtoi ilmoittaa Georgian hyökkäyssodan jälkeen: Yhdysvallat tiesi Georgian sotilaiden keskittymisen Etelä-Ossetiaa vastaan. Jokainen myös tiesi Euroopassa ja Amerikassa, että Saakašvili aloitti sodan, mutta tätä seikkaa ei sanottu rehellisesti julki, vaan valitun "retoriikan mukaisesti nämä asettuivat vastapuolelle tätä tosiasiaa", kuten Wikileaksin paljastamassa aineistossa määritellään. Wikileaksin Georgian sotaa koskeva aineisto on saatu Yhdysvaltojen suurlähetystöistä Moskovasta, Pariisista ja Bakusta.

Amerikka halusi ohjata Georgian hyökkäyksen jälkeistä propagandaa Keski- ja Itä-Euroopan liittolaisiaan varten

Salaisista asiakirjoista käy ilmi Yhdysvaltain suurlähetystössä Pariisissa käyty keskustelu Yhdysvaltojen puolustusministeri Robert Gatesin ja Ranskan puolustusministeri Herve Morinin kanssa. Gates oli huolestunut, että Sarkozy ei lähtenyt amerikkalaiseen informaatiosotaan Venäjää vastaan, vaan osallistui välittäjänä tulitauon rakentamiseksi Georgiaan. Yhdysvaltojen mukaan ”tällainen toiminta antaisi väärän viestin Venäjälle ja Amerikan liittolaisille Keski- ja Itä-Euroopassa”. Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Philip Gordon kertoi Ranskan poliittisille päättäjille, että Yhdysvallat ”harjoittaa politiikkaa, jolla tuetaan Georgiaa Venäjän painetta vastaan kannustamatta kuitenkaan Saakašvilia sellaisiin toimiin, jotka ovat hyödyttömiä”.

Venäjän varaulkoministeri Grigori Karasin kysyi Yhdysvaltain puolustusministeriön Alexander Vershbowilta 30.9.2009, miksi ”Washington tarjoaa sotilaallista apua Georgialle, joka uhkaa Kaukasian alueen vakautta”. Vershbow vastasi, että ”kyse on periaatteesta: Yhdysvallat suojelee Georgian itsemääräämisoikeutta”. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrav tapasi Yhdysvaltain senaatin puolustusvaliokunnasta Carl Levinin Yhdysvaltojen suurlähetystössä Moskovassa huhtikuussa 2009. Senaattorin pyyntöön, että Moskova lopettaisi S-300 –ohjusten myynnin Iraniin, Lavrov vastasi muistuttaen Georgiasta, jossa amerikkalaisia aseita käytetään venäläisiä sotilaita vastaan.

Israel ei räksyttänyt Venäjää vastaan Georgian hyökkäyssodan jälkeen

Kesäkuussa 2009 Moskovassa Sergei Lavrov ilmaisi Venäjän kunnioituksen Israelia kohtaan ulkoministeri Avigdor Liebermanin vierailun aikana, sillä Israel oli ”rajoittanut aseiden myynnin Georgialle puolustuksellisiin aseisiin, mutta esitti huolensa siitä, että muut maat toimittivat yhä hyökkäystarpeita varten aseita”. Muistettakoon lisäksi, että Israelin pääministeri Ehud Olmert lausui 26.8.2008 Condoleezza Ricen vierailusta huolimatta maltillisesti:
Emme ole suurvalta. Meidän ei tarvitse reagoida kaikkiin maailman asioihin” (ei liity Wikileak-aineistoon).

Wikileak-aineisto lisää taustatietoja siihen, miten Venäjällä kiinnitettiin arvostavasti huomiota Israelin em. maltillisiin toimiin Georgian hyökkäyssodan jälkeen, vaikka Israel oli myynyt aseita Georgialle.

Pitäisikö poliittisen johtomme pyytää anteeksi russofobista propagandaa, jota Suomessa harjoitettiin Georgian hyökkäyssodan jälkeen?

Wikileaksin paljastava aineisto Georgian hyökkäyssotaan liittyvästä uutisoinnista ja kulissien takaisesta puheesta vahvistaa sen, minkä kirjoitin kirjassani ”Venäjästä ilman fobiaa ja russofobiasta”. Suomalaisille sitä vastoin valehdeltiin tahallisesti Venäjä-vihamielistä propagandaa Georgian hyökkäyssodan jälkeen. Eräs tämän sortin kuriositeetti on Arto Luukkasen kirja ”Georgian sota” (2008). Hänen mukaansa viiden päivän sota oli Venäjän tietoinen valinta, Georgia oli dominopalikka Venäjän pelissä. Vielä enemmän herättää paljastuneen aineiston tähden ihmetystä se, että Georgian pommituksessa tapettujen yli 1500 ihmisen kuolema ei herättänyt Nato-optiota suojelevassa Suomessa juurikaan moraalista tuomiota. Venäjä-toimintaohjelma - Valtioneuvoston periaatepäätös 16.4.2009 – vaikuttaa päinvastoin hyvin johdonmukaiselta Yhdysvaltain propaganda-aineiston kanssa Georgian sodan kuvauksissa.

Käänsin kirjaani ”Venäjästä ilman fobiaa ja russofobiasta” professori Andrei Manoilon laajan tutkimuksen informaatiosodasta, jota Yhdysvallat kävi Venäjää vastaan Georgian sodan avulla. Ensin Georgian hyökkäyssota. Toinen sota oli Yhdysvaltojen informaatiosota, joka seurasi välittömästi Georgian aloittamaa sotaa. Informaatiosodassa yritettiin vaikuttaa Yhdysvaltojen ”liittolaisiin Itä- ja Keski-Euroopassa", kuten Robert Gates määritteli. Edelleen vahvistuu se, että Manoilon analyysi oli oikea vuonna 2008, kun hänen mukaansa Yhdysvallat yrittivät vaikuttaa näihin ihmisin alitajunnan kautta luomalla Venäjä-pelkoa (ks. yksityiskohtia: Манойло А.В., Дипломатическая академия МИД РФ: ПСИХОЛОГИЧЕСКИЕ ОПЕРАЦИИ США В ВОЙНЕ ГРУЗИИ ПРОТИВЮЖНОЙ ОСЕТИИ И АБХАЗИИ. Аннотация, 2008). Manoilo kuvasi tutkimuksessaan, miten Yhdysvallat toi suurvallan psykologisen teknologian Venäjää vastaan. ”Perimmäisenä tavoitteena on tällaisessa toiminnassa valta: tahdotaan saavuttaa valta muihin poliittisiin toimijoihin, vastustajien vapaaehtoinen alistaminen, johdonmukainen tuki, turva ja huolto liittolaisten kesken sekä korkea motivaatio ja varaukseton tuki ulkopolitiikan johtajalle” (Manoilo, kirjassani sivulla. s. 359).

Jäämme odottaa lisää Wikileaks-paljastuksia, mutta tämä Mainoilon ilmeisen oikea päätelmä saa tukea jo nyt julkaistuista salaisista lausahduksista: ”Hyvin mielenkiintoinen on tilanne, jossa Venäjä tuli väliin aseelliseen konfliktiin Etelä-Ossetiassa ja alkoi rangaista Georgiaa erityisjoukkojensa avulla. Ei ollut pienintäkään epäilystä, että tässä tapauksessa Georgian joukot vetäytyisivät nopeasti pois tasavaltojen alueilta ja hajaantuisivat. Venäjän joukkojen ylivoimaisuus olisi sama kuin Georgian ylivoimaisuus Etelä-Ossetian asevoimia vastaan. Kuitenkin oli myös hyvin todennäköistä, että Venäjän sotajoukot seuraavat vetäytyviä Georgian joukkoja Georgian alueelle ja tämä johtaa siviiliuhreihin. Sitten syntyy kaikki edellytykset syyttää Venäjää, joka rikkoo kansainvälisen oikeuden riippumattoman valtion itsemääräämisoikeudesta. Venäjä näyttäytyi aggression harjoittajaksi pientä maata vastaan, joka oli vasta matkalla kohti demokratiaa. Venäjä näyttäytyy rauhanomaisen kansan kansanmurhaajaksi Georgiassa. On selvää, että tämä asia on suunniteltu Yhdysvaltojen Kaukasian-strategiassa, kun Georgia provosoi sotilaallisella hyökkäyksellä Venäjän. Laskelmat vastasivat yksityiskohtaisesti Amerikan poliittista strategiaa. - - - Venäjää vastustava informaatiopsykologinen sodankäynti oli suunniteltu siten, että Euroopan Unionin maissa kohderyhmänä olisivat armeijan ja politiikan johto sekä siviiliväestö. Yhdysvaltojen psykologisen manipuloinnin kohteena olivat poliittiset liittolaiset Euroopassa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, että Yhdysvallat tekee Eurooppaan psykologisen hyökkäyksen: tarpeen on muistaa Kosovan konflikti, kun Euroopan ytimessä luotiin keinotekoisesti riippumaton, monoetninen erillisalue, jonka tarkoituksena on sittemmin laajentua” (kirjassani s. 367).



Wikileaks-taulukon mukaan Suomesta olisi 662 salaista viestiä, kun esimerkiksi Ruotsista oli 819 ja Virosta 671. Välittömästi Suomen edellä on Mauritania 668 viestiä ja jäljessä Mongolia 639. Yhdysvaltoin tiedustelun kärki kohdistuu taulukon sattumien perusteella Irakiin, Turkkiin, Iraniin, Israeliin, Kiinaan, Afganistaniin ja Venäjään. Venäjään liittyviä viestejä oli 6999.


- - - -

Blogissani ei ole enää kommentointimahdollisuutta. Jos haluat käydä keskustelua kanssani, löydät puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni blogin esittelyn yhteydestä. Keskustelua voi käydä myös kanssani facebookin välityksellä

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Kotisivut http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)