Statcounter

torstai 20. tammikuuta 2011

Tänään saapui 15., 16., ja 17. kantelu kirkkoherra Juha Molaria vastaan


Kaksi aktivistimiestä on jaksanut taas uudestaan rasittaa Espoon hiippakunnan tuomiokapitulia kolmella uudella kantelulla (16.9.2010/ diaari 531, asianumero 2010/00259; 25.9.2010/ diaari 437, asianumero 2010/00234; 23.11.2010/ diaari 531, asianumero 2010/00259), joihin olen saanut vastausaikaa torstaihin helmikuun 3 päivään 2011 mennessä.

Olin laskenut, että joulukuun alussa antamani vastaukset olivat jo 14. kantelut tai panettelukirjelmät, joihin olin saanut kunnian vastata tämän kahden vuoden aikana.

 Nyt olisi siis vuorossa 15., 16. ja 17. kanteluasiakirja, jonka käsittelyyn tuomiokapituli joutuu.

Kantelijoista vanhempi mies on tunnettu jopa tuestaan ateistien toiminnalle. Hän on julkisesti kieltänyt Jeesuksen. Nyt hän murehtii, jos pappi harrastaisi jotain "tiedustelutoimintaa" ja jos hänen nimensä joutuisi USA:n viisumista päättävien henkilöiden epäilyttävälle harmaalle listalle.

 Mielikuvitus tuottaa kantelijoille pitkiä kehityskaaria, mutta onneksi kantelija on nyt vihdoin puolen vuosikymmenen harkinnan jälkeen tuominnut Kavkaz Centerin toiminnan.

Kantelijoista nuorempi on sitä vastoin tunnettu Kavkaz Centerin intoilija, joka vetoaa siihen, että on sentään seurakunnan jäsen; kasvotusten kysyttäessä hän ei kuitenkaan uskaltanut vastata papille, uskooko hän Jumalaan.

Ymmärrän epävarmuuden puhua Jumalasta avoimesti, vaikka hän näyttää merkillisesti hyväksyvän sen, että wahhabilaiset jihadistit eivät arkaile tappaa "Jumalan nimissä".

Hän jätti kantelunsa samana päivänä kuin tuo vanhempi ystävä, joka ei siis hyväksy tämän nuoremman Kavkaz Centerin -intoilijan toimia.

Tämän nuoremman kantelussa on useita sellaisia asioita, jotka saattavat johtaa rikosilmoitukseen mainittua kantelijaa vastaan. Kantelussa väitetyt asiat on selvästi näytettävissä tosielämän vastaisiksi herjauksiksi vahingoittamistarkoituksessa.

Sain tänään nuo 15., 16., ja 17. kantelun tuomiokapitulin kirjeen mukana, vaikka kirje saapuikin entiseen osoitteeseen, koska kapituli ei ole huomannut päivittää osoitetietoja väestörekisterikirjanpidon avulla.

Saatekirjelmän perusteella vaikuttaa siltä, että tuomiokapituliin on tullut myös useampi muu tutkimuspyyntö, jonka tuomiokapituli on lähettänyt poliisin tutkittavaksi eikä niistä tulos ole saapunut 19.1.2011 mennessä tuomiokapituliin.

Itselläni ei ole mitään tietämystä mainituista asioista eikä henkilöistä. En ole ollut poliisin kuultavana mistään asiasta.

Tuomiokapituli on kantelijoiden suojelemiseksi määrännyt nämä uudet kantelukirjelmät julkisuuslain 24 § 1 mom. 6 kohdan nojalla salassa pidettäväksi. Tuo kohta määrittää, että "kanteluasiakirjat" voidaan määrätä salaisiksi ”ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle”.

Tuskin kyse on nyt tiedon selvittämisestä, koska asiat ovat olleet jo julkisia, mutta luultavasti kantelijat tarvitsevat suojelua vahingoilta ja kärsimyksiltä.

Vastaukseni – noin 100 sivua – tulee kuitenkin julkiseksi lähipäivinä. Itse asiassa laki puhuu ”kanteluasiakirjoista”, mutta ei kaikista papereista, jota liittyvän asiaan, joka liittyy siis Kavkaz Centeristä koskevaan julkiseen kirjoitteluuni. Julkisuus on ollut lähtökohtainen oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille.

Nyt kyse on perustavasta tuskasta, jossa on erimielisyys siitä, voinko kutsua Kavkaz Centeriä terroristikanavaksi tai terrorismia tukevaksi kanavaksi, kun kyseessä on kuitenkin Suomen ja Ruotsin lain mukaan laillisesti toimivasta sivustosta.

Tällöin minullakaan ei pitäisi olla oikeutta epäillä sivuston ylläpitoa ja omistamista terrorismin tukemiseksi. Kantelija epäilee, että epäilisin häntä rikolliseksi, vaikka olen toistuvasti korostanut ”rikollisuuden” ja ”moraalisen paheksunnan” erillisyyttä.

Olen havainnut, että sen enempää Suomen, Ruotsin kuin Venäjän viranomaiset ja korkein poliittinen johto ei ole löytänyt voimakasta tahtoa Kavkaz Centerin sulkemiseksi.

Moraalista paheksuntaa ja pientä protestointia on toki esiintynyt yhtä hyvin Suojelupoliisin toimien muodossa vuonna 2004-2005 kuin Venäjän lausunnoissa. En tietenkään yksittäisenä kansalaisena, jonka pappisvirkaa uhataan, voi muuta kuin tyytyä vallitsevaan surulliseen tilanteeseen.

 Lupa moraaliseen paheksuntaan on kuitenkin omantunnon oikeus, mielipidevapauden perustavia oikeuksia.

Olen omistanut huomisen siirretyn vapaapäiväni mainittujen aktivistien kanteluiden vastaamiseen. Huomenna pidän siis vapaapäivää, koska suunnitelmista poiketen ensi viikon tiistai on vilkas työpäivä.

Herra Jumala on niin ihmeellinen johdatuksessaan: kun jo päätin lopettaa kaiken Kavkaz Centeriin liittyvän tutkimisen ja kirjoittelun, jopa ilmoitin tänään asiasta ystävälleni Ranskaan, niin muutaman tunnin kuluttua saan kantelunipun. Niin Jumala pikkupirujen avulla pakottaa minut pysymään tässä aiheessa yhä edelleen!

 Luther-oopperassa bassobaritoni "Luther" laulaa osuvasti kiitoksen kamppailujensa jälkeen:

Kiitos teille Saatana, synti ja laki,
kuolema ja helvetti.
Kiitos teille, te Jumalan rakkikoirat,
te ajoitte minut Kristuksen luo.
Kristus on minun ! Kristus on minun !
Minä elän, olen vapaa !




- - - -


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti