perjantai 13. toukokuuta 2011

Akhmad Kadyrovin stadionin avajaiset Groznyissa

Voitonpäivä sai arvoisansa juhlat Groznyissa – hyvin erilaiset kuin Suomessa Vantaalla käräjäoikeudessa ja tämän jälkeen Helsingissä Kaukasian emiirikunnan suurlähetystön ylähuoneistossa – tai Uuden Suomen moninaisissa blogikirjoituksissa. Upea jalkapallostadion avattiin käyttöön Groznyissa. 30 000 katsojaa mahtuu uudelle stadionille. Stadion tulee paikallisen jalkapallojoukkueen Terekin tarpeisiin. Tšetšenian presidentti Ramzan Kadyrovin Akhmad-isä kuoli 9 toukokuu 2004 räjähdyksessä Dynamon stadionilla. Groznyin stadion nimettiin Akhmadin muistolle.

Tšetšenian esittelyvideo kertoo alueen kehityksestä ja elämästä. Tätä näkökulmaa ei Vantaalla ja Helsingissä tunnettu Voitonpäivän valmisteluissa, kun Tšetšenian separatistihallinnon edustustolle järjestettiin juhlallisuudet Suomessa.



Videossa näkyy kuuluisa Tšetšenian sydän -niminen moskeija, josta ei myöskään kerrota Suomessa, koska alueen uskonto-oloista on luotu täydellisen väärä mielikuva. Espoon helluntalaiset ovat pistäneet Tšetšenian jopa pahalle listalle, jossa helluntalaisia vainottaisiin. Suomen valtakunnalliseksi mielikuvaksi on tehtailtu vuorilla piileskelevät hartaat sorretut muslimit, jotka räjähtäessään saavat marttyyrin osan paratiisissa. Luopiot ja ateistiset sortajat harjoittaisivat vainoa näitä räjähteleviä marttyyreitä vastaan. Mediaa ja sosiologiaa tutkinut juutalainen professori Cohen lausahti erään kerran osuvasti, että media ei ainoastaan kerro todellisuudesta, vaan luo myös todellisuutta. Suomessa on syntynyt tajuntaan keksitty todellisuus Tšetšeniasta. Tehtailtu mielikuva palvelee yleiseurooppalaista pitkän aikavälin projektia Venäjän balkanisoimiseksi, hajottamista heikoiksi sirpaleiksi. Projektia varten Eurooppaan rakennetaan uutta edustustoa, joka edustaisi ihan virallisestikin sen jälkeen kun Tšetšenia saataisiin hajotettua: Suomi on ollut edustuston rakentamisessa ahkera, sitä vastoin Norja ei usko koko hajottamisprojektiin.

Ranskan televisio kertoi Grosnyin jalkapallostadionin mahtavista avajaisista näyttävästi. Monien maiden televisiolähetyksissä on seurattu juhlavia avajaisia. Suomessa ei osata pelata jalkapalloa. Suomessa ei myöskään tiedetty kertoa hyviä uutisia Groznyista.

Stadionilla paikallisia jalkapalloilijoita vauhditti itse presidentti Ramzan Kadyrov. Diego Maradona vahvisti ulkomaisia maailman tähtejä. Peli oli aivan taidokasta.



Jalkapallo-ottelun jälkeen oli upea konsertti. Esiintyjät olivat erinomaiset. Esimerkiksi CC Catch oli upea esiintyjä.



Toto Cutugnon ääni on hyvin karismaattinen.


Al Bano on menestynyt esiintyjä.



Finrosforumin, Kavkaz Centerin ja Suomen Penin myrkyttämässä suomalaisessa tiedonvälityksessä ei välitetty edes kansainvälistä kuvaa Groznyista ja sen kehityksestä. Hyvää ei voi saa Suomessa edes pyydettäessä tai tarjottaessa. Ylipäätänsä Suomessa uutisoidaan johdonmukaisesti väärä kuva Tšetšenian oloista. Suomessa luotu imago palvelee bandiittien ja separatistien tahtomaa tarkoitusperää: separatistihallinnon edustuston rakentamista Suomeen.

Suomessa kirjoitettiin totta kai Tšetšeniasta. Koko ajan kirjoitetaan tuosta mielikuvien maasta, jossa kurjuus saattaiai ihmiset kärttyisäksi Putinia ja Kadyrovia vastaan. Siellä sorretut ihmiset pakenisivat vuorille ja rukoilisivat kansallisesta vapaudestaan. Rukoustensa tähden he räjähtelisivät metroasemilla ja lentokentillä. Edes heidän autonsa eivät säilyisi räjähtelemättä. Niin väkevät rukoukset wahhabisteilla, kun he saavat yhteyden Korkeimpaan (tai Syvimpään?) Afganistanista kuljetettujen yrttien ja ruohojen avulla, jossakin piilossa metsissä ja kallion koloissa. Niin paratiisi koittaa näitä hienoja köyhiä sorrettuja rukoilijoita. Myös Suomen evankelisluterilainen kirkko uskoo Espoon tuomiokapitulissa uskontojen ylittävän ekumeenisen veljeyden ja suvaitsevaisuuden nimissä näiden köyhien wahhabilaisten vilpittömiin rukouksiin. Itsensä päärukoilijan Doku Umarovin sotaministerin veli keräsi avustusta talebanien, al-Qaidan ja Kaukasian emiirikunnan köyhien räjähtelevien veljien ja siskojen hyväksi. Nyt tämäkin sotaministerin veli saa rukoilla Suomessa Finrosforumin, Kavkaz Centerin Bulevardin edustuston, Suomen Penin toimittajien, Suomen Amnesty Internationalin humanistien ja Helsingin Sanomien toimituskunnan kanssa, että Itse kaikkein Syvin saisi saattaa päätökseen tämän Suuren tehtävän, jonka se ensimmäinen Voitonpäivä 66 vuotta sitten keskeytti kurjasti.

Luin Suomen uutiset Tšetšeniasta. Tulin vasta äsken Suomeen. Ennustin Johan Bäckmanille puhelimessa pari päivää aiemmin, että Suomen rajalla voisi tulla oksennus, mutta ei tullut. En sittenkään ole suomalaisten heimokavereiden kanssa nelijalkainen matkustaja. Oksennuksen tunne tuli suomalaisen median ja ilmapiirin pahan hajun tähden. Suomalaisuutisissa todettiin yhä uudestaan, että Venäjän maassa on paha ongelma ja kansalliseen vapaustoimintaan osallistuneet saavat oikeutetusti tulla perheineen Suomeen turvaan. Täällä eivät edes räjähtele heidän autonsa. Liekö rukous sen kaikkein Syvimmän kanssa jäänyt vähäksi? Ehkä Afganistanin yrtit eivät ole saapuneet Suomeen saakka?

Uutisten perusteella kävi ilmeiseksi ennen kaikkea se, että suomalaiset osaavat tehdä Tšetšeniasta pahoja ennustuksia. Libyan taistelut antaisivat esimakua nykyisiin ja tuleviin kriiseihin (Tšetšenia, Abhasia). Valtakunnallinen televisiokanava MTV3 ei kertonut toukokuussa uudesta upeasta stadionista ja kansainvälisistä juhlista, vaan sitä vastoin arveli väkivaltaisuuksien kiihtyvän Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Tšetšeniassa.

11. marraskuuta 2010 Suomen Amnesty Internationalin johtaja Frank Johansson osasi odottaa ystävänsä Mikael Storsjön oikeudenkäynnin lähestymistä. Heillähän on ollut monia yhteisiä projekteja Finrosforumin kanssa Venäjää vastaan. Johansson murehti, ettei Tšetšenian sodan uhreille riitä auttajia, mutta oikeuden nimissä pitäisi tarjota opiskelu-, työ- ja turvapaikkaa vastarinnan edustajille. Vuoden 2011 ajalta ei löytynyt suomalaisesta mediasta yhtään myönteistä uutista Tšetšeniasta – paitsi yksi piispa lausui hyvää.

Yksi ainoa myönteinen Tšetšenia-uutinen löytyi Suomesta vuoden 2011 puolelta. Piispa lausui hyviä uutisia! Tämä on dosentti Johan Bäckmanin tekemä haastattelu piispa Rjahovskille. Lienee väärinymmärryksen välttämättämiseksi aiheellista tarkentaa, että tämä piispa ei ole Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispa, ei edes suomalainen eikä hän ole natsi. Hän ei ole myöskään Pro Karelian tai Kavkaz Centerin neuvottelukunnan jäsen. Hän kuuluu Maailma ilman natsismia -järjestöön. Itse asiassa tämä piispa on antifasisti. Rjahovski on Venäjän protestantisten kirkkojen johtaja. Rjahovski kuuluu helluntalaisseurakuntaan. Venäjän protestantteja on siis enemmän kuin Suomessa evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Rjahovski osallistuu myös valtakunnallisesti uskontojen väliseen neuvonpitoon ja tutkimustyöhön suvaitsevaisuuden ja rauhan edistämiseksi. Piispa kertoi juuri olleensa Tšetšeniassa Groznyissa, joka on nykyisin Venäjän vauraimpia alueita uusine moskeijoineen.




- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com (см. -ÄT- = @). In principle, you could discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)