torstai 4. elokuuta 2011

Soviet Déjà vu


Kuva: tämä asunto ei ole Soviet déjà vu

Kävin katsomassa Pietarissa uutta, vapaana olevaa omistusasuntoa uudella asuinalueella, jossa Venäjän yhtenäisyyden –puolue on vallassa. Talon palvelut ja huoneistot sekä ulkoalueet, kukkapenkit, kauniit aitaukset ja tiet olivat paremmassa kunnossa kuin läntisissä naapurivaltioissa missä tahansa hyvällä alueella. Kaikki oli puhdasta. Tämä kokemus oli paratiisista, se ei ollut ”Soviet déjà vu”.


Matka hyvälle asuinalueelle oli miellyttävä kokemus hellesäästä huolimatta kokonaisuudessaan - myös sen tähden, että aivan lähituntumassa sijaitsee upea huvipuisto, metroasema ja delfinaario, jossa kävin katsomassa ohjelmaa. Tuli vahva tunne, että täällä tahtoisin asua nyt ja vanhuuteni!


Kuva: delfinaario Pietarissa



Asuntoon tutustumisen jälkeen poikkesin Ржевка (Rževka) -alueelle, joka antoi déjà vu –kokemuksen myös venäläisille ystävilleni, jotka olivat eläneet Neuvostoliitossa: samat rakennukset, jotka olivat jo 1980-luvun Neuvostoliitossa huonossa kunnossa, talojen tillit tippuivat, ikkunat olivat kauheat, monet ikkunoista olivat rikko jo 80-luvulta asti. Alueen tiet olivat ”neuvostoliittolaisessa kunnossa” tai pitäisi sanoa ”kommunistisessa kunnossa”, isoja kuoppia joka paikassa. Tien ja jalankulun väliin oli kerätty koko ajan kasvavia roskapinoja jätteitä varten, mutta roskia ei koottu pois. Sottaamisessa ei ole eroa, mutta yleisen siisteyden huolehtimista kommunistinen järjestelmä ei toteuttanut edes tyydyttävällä tavalla. Yhä Venäjällä on oppimista kapitalistisen järjestelmän kyvystä saattaa kadut ja puistot siisteiksi roskista. Neuvostoliitossa oli ollut tunnelma jopa vielä pahempi: ikään kuin olisi kävellyt kaatopaikalla. Alueen vetovoimaisuutta lisäsi kuitenkin se, että siellä on kaupungin halvimmat perunat, mahdollisesti yhden kopeekan yksi kilo. Näitä halpoja perunoita myydään samanlaisissa kaupoissa kuin neuvostoaikanakin. Tavaravalikoima oli väistämättä monipuolistunut, kun Venäjä on valtiona siirtynyt markkinatalouteen: Neuvostoliitossa ei voinut odottaa juuri mistään monipuolista tavaravalikoimaa, mutta nyt hyvissä kaupoissa valikoima ylittää tasokkaan skandinaavisen tavaratalon valikoiman.



Jos joku kaipaa kommunistista Neuvostoliittoa takaisin, hän voi kävellä päivän esimerkiksi suomalaisella suhteellisen siistillä kaatopaikalla ja kuvitella, että hän kävelee Neuvostoliiton valtakaupunkien siistien pääkatujen välittömän lähipiirin ulkopuolella. Neuvostoliitossa syntyneet, eläneet ja aikuiseksi kasvaneet venäläiset ystäväni eivät kaipaa suuremmin déjà vu –kokemuksen muuttumista reaaliseksi elinympäristöksi. Minä ymmärrän hyvin heitä. He eivät ole kommunisteja, jotka tahtoisivat romantisoida vanhat kadut puhtaiksi ja eheiksi; he eivät ole myöskään fasisteja. He toimivat innokkaasti ja nauttien vallitsevassa globaalissa kapitalismissa.

Minulla on myös valokuvia Neuvostoliitosta, jossa kävin 1980-luvun puolen välin jälkeen. Kaikki valokuvat eivät kerro ihanneyhteiskunnasta. Pidän huomattavasti enemmän nykyisestä Venäjästä, joka on alkanut kehittyä 2000-luvulla. Ehkä jollakin toisella on paremmat muistot Neuvostoliitossa, jossa hän on käynyt kommunistisen ystävyysseuran toverimatkalla ja kävellyt Leningradin pääkadulla.


- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com or juhamolari-ÄT-mail.ru (см. -ÄT- = @). In principle, you could discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

Juha Molari -mail.ru -blog

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)