torstai 29. syyskuuta 2011

Vihkipappi Jussin ja Saanan draaman silminnäkijänä Maria, Maria –shown kulisseissa

Eilen illalla Jussi Parviainen soitti ja pyysi mukaan Maria, Maria –studiolle. Menin Jussin luo ja lähdimme yhdessä ensin vanhalle varikolle, jossa Maria, Maria oli ollut aiemmin. Sitten etsinnän jälkeen löysimme Pasilaan, jossa Saana Parviainen jo odotti Jussiansa. Blogissaan Jussi Parviainen on tilittänyt voimakkain kuvin ja sanoin kipeitä tuntojaan mainitun tapahtuman jälkeen. Draama ja show ei ollut yksityistapaus, vaan merkki yleisemmästä ilmiöstä ja sen kipeästä kohtaamisesta yhä enemmän pornahtavassa julkisuudessa, jota media ei ole kyennyt toistaiseksi erityisemmin kriittisesti tulkitsemaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jussi Parviainen kirjoitti aiheesta 28. syyskuuta: "Irti kuvasta - itsenäiseksi ajattelijaksi ja toimijaksi".

Jussi pohti matkan aikana kovasti ensimmäistä järkytystään, miten selviää ohjelmassa tulevasta paljastuksesta. Hänen vastauksensa oli jo matkalla, että hän päättää antaa anteeksi ja rakastaa. Mutta, miten hallita itsensä itse tilanteessa? Hän tahtoi myös keskustella Saanan kanssa jo ennen ohjelman alkua. Pariskunta piti toistensa käsistä kiinni ja olivat lähekkäin ennen ohjelman alkua. Sitten heillä oli jonkin verran Marian kanssa keskustelua, missä määrin on aiheellista tuoda ylipäätänsä esille tuore likainen tieto uskottomuudesta. Jussin ei ole helppo kohdata liki suoraan televisiokameroiden alla mainittu tietoa, vaikka hän olikin pistänyt itsensä komeaksi ja hän on kokenut paljon. Erityisesti Saana tahtoi vältellä ikävän asian julkisuutta. Hänhän oli moittinut aiemmin Jussin valvovan häntä ikään kuin syyttä, mutta sitä valvontaa ei ilmeisemmin ollut lainkaan. Oli kyse pikemmin julkisuuden hallinnasta pilaamisen vastakohtana.

Minä katselin dramaattista keskustelun muutosta lämpiössä isolta näyttöruudulta. Tapahtuman jälkeen ohjelman väkeä tuli lämpiöön ja juttelimme niitä näitä. Saana kävi valokuvassa show:n kahden naistähden kanssa. Sitten autoin nuoren pariskunnan yönsä viettoon. Matka ei ollut hiljainen - Jussi kysyi ääneen: "Miksi, miksi?" Tämän kysymyksen ymmärtämistä Jussi miettii myös kovasti tämän päivän blogissaan. Jussi on syvästi tunteva älykäs mies, jota ei suinkaan tyydytä vastaus ”En tiedä”. Sen on liian nopeasti tehty pikkuhyppy pois kivun todellisuudesta.

Itse epäilin, että ylpeys käy nuorelle ihmiselle lankeemuksen edellä, vaikka sananparsi on yksinkertaistavan tyly: kun on paljon tullut vauhtia ja julkisuutta, lopulta nuori ihminen menettää ymmärryksen uskollisesta elämästä ja kohtuullisuudesta. Julkisuudessa esiintyneet kaikenlaiset epätarkat jutut mm. ulosotosta ja "valtavasta" velasta järkyttävät nuorta naista, joka vasta opettelee elämän todellisuuteen - leikkii vaimoa. Lausuin Helsingin tuomiokirkossa varoituksen, että pariskunta kestäisi julkisuuden tuomat moninaiset paineet: mutta minun oli helpompi sanoa kuin heidän kokea ja kestää. Blogissa ja facebookissa on myös valtava määrä anonyymejä kommenttien kirjoittajia, joiden lähettämien moninaisten arvioiden painoarvo saattaa hämärtyä.

Saana oli ennen ohjelmaa ja ohjelman jälkeen sama hymyilevä, miellyttävä nuori nainen, kun hänet kohtaa kasvotusten. Hän on minun silmissäni vielä kovin nuori: useamman vuoden nuorempi kuin esikoispoikani. Mitä nämä oikeasti tietävät vielä elämästä? Missä määrin media voi ottaa heitä elämän kovien viisauksien opettajiksi, edes pitää päivittäin julkisuudessa esillä, paitsi markkinointia varten asiakasulottuvuuksien laajentamista ja myynninedistämistä varten nuoreen väkeen.

Saana ei ole ensimmäinen eikä viimeinen aviopuoliso, joka ei ole uskollinen tässä ihmiskunnan historiassa. En tiedä tilastojen määrää, mutta ilmeisemmin liki puolet on myöntänyt eläneensä uskottomasti, ja puolet avioliitoista päätyy avioeroon. Viihdealalla on kai jossakin päin ollut uskomus, että tietyn reiän kautta aukenevat roolit ja glamouria. Valitettavasti nuoret voivat luulla siten typeryydessään ja laiskuudessaan, vaikka teatterin ja elokuvan huippuammattilaiset ovat käyneet kovan elämänkoulun lisäksi korkeakoulun ilmaisunsa ja näkemyksensä kehittämiseksi.

Suhteessaan epäonnistuneet aviopuolisot eivät ole useimmiten kuitenkaan julkisuuden henkilöitä, heidän suhdettaan ei käsitellä blogeissa tai viihdeuutisissa. Toivottavasti sitä maailmaa ei tule koskaan, jossa facebook, twitter ja blogit päivittävät parisuhteen myötä- ja vastoinkäymisiä läpinäkyvästi koko maailmalle. Ihmisen seksuaalisuudessa on myös aina paljon henkilöhistoriallisia ulottuvuuksia, joita ei sovi lausua julkisesti, mutta jotka asianomaisen itsensä ja hänen puolisonsa olisi vilpittömästi kohdattava. Kaikki eivät kuulu julkisuuteen.

Liian useissa tapauksissa päihteet ja väkivalta seuraavat petetyksi tulemisen tunnetta: nyt Jussi ja Saana kirjoittavat itse oman tulevaisuutensa. He antoivat erilaisen ratkaisumallin televisiokameroiden alla: halauksen ja anteeksiantamuksen. Tästä kiitin Jussia ja Saanaa automatkalla. Ja kiitän edelleen, vaikka tuska ei häviä halauksella ja anteeksipyytämisellä – edes silmien vähän kostuessa – jos tuska koskee hyväksytyksi tai loukatuksi tulemisen syvää mysteeriä miehessä tai naisessa sekä kykyä luottaa. Mitä elämä olisi ilman luottamusta? Ei ainakaan yhteiselämää. Ihmisyys on leikkiä suurempi ja kipeämpi todellisuus, useimmiten myös ihmiselle itselleen varsinainen mysteeri, kun oikein syvästi sielua aletaan selvittää.

Itse pääsin levolle vasta puolen yön jälkeen. Totesin itsekin vanhenevana miehenä kiitollisena, että minä olen saanut säilyä vapaana näistä nuorista naisista: alle 20 vuotta vanhat tytöt olisivat yksinkertaisesti liian meneviä meikäläiselle, sen uskallan ottaa opiksi Jussin dramatiikasta. En usko missään tapauksessa, että kaikki tai edes valtaosa nuorista naisista tahtoisi esiintyä pornomessujen esiintymislavalla suuren pornosankarin objektina. Useimmat eivät edes arvosta mainittua toimintaa: kyseessä on julkisesti kauhisteltava puheenaihe, ei ihailun kohden.

En minä jaksaisi edes yöhön asti kuljeskella parisuhdeasioissa väsymättä jo aivan liikaa. Tänään ei tullut edes mitään urheilustakaan! Kristillisestä moraalista käsin katson perinteisesti, joidenkin mielestä kovasti tuomitsevasti, että huoraaminen on syntiä. Arvioin niin, vaikka miten moderniksi ja reippaaksi elämäksi sitä nykyään tahdotaan selittää. Seksuaalisuuden nautinnollisuudesta ja naisen vetovoimaisuudesta (mielestäni miehet eivät ole vetovoimaisia) ei ole yhtään pois, jos elämän malliksi ei jää huoraaminen ja sen mukainen lava-show, vaan päinvastoin eroottista kiinnostavuutta ja nautittavuutta voi syntyä ilmeisemmin paljon lisää paremmilla valinnoilla.

Viihdemaailma on pääasiallisesti jotakin muuta kuin pornomessujen esiintymislavan ”taiteilijat”. Mutta tässä viihdemaailmassa riittää ihan varmasti mahdollisuuksia kauniille eroottiselle ihmiselle jo vähemmälläkin. Olen itsekin nähnyt huomattavasti puheessa olevaa suomalaista tyttöä menestyneempiä viihdemaailman ulkomaisia kaunottareita, joista eräs oli osallistunut jopa Miss Universum –kilpailuun: on turha luulla, että pornolavan ja aikuisviihteen ulkopuolelle jäävät olisivat vain pitkiin harmaisiin hameisiin, tyylittömästi kyhättyihin villatakkeihin pukeutuvia ja nutturansa huivilla peittäviä ikääntyviä tamaroita. Julkisuus ei ole päämäärä, vaan seuraus. Mielestäni Jussi Parviainen yritti sanoa kaikella rakkaudella, miehen päättäväisyydella, lempeydellä ja viisaudella sekä teatteritaiteen suvereenilla kokemuksella, että valintoja julkisen imagon rakentamiseksi olisi myös rakentavia.

Pistin levolle mennessä paksut villasukat, kietouduin peitteen alle ja vaivuin syvään uneen. Ei minusta ole enää tässä iässä yöllisille kaupunkireissuille. Jussi on poikkeuksellisen energinen Mies, kun jaksaa nuoren naisen kanssa (seksuaalisesti ja muutenkin). Jussin ja Saanan julkisen draaman opettamana olen jo entistä tyytyväisempi, kun olen huonon menestyksen tähden ”saanut” elää selibaatissa jo liki 3 vuotta (nuorin poikani on vähän yli 2 vuotta). Enhän minä edes enää tietäisi, mitä tehdä naisten kanssa. Lienee varsin mahdotonta valtavirran pornahtavien keskustelijoiden ymmärtää, että seksi ja porno eivät ole ihan kaikki kaikessa - ihan koko elämä ei pyöri "Sen" ja "Sen" välisessä liikkeessä.

Olen saanut kokea, että terroristien ja heitä tukevien emojen – joita joskus Suomessa kutsutaan jopa ”ihmisoikeusaktivisteiksi” tai ”toimittajiksi” (!) – kanssa käytävä kamppailu ottaa huomattavasti vähemmän voimille kuin naismurheiden tähden yölliset juoksut, unettomuudet, petetyksi tulemisen tunteet ja kaikki muu asiaan liittyvä. Siksi aion pysyä vanhoissa keveissä teemoissani ja jopa syventää lähitulevaisuudessa Kaukasian emiirikuntaan liittyvien paljastusten tekemistä, jotta jo vihdoin Suomen poliittinen johto ja virkavalta kokisi paineita ryhtyä toimiin ja saisi rohkeutta sulkea Kaukasian emiirikunnan nimissä jopa itseään esittelevän terroristisolun – Kavkaz Centerin. Voimme myös mielenkiinnolla odottaa, millaisia siirtoja Venäjä tekee asian vauhdittamiseksi.



- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com (см. -ÄT- = @). You could be my friend and discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

RT blogi: It's time, my friend: it's time

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)