maanantai 10. lokakuuta 2011

Miksi dynaamisen nuorekas Arto Luukkanen ei riisu paitaansa?


Kuva: Miksi kahdessa torvessa soi vain yksi ääni: Arto Luukkanen Ylen aamu-TV ja Ivar Amundsen RFE/RL


Arto Luukkanen – nykyään Venäjä-asiantuntijana esiintyvä pamfletisti – oli iso nuorukainen, jolla oli isot puheet jo Savonlinnassa Talvisalon yläasteella ja lukiossa useita vuosikymmeniä sitten. Tuskin oli liioiteltua sanoa, että hän ei ollut kovinkaan dynaamisen sporttinen: siihen aikaan hän olisi hävinnyt koulun cooper-testissä reilusti yli toista kilometriä minulle, kun olin vastaavasti lukion paras cooper-testissä.

Dynaamisuutta en tunnista Artossa, mutta kylläkin perinteisen rehevät puheet. Moraalisesti olen ollut erittäin kurinalainen ja hillitty, mutta Arto on kantanut vallankumouksellisten rintanappeja jo nuorena poikana. Siksi voin ymmärtää, että Arto suhtautuu yhä edelleen vallankumoukselliseen väkivaltaisuuteenkin vähemmän torjuen kuin minä.

Matematiikka ei ollut hänen hallussaan silloinkaan lyhyen matematiikan opiskelijana, mutta venäjänkielen opiskelu oli hänen viisas valintansa. Olen aikuisiällä oppinut sen verran venäjää, että tulen toimeen puhelimessa ja keskusteluissa, mutta tunnustan surkeuteni. Pisteet Artolle! Itsehän en tehnyt peruskoulun ja lukion vuosina mitään muuta kuin juoksin aamulla ja illalla hurjia kilometrimääriä, joten epäsporttisuudesta ei minua ole siihen aikaan sopinut moittia. Päivällä olin toki väsynyt, kun aamulla kello 5 olin lähtenyt juoksulenkille ennen lukio-opiskelun alkua.

Sittemmin Arto Luukkanen on viihtynyt poikkeuksellisen hyvin Kaukasian emiirikunnan peiteorganisaation (front organization) Finrosforumin tilaisuuksissa – sekä alituisesti kirjoittanut kaikenlaista merkillistä Vladimir Putinia vastaan. Minä olen löytänyt itseni juuri päinvastaisista poliittisista ajatussuunnista ihmisoikeusaktivistina, vaikka en kuulu toki mihinkään puolueeseen (Venäjän yhtenäisyyden puolue ei toimi Suomessa) ja poliittiseen ryhmäkuntaan.

Kaiken jälkeen rohkenen kysyä: Jos Arto Luukkanen riisuisi paitansa ja solmionsa, tulisiko esiin dynaamisen evoluution huippumies, jonka luovat ajatukset edistävät kehitystä ja hyvinvointia?

Ylen aamutelevisiossa Arto Luukkanen kuvaili, miten kauhean ”vanha mies” Vladimir Putin olisi: jopa 60 vuotta, kun hänet valitaan presidentiksi. "Ajatelkaa", Luukkanen opasti kuulijoitansa suureen oivallukseen. Luukkasen mukaan kovin monet asiantuntijat katsovat stagnaation – pysähtyneisyyden – saapuvan Venäjälle vanhan miehen presidenttiyden myötä. Vladimir Putin syntyi Leningradissa 7. lokakuuta 1952, joten Arton terveiset olivat ikään kuin syntymäpäiväonnittelut juuri äskettäin 59 vuotta täyttäneelle valtiomiehelle. Muistan Venäjän suurlähetystön jo vuosia sitten, kun vaimoni kävi äänestämässä ensimmäistä kertaa Vladimir Putinia. Kiittelin, että teit hyvän äänestyspäätöksen. Olin itsekin sisällä vaalisalissa ja katsoin äänestystä. Olen yhä edelleen samaa mieltä: Vladimir Putin oli ja on viisas valinta presidentiksi.

Arto Luukkanen on siis jumaluusoppinut eikä hänen tarvitse osata matematiikkaa. Siitä huolimatta olisi kohtuuden nimissä voinut verrata Ylen presidenttikeskustelussa, miten "hirvittävän vanhoja" Paavo Tapio Lipponen (s. 1941, 70 vuotias), Paavo Matti Väyrynen (s. 1946, 65 vuotias), Sauli Väinämö Niinistö (s. 1948, 63 vuotias) ovat Vladimir Putiniin verrattuna, joka on Arton silmissä tavattoman vanha presidentiksi. Ajatelkaa! En minä myöskään pitäisi kovin dynaamisina mallipresidenttinä Pekka Olavi Haavistoa (s. 1958, 53 vuotias) tai Timo Juhani Soinia (s. 1962, 49 vuotias), vaikka heidän ikänsä ei ole vielä ”kauhean suuri”. Ylipäätänsä sopii miettiä, miten etevä Arto Luukkanen on arvioimaan Vladimir Putinin dynaamisuutta: syntyy ikään kuin vaikutelmaksi tuomitsevien sanojen ja puhujan oman imagon välinen suuri ristiriita. Minun mielestäni kuulosti siltä kuin CIA:n 1940-luvun lopun antikommunistinen propagandakoneisto olisi puhunut: dynaamisuutta ei siinä ole yhtään mitään.

Arto Luukkanen väitti Ylen aamutelevisiossa Vladimir Putinin toteuttaneen median haltuunoton Venäjällä, minkä seurauksena uutisointi olisi ollut täysin rajoittunutta. Ylen vapaus on epäilemättä todistettu esimerkilliseksi sillä, että täällä saa aina haukkua Vladimir Putinia ja Venäjän valtiollista johtoa: se on suomalaisen median vapauden tuntomerkki. En ole havainnut yhdenkään valtamedian kriittisesti tutkivan, miten olisi arvioitava Heidi Hautalan ja Tarja Kantolan suhdetta Doku Umarovin äänitorven ja ”Kaukasian emiirikunnan” front organisaatioon. En ole havainnut yhdenkään suomalaisen median harrastavan kriittistä tutkivaa journalismia siitä, että Suomen ulkoministeriössä puhutaan varsin avoimesti myyräntyön harjoittamisesta ja työntekijöiden värväämisestä suomalaisia antifasisteja vastaan. Suomalainen media on siis vapaa, koska siinä saa haukkua naapurin pääministeriä, josta voi tulla presidentti taas uudestaan, jos kansa äänestää hänet presidentiksi. Arto Luukkanen myöntää toki Vladimir Putinin suosion Venäjällä, mutta syyttää kansaa tyhmäksi.

Ihmettelen vielä enemmän Arto Luukkasen väitettä senkin tähden, että itse olen kuitenkin osallinen kirjoittajana Putinin perustamassa kansainvälisessä projektissa: RT (Russia Today). Kukaan ei ole koskaan sanellut, mitä minun pitäisi kirjoittaa ja mistä aiheista tai tehdä jotakin muuta. En usko Arto Luukkasen väitettä todeksi.

Arto Luukkasen mukaan Vladimir Putinia pelotti mahdollisuus arabikevään saapumisesta Venäjälle, minkä tähden Putin ei olisi uskaltanut vetäytyä, koska ”pahimmissa tapauksessa [hän] joutuu Haagiin vallattomien diktaattoreiden kanssa”. Venäjän Federaation presidentti Dmitri Medvedev on Luukkasen kuvailun mukaan ”kuin Pinocchio-nukke, joka olisi halunnut olla oikea poika”, mutta hän jäi pelkäksi Putinin luotetuksi sihteeriksi. Arto Luukkasen mukaan Venäjällä uudistumista ja muutosta ei ole edes aloitettu. Tämä on siis Suomen yleisradion aamutelevisioon kutsuttu ja hyvin tiedetty arvio Venäjän presidenttiehdokkaasta - istuvasta pääministeristä. Miten Suomen ulkoministeriö ja media reagoisi, jos Venäjän päätelevisiokanavalla arvioitaisiin vastaavilla sanakäänteillä huomattavasti ikääntyneempiä suomalaisia presidenttiehdokkaita?

Luukkasen rehevän kielenkäytön tähden hänen toimiensa arviointi on vaikeaa tässäkään blogissa pelkästään asiaproosan avulla. Mielikuvani Venäjän muutoksesta on hyvin dynaaminen – etenkin Pietarin ja Moskovan alueen satunnainen kävijä näkee ja kokee nopeutetun evoluution, jota ei Suomessa voi todellakaan kokea. Olisiko Luukkasen matkat Venäjälle jääneet liian vähäisiksi? Arton äskettäin Pietari-instituutin kokous professori Timo Vihavaisen kanssa ei ole parhaissakaan mielikuvissani mitenkään Venäjän dynaamisuutta avartava kokemus.

Kokemukseni venäläisestä mediasta on täysin erilainen kuin Luukkasen väitteet, jotka eivät perustu ainakaan hänen henkilökohtaiseen kokemukseensa. Pian mahdollisesti matkaan Vladimir Putinin perustaman venäläisen kansanrintaman kongressiin Moskovaan: voin silmätysten arvioida Vladimir Putinin puheita, toimia ja käytöstä sekä keskustella muiden kanssa siitä, miten Arto Luukkasen televisiossa lausutut analyysit ovat todella päteviä. Minä annan moraalisen ääneni Vladimir Putinin valinnalle presidentiksi.

Arto Luukkasen esiintymisessä ja tuoreessa tuotannossa häiritsee sen samanlainen ääni kuin Yhdysvaltain kongressin rahoittaman antikommunistisen propagandamedian RFE/RL (Radio Free Europe/Radio Liberty) tuoreet jutut. Tuo propagandaväline perustettiin vuonna 1949 New York Cityssä. Alkuaan sitä kutsuttiin nimellä Radio Liberation, jonka American Committee for the Liberation of the Peoples of Russia (Amcomlib) oli perustanut. CIA rahoitti Amcomlibin toimintaa. Radio Free Europe oli CIA:n julkisen rahoituksen varassa vuoteen 1972, minkä jälkeen rahoitus on tullut Yhdysvaltain kongressilta.

Kiinnitin vain vähän aikaa sitten huomiota, miten Radio Free Europe julkaisi Ivar Amundsenin jutun Vladimir Putinia vastaan. Arto Luukkanen puhuu omalla rehevällä tyylillään, kun Ivar Amudsen esittää asiaproosan tyylillä samat väitteet. Myös Amundsen esitti väitteen lehdistön vapauden puutteesta. Myös Amundsen aloitti tämän presidenttivaalikampanjan aloituksen yhteydessä puheet seuraavasta 12 vuodesta, vaikka presidentin kausi on 6 vuotta. Myös Amundsen esitti, että Putin tarvitsisi presidentin asemaa välttääkseen Haagin tuomioistuimen. Hurjan törkeä väite on ilmaistu hämmästyttävän samoilla sanoilla Arto Luukkasen kanssa. Kun kummankaan esittämässä väitteessä ei ole mitään järkeä, niin on vaikea etsiä yhteistä tekijää, jonka varassa älytön väite olisi syntynyt yhtäläisesti kahden eri miehen aivoissa. Pikemmin näyttää siltä, että kyseessä on propagandista kauppatavaraa, jonka avulla on tarkoitus nyt myrkyttää mahdollisimman monen ihmisen mielet Venäjän vaalien edellä.

Amundsen esitti myös väitteen, jonka mukaan Putin merkitsee paluuta vanhoihin pysähtyneisyyden aikoihin. Medvedev olisi vain Putinin pieni nukke, jota tarvittiin teatteria varten. Arabikevät olisi säikyttänyt Putinin uuden ehdokkuuden hyväksymiseen. Amundsen esitti myös Putinin macho-tyylin suosion tarkoitusperäksi, että tällä tavalla voidaan kätkeä todellisuus yhteiskunnan pysähtyneisyydestä. Argumentaatio kulki yksi yhteen Arto Luukkasen kanssa. Amundsen päättää juttunsa sanoihin: ”Ennemmin tai myöhemmin Arabi-kevät saapuu Venäjälle, ja minä toivon Venäjän suurelle kansalle parasta onnea taistelussa paremman tulevaisuuden puolesta” (Amundsen, Radio Free Europe).

Ivar Amundsen on Finrosforumin "tytärseuran", Kaukasian emiirikunnan Lontooseen perustetun front organisaation Chechnya Peace Forumin johtaja. Kun Amundsen esiintyi joitakin aikoja sitten Oslossa Pohjois-Kaukasiaa käsittelevässä foorumissa, eräät kriitikot moittivat aiheellisesti Amundsenia vastaan, että Zakaevin hallintokaudella ei ollut mitään lakia, demokraattista dialogia tai ihmisoikeuksia Tshetsheniassa. Tshetsheenipomot ja rikollisjoukot aloittivat karkottaa kaikki venäläiset, ukrainalaiset, kasakat ja muut kansalaisuudet pois alueelta. Siihen aikaan Grosnyin auktoriteetit eivät antaneet mitään signaalia etnisten vihamielisyyksien lopettamiseksi ja ekstrimistisen ideologian hillitsemiseksi. Rauha tuli vasta Akhmad Kadirovin myötä. Amundsen sai tshetsheeneiltä moitteita siitä, että hän on mahdollisesti Zakaevin rikollisklaanin rahoituksessa Lontoossa, Oslossa ja muissa paikoissa. Dudaev, Maskhadov, Hattab, Basaev ja Zakaev ovat syyllisiä 500 000 venäläisen siviilin tuhoon vuosien 1997-1998 aikana, koska Tshetshenian separatistiliike, rikollisklaanit ja islamisti ideologit tulivat valtaan väkivallalla ja väärennetyillä vaaleilla. Nyt Amundsen on nimenomaisesti eräs tunnetuimmista propagandisteista Läntisessä Euroopassa kyseisen vanhan bandiittijohdon puolestapuhujana.

Arto Luukkanen ja Ivar Amundsen ovat jostakin merkillisestä syystä kuin kaksi marjaa puheissaan: toinen puhuu CIA:n perustamalla radiokanavalla, toinen puhuu Suomen Ylen aamutelevisiossa.

Ps. Minä voisin ottaa paitani pois ja oikea ihminen paljastuisi paidan altakin. Olen käynyt viime päivinä jopa uimahallissa ja riisunut paitani julkisesti. Äskettäin eräs virolainen viehättävä nuori nainen saapui jopa puhumaan luokseni useamman kerran uimahallissa, mitä ei ole aiemmin tapahtunut elämässäni. Vatsalihakset ovat alkaneet jo vihdoin tulla näkyviin: kiitos jokapäiväisen runsaan vatsalihastreenin ja hillityn ruokavalion.




- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland - OFF FOR A WHILE) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com or juhamolari-ÄT-mail.ru (см. -ÄT- = @). In principle, you could discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

RT blogi: It's time, my friend: it's time

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)