perjantai 30. joulukuuta 2011

Uskaltaisiko Alexander Stubb juoksukentälle haastejuoksuun?

Eilen juoksin, mutta tänään aamulla on ollut kipeä kantapää. Siitä huolimatta rohkenen sanoa, että järjestäkää urheilusankari Alexander Stubb urheilukentälle samaan aikaan kanssani: juoksen toki ko. miestä huomattavasti vanhempana ukkona myös kantapääni puolesta rampana ja harjoittelemattomana nopeammin tuhat metriä tai mailin.

Tietysti tämä Stubbiin vetoaminen on myös toden lisäksi täyttä savolaista piruilua, kun urheilusaavutuksissaan median ja itsensä hurmannut Stubb ei sittenkään osaa juosta - juoksee anorektikona jopa huonommin kuin häntä jo selvästi vanhempi ja lievästi ylipainoinen virkaheitto tyhjäntoimattaja.


Kuvassa: virkaheitto tyhjäntoimittaja juoksemassa ilman erityisiä juoksuhepeneitä. Ylhäällä on sitä vastoin juoksusankari Stubb kaikissa upeissa varusteissaan lehdistön kuvaamana.

Eilen menin aamupäivällä juoksumatolle. Ennen matolla juoksua tein jonkin verran lihaskuntoharjoituksia. Kantapää tuntui jo melko hyvältä. Juoksutauko näyttää vaikuttavan hengitykseen, vaikka lihakset eivät juostessa väsy.

Tein hyvin varovaisen juoksun, jotta kantapääni ei lihasten ja kehon yleisen väsymyksen tähden kipeytyisi. Juoksin 5 kertaa 500 metriä 3.00 min/km vauhdilla. Juoksujen välisen tauon aikana tein kaksi kertaa 30 kertaa vatsalihasliikkeitä – ja sitten heti juoksumatolle.

Juoksuvauhti oli siis kiireetön ja helppo. Ongelmana oli ensinnäkin pelko, kun kantapään edessä alkoi tuntua pientä kipeytymistä. Toiseksi ei myöskään hengitys ollut se, mikä oli aiemmin syksyllä. Juoksun jälkeen sain jopa hengittää reilusti.

Illalla kantapää oli kunnossa, mutta aamulla en ollut valmis kuntoilemaan kovin kipeän kantapään tähden. Pelkästään kävelykin teki vaikeaa. Päivän kuluessa jalka on taas elpynyt. En tiedä, onko lääkärin määräämällä tulehduskipulääkkeellä mitään vaikutusta vai olisiko kipu lähtenyt ilman sitäkin. Aamulla kipu on yleensä pahin, vaikka yöllä en tunnetusti juokse.

Kahta juoksulenkkiä en pysty nykyhetkessä enää toteuttaa vuorokaudessa. Ei pidä liioitella, sillä juoksu pitää säilyä nautittavana, vaikka joskus se tekisi lihasten ja kunnon kehittämiseksi terveellä tavalla ”kipeää”. On erotettava vahingoittava juoksuhullun kipeys ja rakentava kuntoa rakentava ”kipeys” (kunnon kehittämiseksi, ei nivelten vaurioittamiseksi).

Olen kuullut, että jotkut juoksijat tahtoisivat kesäksi 2012 järjestää haastejuoksun kunniasta ja maineesta minun ja Alexander Stubbin kanssa 1000-1500 metrin juoksussa. Se sopii minulle, vaikka jalkani olisi kipeä. Kipeälläkin jalalla, ja siis harjoittelematta, juoksen lenkkitossuissa täysin harjoittelemattomana 1000 metriä tuntuvasti alle 3 minuutin ja 1500 metriä noin 4.15 aikaan, mutta terveellä jalalla juostaan sitten keveät piikkarit jalassa ja jo muutaman viikon vähän harjoitelleena sitten tuntuvasti nopeammin...

Tuhannen metrin juoksussa eka 400 metriä vienee alle 60 sekuntia (siis harjoittelmattomana) – ja sen jälkeen katsotaan, miten kaukana on edessä tai takana Stubb, jotta tarvitseeko enää näin vanhana laiskana miehenä muuta kuin hölkätä loppuun saakka. Harjoittelemattomana on se tyypillinen ongelma, että maitohappoa kertyy pienenkin helpon juoksun jälkeen ja vauhti saattaa hidastua senkin vuoksi hölkäksi, kun taas harjoitelleena tuo sama vauhti jatkuisi loppuun saakka.

On sinänsä yllättävää, että kello kertoo ja jalat todistavat (ja toisin päin myös) minun jaksavan nyt 50 ikävuotta lähestyvänä miehenä huomattavasti suorituskykyisempiin juoksuihin keskipitkillä matkoilla kuin teinipoikana (14-18 v). Silloin saatoin olla nopeampi ihan lyhyellä matkalla ja uutterampi ylipitkillä matkoilla (yli 20 km), mutta lihaksissa ei ollut tervettä energisyyttä suorituskykyä vaativia keskimatkoja varten.


Jälkikirjoitus:

Tänään kävin sitten ulkona juoksulenkillä, mutta suunnitelma ei toteutunut. Teki mieli juosta 1-2 km:n kovavauhtisia "vetoja" maastossa. Kantapään kivun tähden harjoitus keveni kevyeksi vauhtileikittelyksi, pelkäksi 5 kilometriksi. Pelkästään kantapää ei tuntunut pahalta, kun askel sattui maahan, vaan myös alaselkä meni jäykäksi ja koko juoksu sekaisin. Kun lähdin ensimmäiseen kuviteltuun 2 km:n kovaan, niin neljänsadan metrin päästä (alku oli kokonaan ylämäkeä) piti pistää kävelyksi. Juoksu oli onnettoman sekaisin, vaikka juoksuun lähtö tuntui hyvältä.

Kevyt vauhtileikittely tarkoittaa juoksusta nauttimista vauhtelevalla nopeudella, jossa juostaan useita kertoja noin 100-400 metriä tosi lujaa, mutta sitten välillä juoksu muuttuu hölkäksi ja verryttelyksi. Hyvin kehittävä harjoittelu tarvittaessa, etenkin jos lenkki ei jää kipujen vuoksi näin lyhyeksi.



- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com or rtmolari-ÄT-rambler.ru (см. -ÄT- = @). You can discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

RT blogi: It's time, my friend: it's time

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)