tiistai 6. joulukuuta 2011

Ylväs suomalaismies kulki omia nopeuksiaan, mutta hän ei ollut takakontti-Simo

Köyhänä miehenä oli otettava ilmainen kyyti kiitollisuudella vastaan, vaikka en olisi tahtonut saapua vielä itsenäisyyspäivän iltana Suomeen. Koen vastenmielisyyttä presidenttilinnan tanssijaisista.

Sitä vastoin mahdollisella suomalaisdiplomaatilla näytti olevan kiire poikakaverinsa pyöräytettäväksi. Ehkä presidentti on (vanhojen) verkostojensa avulla järjestänyt sopivan upseerin tuolle diplomaatille, mutta hänellä oli julmettu kiire Suomeen. Jos hän ei ollut diplomaatti, niin kovasti arvokas hän oli.

Menin seurani kanssa Venäjän puolella Vaalimaata edeltävälle Nesteen huoltoasemalle. Kello oli noin 17:00 Venäjän aikaa. Pistin merkille erittäin nyrpeän näköisen suomalaisherrasmiehen, joka kaiken lisäksi katsoi minua vihaisen näköisenä; ja jopa toistuvasti ikään kuin yrittäen palauttaa mieleen vähäistä suomalaisloista muistikuvistaan. Ajattelen niin, että varmasti hän katsoi kaikkia muitakin ylväästi. En ollut lähituntumassa, vaan söin pientä välipalaa. Tämä oli minun mielessäni ensimmäinen merkintä suomalaisdiplomaatista, jolla oli kiire mahdollisen poikakaverinsa tanssittamaksi. Pistin kuitenkin miehen merkille. Minua ei tuo kova katse suuremmin säikäyttänyt, sillä kerimäkeläisten loisten sukupolven jälkeläisenä, ja tämänkin hetken valossa virkaheittona tyhjäntoimittajana, olen suostunut alamaisena nöyrään osaan. Ja tämä nöyrä osa on erityisen totta Suomen itsenäisyyspäivänä.

Jatkoimme matkaa Vaalimaata kohti. Kuten olettaa saattaa, suomalaisdiplomaatilla oli upea E-sarjan uudehko Mercedes, jolla hän hetken kuluttua pyyhälsi meidän ohi melkoista ylinopeutta. Hänellehän eivät kuulu samat liikennesäännöt kuin meille loisten jälkeläisille. Katselin hänen ajamistaan ihmetellen, sillä seuraavaksi hän lähti laittomalla kohdalla ohittamaan rekka-autoja, jotka sillä hetkellä ajoivat reilusti laillista nopeutta. Ei ohittamisessa sinänsä ole mitään merkillistä, sillä itsekin olen ohittanut autoja tarpeen vaatiessa, mutta tämä ohittamisen tyyli oli niin ylvästä. Suomalaisilla on tunnetusti myös raja-alueen tuntumassa erityisen korostunut varovaisuus nopeusrajoitusten noudattamisessa, kun taas venäläiset yleensä ajavat reippaammin. Tämä Mercedes-kuski tunsi itsensä kuitenkin rohkeammaksi kuin tavalliset suomalaiset.

En tiedä poikkesiko diplomaatti Nesteen ja raja-aseman välissä huorissa, sitäkin on tiettävästi joskus tapahtunut, mutta nyt vähän ajan kuluttua olimme kuitenkin pitkässä jonossa Venäjän rajalle. Jo varsin lähellä rajaa samainen E-sarjan Mercedes ajoi vastaantulijoiden kaistaa pitki ohi meidän jonomme ja kaarsi suoraan rajaportille, jossa nopea passin heilautus päästi hänet kaikkien jonottavien autojen ohi. Lasta ei ollut kyydissä tuolla miehellä, mutta ehkä presidenttilinnan homotanssijaiset odottivat. Hän ei ollut kuitenkaan takakontti-Simo, jolla olisi ollut kiire kyydittää salaa ihmisiä rajan yli, koska Simo on jo personan non grata Venäjällä. Kaiken kaikkiaan tuo ylväs mies osoitti itsepäisen nyrpeytensä Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi.

En julkaise autoilijan rekisterinumeroa, jotta en loukkaisi miehen kunniaa leimaamalla hänet nyrpeäksi ja ylpeäksi, mikä ei ole suinkaan tarkoitus. Enhän tiedä miehen todellista hätää: hänellä saattoi olla vain pissahätä, joka tuntui jo päässä.







- - - - - - -



No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com (см. -ÄT- = @). You can discuss with me in Facebook

Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

RT blogi: It's time, my friend: it's time

Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)

СМИ и Юха Молaри (коллекция)