sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Palmusunnuntai 8. huhtikuuta 2012



Hyväksytty 3. huhtikuuta 2012 Kristus Vapahtajan katedraalissa Venäjän ortodoksisen kirkon korkeimman kirkollishallituksen kokouksessa.

Venäjän ortodoksisen kirkon tehtävänä on saarnata evankeliumia, toimia aktiivisesti monissa ajankohtaisissa kysymyksissä ja osallistua kiireellisten sosiaalisten ongelmien ratkaisuun. Kirkko auttoi tuhansia tulipalon uhreja vuonna 2010, harjoitti varainharkintaa köyhien ihmisryhmien hyväksi, teki monipuolista työtä lasten ja nuorten parissa, sadat tuhannet ihmiset saapuivat rukoilemaan Siunatun Neitsyt Marian luo, mikä osoitti kirkon kykyä yhdistää miljoonat ihmiset rukoukseen, hyviin tekoihin ja ihmisten tulevaisuudesta välittämiseen. Mutta, valitettavasti kaikki asiat eivät ole ilon aiheita ja sopivia.

Kirkonvastaiset voimat pelkäävät ortodoksisuuden vahvistumista maassa, heitä pelottaa kansallisen tietoisuuden ja kansallisten tiedotusvälineiden elpyminen. Tällaiset ihmiset ovat harvassa, mutta joillakin heistä on vaikutusvaltaa ja he ovat valmiit käyttämään rahoitusta, tiedotusta ja hallinnollisia resursseja saattaakseen piispat ja papit huonoon valoon, luodakseen skismaa ja vieraannuttaakseen ihmisiä kirkoista.

Nämä voimat edistävät aggressiivisen liberalismin vääriä arvoja, mutta sitä vastoin kirkko järkkymättömästi kantansa mukaisesti vastustaa tällaisia anti-kristillisiä ilmiöitä, kuten samaa sukupuolta olevien liittojen tunnustamista, kaikkien halujen vapaata ilmentämistä, hallitsematonta kuluttamista, sallivuuden propagandaa ja haureutta. Lisäksi hyökkäykset kirkkoa vastaan tuovat etua niille, joiden kaupallista etuja loukkaa se, että uusia kirkkoja rakennetaan tiheästi asutuille alueille Moskovassa ja muissa suurissa kaupungeissa.

Ortodoksisen kirkon ja kristinuskon vastaiset voimat ovat yhä enemmän ilmeiset ja akuutit. Erityisen merkittäviä olivat ennen vaaleja ja vaalien jälkeen ne hyökkäykset, jotka paljastivat näiden hyökkääjien poliittiset taustat, kuten myös anti-venäläisyyden. Järjestelmällisesti ja systemaattisesti harjoitettiin kirkollisen työn uskottavuuden häpäisemistä. Papistoa sekoitettiin provokaatioihin; arkkipapit ja papisto otettiin esiin tyytymättömien protestiryhmien huomion kohteeksi, kun nämä tyytymättömät etsivät pientäkin vihjettä, jotta voisivat vääristää kaikki likaisen uutisen tarpeisiin.

Hiljattain oli kirkkoja vastaan ilkivallan ja häpäisyn sarja, joka alkoi 21. helmikuuta Kristus Vapahtajan katedraalissa jumalanpilkalla. Tuolloin ryhmä herjasi ambolla alttarin välittömässä välittömässä läheisyydessä meidän Herramme Jeesusta Kristusta ja Neitsyt Mariaa ja suurimpien pyhien muistoa. 6. maaliskuu mies rikkoi Pyhän Vanhurskaan Procopiuksen katedraalissa Veliki Ustjugissa (Vologdan alue) kirveellä 30 ikonia, kaikkein arvokkaimmat hengellisesti, historiallisesti ja taiteellisesti; 18. maaliskuuta Pyhän Sergei Radonesilaisen kirkossa Mazurin (Valko-Venäjä) kaupungissa tahrattiin merkinnöillä ja rienauksilla Pyhän Ristin arvokas ikoni; 20. maaliskuuta, Stavropolin Nevinnomysskin Pokrovskyn katedraalissa rikottiin metsästysveitsellä ikoneita ja jumalanpalvelusristi sekä lyötiin pappia, rikottiin Valtakunnan portti ja saastutettiin Herran alttari.

Samaan yhteyteen kuuluvat herjaavat hyökkäykset kirkon arkkipiispaa vastaan. Kaikki tämä on ortodoksisen ja Venäjän ortodoksisen kirkon vastaista kampanjaa.
Ei pidä sulkea pois uusiakaan korkea-arvoisia syytöksiä ja uskonvihollisten esittämiä väitteitä. Vaara rakennetaan siten kirkkoa vastaan, että taktiikkana on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen: valheet ovat jotenkin lähellä todellisia faktoja, mutta samanaikaisesti sivutetaan toiset faktat, jotta siten saadaan tehtyä kyynisiä väitteitä vihan, pelon, kateuden ja koston virittämiseksi. Käytössä ovat kaikki mustan retoriikan temput: salataan tosiasioita, muutetaan sitä mitä tapahtui ja suoraan vääristellään ihmisten pettämiseksi.

Näissä olosuhteissa on tärkeää pitää samanmielisyys, ettei anneta periksi valheille ja provokaatioille, opitaan kriittisyyteen sitä epäilyttävää tietoa vastaan jota esitetään kirkkoa vastaan, ei kiirehditä reagointiin – ei julkisiin tai yksityisiin lausuntoihin. Samaan aikaan kirkon vastustajista riippumatta tulee keskittyä kirkon päivittäiseen toimintaan.

Kaikki, joka tapahtuu nyt, ei ole uutta. Muistamme, kuinka 1900-luvun alussa Kristuksen uskoa, Pyhää Kirkkoa, meidän temppeleitä ja pyhäkköjä vastaan nousi samanlaisia järjettömiä iskulauseita. Silloin asialla olivat petturi-uudistajat, jotka olivat valmiit pilkkaamaan Jumalan nimeä, pyhiä ikoneita ja temppeleitä, tuhoamaan piispat, papit, nunnat ja maallikot. Mutta sitten meidän kansakuntamme on puhunut. Vuonna 1918 uskonnolliset ihmiset puolustivat Aleksander Nevskin luostaria, jota vastaan oli noussut sulkemisen raivo, kun militantit ateistit hyökkäsivät luostariin. Papit ja maallikot seisoivat puolustuksena. Monet heistä todistivat uskollisuudesta Kristukselle ja hänen kirkolleen, kaatuen jumalattomien käsissä.

Samoin tänään on suojeltava sitä mitä meille Jumala on antanut, niin että se on lähellä meidän sydämiämme. Ja uskovat eivät sekoitu synnin ja vääryyden toimiin, antavat anteeksi niillekin, jotka eivät ole pyytäneet anteeksi eivätkä ole edes sanoneet tarvitsevansa anteeksiantoa. Muistakaamme, että paatunut syntinen voi tuntea omat tekonsa ”oikeiksi” ja intoutua vain toistamaan syntisiä tekojaan.

Kaikki piispat, papit ja maallikot kutsutaan 22. huhtikuuta - Pyhän Apostoli Tuomaksen muistopäivänä - ja jälleen kerran paljastamme koko maailmalle Kristuksen totuuden voitosta, rukouksesta, uskon puolustuksesta pyhäkköjen ja kirkkojen ja sen hyvä nimen häpäisijöitä vastaan. Venäjän kirkon katedraalin kokous kutsuu tällaiseen rukoukseen. Ja Moskovassa rukous toteutetaan Kristus Vapahtajan kirkossa juuri niiden ikoneiden ja ristien edessä, jotka joutuivat rikollisten ja mielettomien uhreiksi.

Paaston aikana me käännymme kaikkien niiden puoleen, jotka kuulevat meitä sekä kuulevat kutsun parannukseen ja elämän muuttumiseen. Se avaa oven parannukseen. Herra ja kirkko odottaa ilolla katuvaa syntistä. Ne, jotka surevat ja masentunut viimeaikaisten tapahtumien johdota, muistavat Herran Jeesuksen sanat: "Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman" (Joh. 16:33).

Olemme varmoja, että nykyinen koettelemus, kuten 1900-luvun alussa, tekee kirkosta entistä vahvemman. Ei uudet kovat ajat, eikä "heikko hävyttömyys" hajota tai heikennä meitä, sillä me voitamme heidät rukouksessa ja voimakkaassa luottamuksessa Jumalan apuun, tietäen, että jokainen paha ja jokainen valhe on voitettu ristin ja Kristuksen ylösnousemuksen voimalla




- - - - - - -



My email juhamolari-ÄT-gmail.com or juhamolari-ÄT-rambler.ru (см. -ÄT- = @).



VKontakte


СМИ и Юха Молaри (коллекция)