sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Buranovan isoäidit laulavat Venäjän ortodoksisen kirkon rakentamiseksi



Buranovan isoäitien ("Бурановские бабушки") esitys «Party for Everybody» sijoittui toiseksi Eurovision laulukilpailuissa. Nämä isoäidit ovat Buranovan udmurteja, Venäjän ortodoksisen kirkon jäseniä, jotka tahtovat rakentaa ortodoksisen kirkon kyläänsä.

Suomessa valtiollisen kanavan Ylen ja sen toimittajan Tikkamäen virittämä kansallishenkinen suomalaisugrilainen ”kohu”, jonka mukaan Buranovan isoäidit haastaisivat jollakin tavalla Venäjän Federaation yhtenäisyyden, on absurdi. Toimittaja on tuskin täysin tietämätön asioiden todellisesta luonteesta, vaan on otaksuttavissa, että hän on pirullisen pahatahtoinen ja väärämielinen. Sen vuoksi hän ei voi kunnioittaa isoäitien esitystä, jonka avulla etsitään tukea Venäjän ortodoksisen kirkon rakentamiseksi heidän kyläänsä.

Muistettakoon, että Venäjä on monikielinen ja –kulttuurinen valtio, jos sitä suomalaiset eivät ole aiemmin tietäneet. Venäjä on itse valinnut edustajansa laulukilpailuun, Suomi ei voi valita Buranovan isoäitejä edustajakseen eikä antaa heille poliittista missiota. Nämä isoäidit ovat kristittyjä jäseniä Venäjän ortodoksisessa kirkossa ja he tahtoisivat kyläänsä uuden ortodoksisen kirkon – ei mitään kansallispoliittista hässäkkää. Heidän missionsa on kunnioittava, kiihkoton, ortodoksinen. Muutamat näistä isoäideistä rukoilivat Kristusta perheensä avuksi jo silloin, kun Hitlerin Saksa ja Rytin Suomi hyökkäsi toistensa liittolaisina Neuvostoliittoa ja sen kansalaisia vastaan. Tämän taustan johdosta Ylen toimittajan kirjoitus on suoranainen loukkaus. Mauri Tikkamäki esittää, että nämä mummot paljastaisivat jotakin vakavaa muka Venäjän "kansalaisuusongelmasta".

Huhtikuussa 2012 Venäjän ortodoksinen aikakauslehti ”Foma” («Фома») kysyi Buranovan isoäideiltä, kuka keksi ajatuksen kerätä rahaa kirkon rakentamista varten. Mistä kaikki alkoi? Ortodoksisen kirkon aikakauslehden haastatteluun kuoron johtaja Olga Nikolaevna Tuhtareva (Ольга Николаевна Тухтарева, 43 vuotta) vastasi, että ajatus alkoi jo kauan siten. Se oli kuin ”sininen unelma”. Eräänä päivänä hän käveli ystävättärensä kanssa ja kertoi ajatuksensa tälle.

Kuoroon kuuluvat Elizabeth Filippovna Zarbatova (Елизавета Филипповна Зарбатова, 86 vuotta), Natalia Y. Pugacheva (Наталья Яковлевна Пугачёва, 76 vuotta), Valentina S. Pyatchenko ('Валентина Семеновна Пятченко, 74), Ekaterina S. Shklyaeva (Екатерина Семеновна Шкляева, 74 vuotta), Galina N. Koneva (Галина Николаевна Конева, '73), Zoya S. Dorodova (Зоя Сергеевна Дородова'71), Granya I. Baisarova (Граня Ивановна Байсарова, 62), Alevtina G. Begisheva (Алевтина Геннадьевна Бегишева, 55 vuotta).

Muotihittien ja kansanmusiikin yhdistäminen isoäitien kuoron lauluiksi ei ole aivan yksinkertaista, jotta ohjelmisto ei tulisi mauttomaksi. Ryhmä on ollut olemassa kuitenkin jo parikymmentä vuotta.

Kuuden lapsen äiti Granya Ivanovna Baisarova kertoo, että hän on työskennellyt myös taidemaalarina, hänen kaksi poikaansa palveli Tšetšeniassa ja molemmat palasivat hengissä. Tämä isänmaallinen palvelutehtävä osoittaa sekin, että isoäiti on antanut hyvän kasvatuksen, jossa Venäjää palvellaan kunniallisesti, nationalistisille höyrypäille ja bandiiteille ei ole ollut sijaa ortodoksisen isoäidin kotikasvatuksessa.

Isoäideistä vanhin Elisabet Filippovna menetti sotien aikana isänsä ja veljensä. Hän on nähnyt ja kokenut Suuren isänmaallisen sodan kärsimykset ja menetykset. 29 vuoden iässä hän menetti traagisesti miehensä ja jäi neljän lapsen kanssa. Pienikokoinen Elisabet valmistui muutaman vuoden koulutuksella lahjakkaaksi säveltäjäksi. Hän muistaa hyvin äitinsä ja isoäitinsä laulutkin. Elisabet Filippovna oli 14 vuoden vanha tyttö, kun sota alkoi. Hänen töikseen tulivat kyntö ja puintitehtävät. Rahaa ei työstä annettu.

Myös Galina muistaa sodan kovat ajat. Maitoa ja lihaa ei ollut, mutta heidän piti jäädä kolhoosille. Nuoruudessaan Galina urheili, hiihti kilpaa. Galina syntyi vuonna 1938, kirkko oli suljettu vuonna 1939, mutta hänet kastettiin tuossa vanhassa kirkossa jo ennen sotia. Galina kertoo isänsä ja äitinsä ”pakottaneen” sodan aikana – kun siis saksalaissuomalainen liittouma hyökkäsi Neuvostoliittoa ja sen kansalaisia vastaan – että lasten ”oli pakko rukoilla”. Isä ja äiti olivat kehottaneet: ”Tee ristinmerkit, tee ristinmerkit, jotta isä tulee takaisin rintamalta”. Kirkossa he eivät käyneet ja kun Galina työskenteli päiväkodissa, ristiä kannettiin salaa. Kun Galina kertoo sodan ajan tunnelmista ortodoksikristittynä aikakauslehden haastattelussa, hän ei kuitenkaan hienotunteisesti mainitse silloisen vihollisen nimeä: Galina muistaa vanhempansa ja lasten rukoukset sodan vuosilta. Hän ei tarkastele tilannetta vihan ja höyrypäisen vastakkainasettelun näkökulmasta. Rukous kantoi elämää jo silloin. Nyt hän laulaa, jotta ortodoksinen seurakunta saisi uuden kirkon.

Isä Gregory Vereshchagin oli palvellut udmurteja kirkossa jo 1920-luvulla. Hän teki myös etnografisia tutkimuksia. Silti udmurttien keskuudessa on yhä säilynyt vähän pakanuutta, mutta enimmäkseen udmurtit ovat ortodokseja. Niin tämäkin lauluryhmä on Venäjän ortodoksisen kirkon jäseniä. Osaammehan me suomalaiset iloita Venäjän ortodoksisen kirkon isoäideistä, jotka laulavat kotikyläänsä uutta ortodoksikirkkoa? Nämä naiset ovat laulaneet ja rukoilleet pienestä tytöstä alkaen. Ensimmäiset sydäntä särkevät rukouksensa he lausuivat jo sotien aikana isiensä ja äitiensä hyväksi. Ihmettelen kovasti, miten nämä ortodoksit rukoilevat ja laulavat isoäidit ovat tulleet suomalaisessa poliittisessa propagandassa kansallismielisen separatistisen höyrypäisyyden palvelukseen?

Suomen valtiollisen kanavan Ylen uutisessa toimittaja Mauri Tikkamäki suorastaan "raiskaa" Udmurtian vanhoja mummoja ja vääristää heidän esityksensä oman politisoidun separatistisen, kansallismielisen höyrypäisyytensä tarpeisiin. Tikkamäen esitys seuraa niitä jälkiä, joita Rytin ja Hitlerin sotilaat suorittivat, kun he raiskasivat kuolleita ruumiitakin. Tällä kertaa Tikkamäki "pelkästään" pahoinpitelee vanhat ortodoksiset isoäidit ja heidän tarkoitusperänsä. Tuo mielivaltainen ajatusrakennelma on syntynyt Suomen valtiollisen televisiokanavan ja sen toimittajan omissa epäterveissä pyrkimyksissä. Silloin ei kunnioiteta laulajien omia pyrkimyksiä.


Ps.


Milloin Yle tunnustaa, että Rimma ja Paavo Salosen Anton-poika on myös Venäjän kansalainen ja Venäjän ortodoksisessa kirkossa kastettu – siinä samassa kirkossa, johon myös Udmurtian mummot kuuluvat ja jonka kirkon rakentamisen hyväksi mummot laulavat?


_ _ _ _



Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru ja juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html