maanantai 28. toukokuuta 2012

Ennemmin tai myöhemmin kaikki manipulointi tulee ilmi


Sain tietää Venäjän RT-kanavalta sattumalta, ilmeisen nuoren ihmisen huolimattomuuden ansiosta, että Suomen suurlähetystö Moskovassa oli esittänyt erittäin suuren tyytymättömyyden kirjoitustani/kirjoituksiani vastaan. Tuossa mainitussa kirjoituksessa olin haastatellut Johan Bäckmania ja Petri Krohnia, jotka esittivät näkemyksiään Vladimir Putinia vastaan tehdystä murhasuunnitelmasta. Bäckmanin näkemys oli erityisen voimakas. Bäckman antoi ymmärtää, että Heidi Hautala on Euroopan pahin russofobi. Sitä vastoin yllättäen RT:n toimituksessa venäläisen ministerin tyttö ilmaisi kriittisemmän äänensä Petri Krohnin näkemystä vastaan, kun Petri käytti ilmaisua ”värivallankumoukselliset” tietyistä venäläisistä tahoista. Nuori tyttö kiisti värivallankumouksellisten olemassaolon Venäjällä ylipäätänsä. En antanut periksi ja kirjoitin Petrin lauseen hiukan uuteen muotoon mukaillen Vladimir Putinin lausetta samasta asiasta. Petrin ilmaisu oli harkittu ja maltillinen.

Mutta sen jälkeen tapahtui yhteydenottoja epäluuloisuuden ja epäluottamuksen poistamiseksi tai vahvistamiseksi kulissien takana. Noiden keskustelujen seuraukset tulivat ilmi, kun vähän ajan kuluttua keskustelin Islam Matsievin – Kavkaz-Centerin administraattorin elämäntarinasta – mutta kyseinen paljastukseni oli viimeinen hermostuttamaan RT:n minua vastaan. Kun keskustelin saaduista reaktioita, Johan Bäckman antoi rauhoittelevan selityksensä, että RT:llä oli jo kiintiö täynnä Kavkaz-Center –asiaa ja minun siirtymiseni pois olikin itse asiassa ihan hyvä asia. Sittemmin hän sanoi, että enkö voisi mennä takaisin papiksi johonkin pieneen kylään (luterilaiseksi papiksi). Tuohan ratkaisu on käytännössä täysin mahdoton.

Tosiasiassa Kavkaz-Centeriä on yleisellä tasolla ilman konkreettista tietämystä käsitelty noidenkin aikojen jälkeen näyttävästi RT-kanavalla. Selitys ei siis osu kohteeseensa. Syy on siis toinen. Todellisuudessa olin minä kirjoittanut myös monista muista teemoista, pääasiassa muista asioista. Blogini oli eniten luettu ja kommentoitu, vaikka muutama viikko ennen yllättävää kirjoitussuhteen lakkaamista blogini indeksointi RT:n pääsivulle jätettiin pois samaisen nuoren tytön saapuessa töihin. Hän oli saanut paikan ilmeisesti ansioista, eikä perhesuhteiden avulla. Vain pari viikkoa aiemmin olin saanut virallisen vahvistuksen, että kirjoittaisin kesäkuun 2012 loppuun. Kun kysyin lisätietoja Islam Matsievin – Kavkaz-Centerin administraattorin – tapauksesta, niin yllättäen kaikki kirjoittaminen päättyi siitä hetkestä. Kysymys oli ikään kuin liikaa siedettäväksi.

Tämä herättää monia hämmentäviä epäluuloisia spekulaatioita ja lisäkysymyksiä. Tietysti Suomen ulkoministeriöllä oli myyränsä ja työnsä minua vastaan. Siitä ei ole epäselvää. Sen epäluulon jälkeen on ollut kuitenkin myös yhteydenottoja ja varmistuksia minun luotettavuuden vahvistamiseksi ja tarkistamiseksi. Nämä kontaktit ovat ne kiinnostava tutkimuksen kohde, johon olen käyttänyt ja käyttämässä energiaani tällä hetkellä. Tuskin lienee epäselvää, että nämä myyrien jälkeiset yhteydenotot ovat olleet ratkaisevia kirjoitussuhteeni päättymisen kannalta. Siksi myös niihin osalliset tulen arvioimaan julkisesti, paljastavasti ja perusteellisesti suomeksi ja venäjäksi. Se on sinänsä sääli, että kivan kirjoitussuhteen tuhoaminen näytti sopivan joidenkin henkilökohtaisiin tarkoitusperiin. On minulla kertynyt myös tietoa spekulaationi taustaksi. Elämäni on kovin ihmeellinen, kun asiat vain tulevat näkyviin.

Islam Matsievin nimen paljastumisen yhteyteen liittynyt nopea heitto ulos oli kiinnostava yhteensattumien summa edeltäneistä asioista ja keskusteluista, joista vain murto-osa on ollut julkisia. Islam Matsiev ei ole Beslanin terroristi Yunus Matsiev, niin en ole koskaan väittänyt tai spekuloinut, toisin kuin erheellisesti on jostakin syystä esitetty julkisuudessa. Hän on samassa kodissa asunut ”isoveli”, oikeammin serkku, joka saapui Yunus Matsievin siskon kanssa Suomeen Mikael Storsjön järjestämässä laittomassa maahantulossa. Hän saapui erään kuolleen veljen passilla. Tästä asiasta keskustelin antifasistin kanssa kiehtovasti, jossa oli erityislaatuisia piirteitä ja reaktioita, osa hämmentäviä ja yhä ihmetystäni herättäviä, kaikenlaisia inhimillisiä tunteita: innostumista, välinpitämättömyyttä, osaamattomuutta, tympeyttä ja päättäväisyyttä. Itse olin tietänyt asian jo ainakin kaksi vuotta, mutta en tuonut asiaa ennemmin julkiseksi tutuillekaan. Kun kysyin keskustelujemme jälkeen asiasta RT:n eräältä toimittajalta – Venäjän hallituksen ministerin tyttäreltä – sain samalla kuulla, että nyt ei siis enää tarvitse kirjoittaa RT:lle. Liittyivätkö tapaukset toisiinsa, joku saattaisi pohtia.

Syntyi vaikutelma, että Kavkaz-Centeristä olisi sopinut kirjoittaa "yleisellä" tasolla, jolloin kenenkään ei tarvitse ottaa tarkemmin vastuuta, kun kovasti vastustettava uhka on ”yleisellä” tasolla. Kun tiesin tämän biografian seikkaperäisesti julkisista monista eri viranomaisdokumenteista ja eri valtioiden mediasta käsin sekä koko joukon muitakin tapauksia yksityiskohtaisesti, tämä tietämys muuttui pahaksi – tiesin häiritsevän paljon jopa Venäjän tarpeisiin säilyttää kamppailu vain "yleisellä" tasolla, syntyi ikään kuin arvovallan suhteen kyseenalainen kansalaisaktivistin tunkeutuminen operatiivista ja strategista tietämystä vaadittavalle know-how –alueelle. En kuitenkaan usko erään sotilasperheessä eläneen ja kasvaneen venäläisen analyysiä, että kyse olisi ylemmän tason salaisesta sopimuksesta: Venäjän ylin johto ja Kavkaz-Centerin tosiasiallinen johto terrorijärjestö "Kaukasian emiirikunnassa" eivät halua tuhota toisiansa, vaan molemmat tarvitsevat toistensa taistelua omien johtajiensa johtajuuden ja rahoituksen perusteluksi – taistelut käydään alemmalla tasolla. Minun toimintani olisi häirinnyt ylemmän tason salaista sopimusta. Sellaista salaliittoa en usko.

Sittemmin sain tietää, että UM:n myyrä sai välillisesti valitettavaa tukea suomalaiselta ”hyötyjältä”, joka koki henkilökohtaisesti edulliseksi minun poistumisen, syrjäytymisen suomalaiseen köyhälistöön. Niin olen nyt osaton, köyhä, mitätön enkä ole uhka kenellekään toiselle suomalaiselle poliittisesta katsantokannasta riippumatta. Toimeentuloni on 500 euroa kuukaudessa, josta summasta maksan kaikki laskuni, ruokani ja kuluni. Sama henkilö on osallistunut epähuomiossa myös eräiden muiden suhteitteni tuhoamiseen. Pyydän nyt ystävällisesti paljastuksia, jos tiedätte edellä mainittujen ”myyrien” ja ”hyötyjän” nimiä, toimia ja kanssakäymistä. He tulevat saaman palkkionsa. Väärämielisyys loppuu vain siten, että asiat tulevat riittävän julkisiksi, riittävän arvovaltaiseksi ja riittävän läpinäkyvästi. Sen tehtävän osaan hoitaa sitten, kun UM:n ja eräiden muiden asiat saadaan kaivettua esille perusteitaan asti. Niin sanotut poliittiset suhteet, joita nykyinen hetki näyttää, ovat vain tyhjiä kulisseja, jotka eivät kanna mitään, kun kantavat rakenteet rikkoutuvat.

Jaksan muistaa erään moskovalaisen ”ystävän” – professori Manoilon – viisasta lausetta, vaikka myös häneen eräät tahot katkaisivat suhteeni ilkeämielisesti ja kateellisesti. Hänen kanssaan olin suunnitellut jopa kirjaa Baltiassa käytävästä amerikkalaishenkisestä CIA:n ja Kapon informaatiosodasta, mutta valitettavasti Suomessa tietyt antifasistit eivät olleet lainkaan innokkaita kirjahankkeestamme, johon oli suostunut mukaan jo pari moskovalaista professoria. Sanon yhä, että kirja olisi pitänyt saada ja se olisi saatu hyvin pienellä vaivalla. Minä olisin kirjoittanut Baltiassa vaikuttaneen erään CIA-agentin biografian. Tämä professori Manoilo lausui erään kerran minulle haastattelussa: ”Ihmisen kohtalo ei ole lohduton. Psykologinen sota lopulta epäonnistuu: ennemmin tai myöhemmin kaikki manipulointi tulee ilmi”.

_ _ _ _



Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru ja juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html