keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Groznyin langenneet enkelit

Malik ja Khadizhat Gatayev – Groznyin enkelinä tunnettu pariskunta – pitivät vuosikausia orpokoteja tshetsheenilapsille. Kirjat ja elokuvat tekivät heille kauniin maineen. Enkelit alkoivat kuitenkin sittemmin paljastua yhä enemmän langenneiksi enkeleiksi.

Pariskunta pidätettiin lokakuussa 2008 Liettuassa. 4. kesäkuuta 2009 Gatayev tuomittiin kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Liettuan korkein oikeus käsitteli edelleen Gatayevin asiaa 23 maaliskuuta 2010, mutta Malik ja Khadizhat olivat jo paenneet Suomeen.

Nämä Groznyin langenneet enkelit pidätettiin Liettuan syyttäjäviraston pyynnöstä Suomessa 6. tammikuuta 2010. Suomi kieltäytyi kuitenkin luovuttamasta avioparia Liettuaan. Helsingin käräjäoikeus teki päätöksen 25. tammikuuta 2010, minkä jälkeen syyttäjä valitti päätöksestä huonolla menestyksellä. Helsingissä annettu päätös sai lopulta lainvoimaisuuden; 29. huhtikuuta 2012 aviopari sai poliittisen turvapaikan Suomessa.

Yleisradio on kertonut, että suljettujen ovien takana oikeudenkäynnissä Liettuassa "Groznyin enkeleitä" syytettiin kasvattilasten pahoinpitelystä. Pahoinpitelystä oli jopa videoaineistoa ja todistajina on jo aikuistuneita lapsia. Lisäksi syytteitä luettiin myös salakuljetuksesta ja aselakien rikkomisesta. Onko tämä savu ollut ilman mitään tulta? Pelkästään EU-Liettuan väärämielisyyttä ja pahuutta suuria ihmisystäviä vastaan? Miten noiden puhtaiden enkeleiden kotona kasvoi sodan ja terrorismin ilmapiiri? Lukuisia kysymyksiä jää vakavasti avoimiksi.

Gatayevin lastenkotia on kutsuttu ”kunnioittaen” sekä Mashadovin nimellä että Shamil Basajevin nimellä, koska nämä rahoittivat ja tukivat toimintaa aiemmin. Åsne Seierstad on kirjoittanut teoksessa Groznyin enkelit, että lapsia kutsuttiin Basajevin lapsiksi (s. 78): ”Vastarintaliikkeen sankari Shamil Basajev, josta myöhemmin tuli Beslanin koulukaappauksen suunnittelija, kävi talossa usein, toi leluja tai jakeli taskuistaan rullalle käärittyjä dollarin seteleitä. Kerran hän kantoi taloon suuren television, ja lapset hyppelivät hänen ympärillään ja kiskoivat häntä lahkeista. Shamil-setä! Kiltti Shamil-setä!” (s. 78).

Groznyin enkeleillä vaikuttaa olleen jo lastenkotinsa alkuvaiheissa langenneita suhteita Basajevin kaltaisiin kovimman sortin terroristijohtajiin. Tästä syystä voidaan kysyä myös, mikä oli lastenkodin kasvatuksen henki. Edellä mainittu kirja tuo selvästi ilmi, että lastenkodin henki oli voimakkaasti separatistinen, jopa jihadistinen. Shamil Basajevin sisko ja kasvattipoika (serkkupoika) sekä Beslanin terrori-iskun radiomiehen sisko ja velipoika (serkku) ovat jo aiemmin saapuneet Suomeen poliittisiksi pakolaisiksi. Täten Basajevin lastenkodin "langenneet" enkelit saivat poliittisen turvapaikan Suomessa Liettuaa vastaan, mikä on johdonmukaista Suomen Basajev-politiikalle.

Lastenkoti evakuoitiin Ukrainaan, josta sittemmin Liettuaan, jossa Malik osti ja kunnosti kauniin ja vankan punatiilitalon saksalaisen Cap Anamur- järjstön tuella. Kun Seierstad kävi lastenkodissa, hän tapasi Adam-pojan. Tämä poika puhui paljastavan avoimesti sodasta: ”Minä haluan taistella, tulla marttyyriksi” (s. 110). Adam kertoo pitävänsä Hitleristä, koska tämä taisteli venäläisiä vastaan ja tappoi juutalaisia (s. 111). ”Minä haluaisin rakentaa atomipommin. Jos meillä olisi sellainen niin maailma pelkäisi meitä. Ja kunnioittaisi meitä. Voisin lähteä taistelemaan minä päivänä tahansa, jos tultaisiin pyytämään” (s. 111).Lastenkodissa Adam ja Zaur moittivat Tshetshenian perinteistä islamilaisuutta murideiksi, kun taas itse puolustavat voimakkaasti arabien Tshetseniaan tuomaa wahhabismia. Molemmat vaativat Tshetsheniaan puhdistusta puhtaan islamin nimissä (s. 114).

Gatajevien terroristikytkennöt ovat tulleet julkisuuteen sen jälkeen, kun Liettuan turvallisuuspalvelu oli ottanut heidät kiinni. Suomessa tapahtuneen pidätyksen jälkeen Pirjo Honkasalo ja Aki Kaurismäki vetosivat oikeusministeri Tuija Braxiin tammikuussa 2010 enkelten turvapaikan puolesta. Avioparin puolesta kerättiin Suomessa pitkää nimilistaa. YK:n turvaneuvoston pakotekomitean kieltämä terroristisivusto Kavkaz-Center uutisoi äskettäin riemullisesti, kun Basajevin lastenkodin enkelit saivat poliittisen turvapaikan Suomessa.

Suomen turvapaikkapäätös ja suomalaiset tukijat jättävät lukuisia kysymyksiä avoimiksi. Tuskin on oletettavaa, että Suomi katsoo kasvattilasten pahoinpitelyn hyväksyttäväksi toimeksi. Mitä Suomi siis suojelee päätöksellään? Mikä on arvokkaampaa Suomelle kuin kasvattilasten pahoinpitelyyn vakava suhtautuminen - nollatoleranssi pahoinpitelyihin lastenkodeissa?

Liettuassa on ollut tshetsheeniterrorismilla huolestuttavia yhteyksiä. Suomen antaman poliittisen turvapaikan jälkeen herää pohdittavaksi, ovatko nämä kaikki terrorismi- ja bandiittiyhteydet toisistaan riippumattomia sekä mikä niiden suhde on Suomen ulkoministeriöön?

Liettuan turvallisuuspalvelu on pyrkinyt estää kansainvälisen terrorismin verkostoja, mutta poliittinen suojelu on häirinnyt turvallisuuspalvelun pyrkimyksiä osittain. Liettuan Helsinki-ryhmän jäsen Viktoras Petkus piti Vilnassa kotonaan Kavkaz-Centerin servereitä, kun Kavkaz-Centerin kustantajana toimii fiskarilais-helsinkiläinen Mikael Storsjö, jolla on vahvat kytkennet Suomen poliitikkoihin. Moskovan lentokentälle tehdyn terrori-iskun jälkeen Liettuan turvallisuuspalvelu avasi Kavkaz-Centerin Liettuassa olleet sähköpostit. Viron presidentti Toomas Henrik Ilves kävi palkitsemassa Petkuksen Viron valtion korkealla arvomerkillä.

Liettuan kansalainen Egle Kusaite on osoittanut ihailua militantteja bandiitteja kohtaan, hän itsekin tuli osaksi jihadistista sotaa, mutta hän epäonnistui aikeissa osallistua terrori-iskuun Moskovassa. Kavkaz-Center on luonnollisesti terroristisen henkensä mukaisesti osoittanut ihailua ja suojelua Kusaitelle.

Nyt on lisäksi tiedossa, että Gatajevin lastenkodissa ihaillaan taistelua ”setä Basajevin” hengessä. Gatayevit ovat syytteessä salakuljetuksesta ja aselakien rikkomisesta.

Suomi osoittaa poliittisella turvapaikkapäätöksellään poliittisen arvovalinnan: jostakin syystä Suomi katsoo valtiollisen etunsa kannalta hyväksi häiritä kansainvälisen terrorismin verkostojen selvittämistä tai ainakin estää Groznyin enkelten tietojen vuotamisen Liettuan lainvalvontaviranomaisille. Tietenkään kyse ei ole siitä, että Gatajevit olisivat mitenkään tuomiolla terrorismista tai sellaisista vakavista rikoksista Liettuassa, vaikka pahoinpitely ja salakuljetus ym. ovat toki nekin vakavia syytöksiä, vaan pointti on siinä, että enkelten yhteyksien avulla pahuuden verkostot voisivat kiitettävästi paljastua. Suomen menettely on erikoista, koska Liettua on EU-valtio, jossa tuskin on olettettavaa, että Gatajevin aviopari joutuisi kidutuksen uhriksi.

Voisiko poliittisen suojelun vaiettu tarkoitus olla siinä, että suomalainen jokin tuntematon oma intressi ja kotiperäinen yhteys halutaan suojeluun tai paremmin sanottuna salatuksi tämän poliittisen turvapaikan varsinaisena tarkoitusperänä? Olisihan se huolestuttavaa Suomelle, jos jotakin ikävää tulisi julki UM:n ja muiden keskeisten poliittisten vaikuttajien verkostoista langenneiden enkelten välityksellä.




- - - - - - -



EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru (-at-= @)


VKontakte

СМИ и Юха Молaри (коллекция)