lauantai 5. toukokuuta 2012

Kreikan vaalit haastavat Suomen valtioneuvostoa tasapainoisempaan strategiaan

Amerikan hiipuneet näkymät vauhdittavat EU:n ahdinkoa

Huhtikuussa 2012 oli amerikkalaisilla työnantajilla tarjolla vähemmän uusia työpaikkoja kuin koskaan puolen vuoden aikana, palkkakehitys pysähtyi täysin. Työpaikat lisääntyivät 115 000, mikä on huomattavasti ennakoitua vähemmän. Uusien työntekijöiden työllistäminen on hidastunut, inflaatio syö kuluttajien edellytykset vauhdittaa maailman suurinta taloutta. Republikaanien ehdokas Mitt Romney lausuikin kampanjassa, että kyseessä on jo ”epäonnistuneen talouden ennätys” (failed economic record).

Standard & Poor’sin indeksin mukaan osakkeet romahtivat 4. toukokuuta pahiten koko viikon aikana juuri näiden uusien tietojen seurauksena; S & P 500 romahti 1,6 % arvoon 1,369. Kuluttajien heikentynyt luottamus masentaa eriyisesti pieniä yrityksiä. Työhön osallistuvien osuus työvoimasta laski 63,6 prosenttiin, mikä on huonoin luku sitten joulukuun 1981. Yhdysvaltojen työmarkkinat toimivat edelleen paremmin kuin monen muun valtion työmarkkinat.

Euroopan osakemarkkinat laskivat rajusti perjantain ja euro menetti arvoaan. Euron arvo suhteessa jeniin laski jo alhaisimmaksi 11 viikkoon. Espanjan bruttokansantuote laski 0,3 % vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Euroopan Unionin valtiovarainministerit eivät myöskään päässeet sopimukseen pankkien pääomaa määrittelevistä tiukennetuista säännöistä, koska Iso-Britannia vastusti sopimusta. Lontoon FSE 100 indeksi menetti 1,93 %, Pariisin CAC 40 menetti 1,90 % ja Frankfurtin DAX tipahti 1,99 %. Yhdysvaltojen huonommat työllisyysnäkymät sekä vaalit Ranskassa ja Kreikassa luovat levottomuutta EU:ssa. Suomessa on uutisoitu enemmän Ranskan vaaleja, joiden varjoon on jäänyt vakavampi haaste EU:n tulevaisuudelle.

Kreikassa uudet puolueet nousevat valtaan

Kreikassa on todennäköistä, että äänestäjät eivät enää tue kumpaakaan kahdesta suurimmasta puolueesta, jotka ovat olleet vuorotellen vallassa vuodesta 1974. Kreikan sosialistisen puolueen PASOK:in 44 %:n kannatus saattaa tipahtaa pelkäksi 12 % äänimääräksi, keskustalainen Uusi demokratia puolue tipahtaa 33 %:n äänimäärästä ehkä reiluun 20 %:iin. Kahden suuren vanhan puolueen äänimäärä jää 32-38 %:iin, mikä ei riitä enää hallitusvastuuseen. Vaalien tulos työntää Kreikan pohjakosketukseen, joka sillä oli marraskuussa 2011. Tuolloin jo laajasti puhuttiin Kreikan poistumisesta euroalueelta. Paluu pohjakosketukseen vauhdittaa Espanjan ja Italian ongelmia.

Kreikan vaaleja on verrattu jo apokalyptiseen murrokseen Euroopassa. Jos Kreikka ei poistukaan euroalueelta, tämä spekulaatio uhkaa koko euroalueen vakautta. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schaeuble ennätti jo perjantaina 4. toukokuuta 2012 ilmoittaa huolestuneena vaatimuksensa, että Kreikan uuden hallituksen täytyy pitää kiinni EU:lle ja IMF:lle annetuista sitoumuksista tai "kannettava kovat seuraamukset". Schaeublen lausuntoa voidaan tulkita vain merkiksi Saksan valtiovarainministerin huolestuneista näkymistä. Schaeuble jo aiemmin sai kreikkalaiset raivoihinsa, kun puhui Kreikan ”pohjattomasta kuilusta”. Jotkut kreikkalaiset sanomalehdet ovat vastanneet ja verranneet saksalaisia johtajia nykyajan natseihin.

Uudet nousijat tulevat Radikaalin vasemmiston koalitiosta (the Coalition of the Radical Left), johon kuuluu useampi vasemmistolainen puolue, kuten Syriza ja Itsenäiset kreikkalaiset. Nämä molemmat puolueet ovat erittäin kriittisiä EU:n kurinalaisuusvaatimuksille, joita on asetettu Kreikalle miljardien eurojen velkasitoumusten täyttämiseksi. Olisi erheellistä väittää, että vanha hallitus oli kurinalainen ja vastuullinen, kun taas uudet nousijat olisivat vastuuttomia. Uusien nousijoiden vastuullisuus kohdentuu oman kansan hyvinvointiin. Kreikassa on yli miljoona työtöntä.

Kreikan vihaiset, väsyneet ja murtuneet ihmiset reagoivat vaaleissa. Vaaleissa on vastakkain ankaruutta vastustavat nousevat puolueet ja tiukan kurin vanhat vallanpitäjät. Vanhat poliittiset johtajat tuskin kykenevät vallankäyttöön uudessa hallituksessa, jos vaaleissa äänimäärä jää alle 50 %:n. Euroopassa ja Suomessa on poliittisen eliitin asemien turvaamiseksi vaalittu toiveajattelua, jonka mukaan Kreikan kriisi olisi nopeasti ohi. Mutta nyt käy ilmi, että kriisi jatkuu ja syvenee, jos Kreikassa ja EU:ssa ei kyetä rakenteellisiin uudistuksiin, jotka lisäisivät oikeudenmukaisuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Suomi- salkunhallintaan valtioneuvosto tarvitsee euraasialaisen tasapainotuksen

Kreikan kansan oma kritiikki ja vaaleissa antama tyrmäys tukipaketin kotimaisille poliittisille arkkitehdeille vaikuttaa väistämättä koko EU:n alueelle. Suomessa harjoitettu hallituksen tiedottaminen, jossa kätketään ja paljastetaan yhtä aikaa talouden näkymiä ja suunnitelmia, joutuu EU:n ja euron kasvavien paineiden tähden entistä kovemman paineen alle. Suomen valtiotalouden ja politiikan hoidon olisi mielekästä ymmärtää tuossa muuttuvassa tilanteessa entistä paremmin riskien hajauttaminen. Vuonna 1990 Nobelin palkinnon saanut Harry Markowitz käytti portfoliostaan käsitettä MPT (Modern Portfolio Theory), mutta on käytetty myös ilmaisua Project Portfolio Management (PPM). Kyse on havainnoista, kokemuksista ja arviot tulevaisuudessa saatavasta tuloksesta, riskin ja menestyksen välisen jännitteen hallinnasta. Riskien määrittämisessä on aina valtavasti epävarmuustekijöitä. Voitto-odotukset toteutuvat harvoin juuri laskelmien mukaisesti.

Myös EU-kaaos olisi järjestettävä käsitteellisesti ilmaistaviksi vaihtoehdoiksi. Artemis - projektien hallinnan erityisosaaja – käyttää käsitettä ”salkunhallinta”, jolla on kolme päätavoitetta: 1. salkun arvon maksimointi, 2. tasapainotus, 3. strategiaohjauksen rakentaminen salkkuun. Jos näitä yksittäisen hankkeen tai salkunhallinnan käsitteitä sovelletaan Suomen valtiotalouden hallintaan, niin tahtoisin nähdä, että Suomen hallitus etsii suurimman mahdollisen hyödyn, arvioi markkinasegmenttien, saatavan kilpailuedun ja onnistumisen todennäköisyyksien suhteen panostuksia entistä tasapainoisemmin.

Nykyinen Suomi on elänyt peruutuspeiliohjauksessa – jopa merkillisesti tukenut ja sallinut hyökkäykset menestystekijöiden tuhoamiseksi. Niin on liian paljon hukattu näkymät suomalaisille avautuvasta hienosta porfoliosta, jossa voisi suuntautua eteenpäin Euraasian alueen kasvuun suomalaisten yritysten ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Nähtäväksi jää lähi viikkojen aikana, miten Suomen valtioneuvoston pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kykenevat oman visiointi- ja strategiakykynsä avulla sekä apulaistensa ohjeita arvioiden suuntaamaan Suomi-strategiaa riskit minimoiden ja voitot maksimoiden. Suomella on talousmaantieteellinen ja historiallinen huomattava kilpailuetu siinä, että kaikkea ei tarvitse opetella uudestaan ja rakentaa tyhjästä, kun hienovaraisia tarkistuksia on mahdollisesti pian aiheellista tehdä Suomen kansantalouden, yritysten ja kansalaisten menestyksen hyväksi.



_ _ _ _ _ _ _ _



EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru (-at-= @)


VKontakte

СМИ и Юха Молaри (коллекция)