tiistai 15. toukokuuta 2012

Suomalaiset top secret –asiapaperit eli miksi minusta ei tullut ”timokivimäki”


Sain suomalaishenkilöltä kutsun välittää Suomen valtion salaisia asiapapereita Venäjälle, jos löytäisin sellaisen tahon Venäjältä. En ottanut vastaan Suomen hallintoa ja valtiollisia suhteita paljastavia tuoreita suomalaisia top secret -asiakirjoja ja neuvottelumuistioita. Syksystä 2011 helmikuulle 2012 sain suomalaiselta henkilöltä vaativia viestejä venäläiseen sähköpostiini. Hän ei halunnut lähettää viestejä googlen gmail-postiin. Hän olisi halunnut ehdottomasti luovuttaa noita asiakirjoja ja neuvottelumuistioita, jotta voisin viedä ne muuhun käyttöön esimerkiksi RT-kanavan tai muiden venäläissuhteiden välityksellä sekä jatkaa keskustelua salausjärjestelmän avulla sähköpostissa. Lopulta hän suuttui ja ilmoitti, että tuo sähköposti ei ole enää hänen käytössään mainitun torjuntani jälkeen.

Ei tullut "timokivimäkeä"

Suostuin avaamaan kyseisen venäläisen sähköpostin keskustelua varten, mutta en suostunut salausjärjestelmän käyttöön asiakirjojen vastaanotossa, jos en tapaa koskaan kyseistä henkilöä, kuten ilmaisin hänelle. Pidin välttämättömänä tapaamista jossakin vaiheessa. Hänen mielestään asiakirjojen autenttisuus on ainoa tärkeä autenttisuus, mutta hän ei halua esittäytyä. Vastasin, että luottamus ei synny asiakirjojen luotettavuudesta, vaan myös luovuttajan luotettavuudesta. Henkilö kyseli lopulta vihoissaan, miksi en osaa laittaa salausjärjestelmää koneelleni. Toki osaan asentaa, mutta en hänen käyttötarpeitansa varten.

Muutama venäläinen ystäväni ihmetteli ensi kuulemalta, miksi en suostunut yhteistoimintaan. Minulle suomalaishenkilö lupasi jopa vähän korvausta, mutta en saanut tietää, mitä hyvää olisi luvattu ja kuka olisi maksanut. Selitin vähän tarkemmin venäläiselle ystävälleni – tavalliselle siviili-ihmisille kuten kaikki venäläiset ystäväni ovat mattimeikäläisiä: jos olisin saanut noita salaisia asiakirjoja ja neuvottelumuistioita, niin jo muutaman päivän kuluttua keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi olisivat olleet kimpussani – minut olisi saatettu ns. ansaan. Lisäksi minun hallustani olisi todella löytynyt asiakirjoja, joiden ei pitäisi olla hallussani. Mitä minä olisin sanonut silloin? Vakoiltavan aineiston kerääjä olisi kätkeytynyt ja hän olisi vain jättänyt murheet haasteekseni. Lisäksi olen laillisuuden ja rehellisyyden puolella. Kyse on myös omantunnon asiasta.

Muutama viikko edellä mainitun viimeisen kieltäytymiseni jälkeen ja mainitun salaisen suomalaisen henkilön jo suuttuessa ”hidasteluuni” (kuten hän ilmoitti) minun suhteeni blogikirjoittajana Venäjän valtiollisella televisiokanavalla RT päättyi. Siihen päättymiseen oli myös osansa suomalaisilla vaikuttajilla enkä tässä tarkoita niitä avoimesti salanimillä kommentteja kirjoittaneita törppöjä. En toki ollut sen enempää kuin pelkkä blogisti – ja heistäkin vähäisin - , en mikään toimittaja.

Kyseinen henkilö ja RT-kanavalle myyräntyötä tehneet tahot olen tunnistanut ”sattumalta”, kuten minulle on yllättävän usein tapana. He tulevat samaan rangaistuksen sen jälkeen, kun paljastan nuo asiat yhdellä isolla jytkyllä. Julkinen kuva ja selän takana tapahtuvat puuhastelut ovat joskus kovin kaukana toisistaan. En ole julma vihassani, vaan ainoastaan reilu oikeudenmukaisuuden ja vilpittömyyden vaatimuksessa.

Professori Timo Kivimäki joutui tunnetusti rikossyytteeseen vakoilusta Venäjän turvallisuuspalvelun hyväksi. Helsingin Sanomat kirjoittivat asiasta näyttävästi 13.4.2012. Minut olisi helposti saatettu vastaavaan tai pahempaan pinteeseen, jos olisin suostunut asiakirjojen vastaanottamiseen. Silti itse roisto olisi jäänyt vapaaksi ja suojaan ns. salaisuuden ja anonymiteetin turvin. Se oli heidän strategiansa, mutta ei vastannut moraaliani. En ota tässä kantaa Kivimäen syyllisyyteen tai syyttömyyteen, vaan kuvailen ilmiötä, jossa henkilölle tarjotaan kanssakäymistä vieraan valtion edustajien kanssa. Lopulta ilmeisemmin lähipiiristä tulee vihje ja pettäjä, joka paljastaa tuon henkilön yhteistoiminnan.

Samansuuntaisesti myyräntyö jatkui, kun seuraava suhteeni jo aitoon työpaikkaan kansainvälisen politiikan piirissä tuhottiin ennen kuin se pääsi edes alkaa. Tietysti nuo sähköpostit kierrätettiin ulkomaisen ip-osoitteen ja ainutkertaisen sähköpostin kautta. Tietysti vihamiehen piti olla huolellinen, ettei hän paljastuisi, sillä paljastuminen olisi ollut hurja riski. Joskus sattumat ovat kuitenkin yllättäviä elämässäni. En tiedä, miten osaan tehdä profeetallisia analyysejä yhdestä ja toisesta sirpaleesta ym. Ehkä Jumala todella kuljettaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Olen osannut pienistä detaljeista ja vihjeistä yhdistää asiat kokonaisuudeksi, jossa myös tuo konsulaatteja sähköposteila pommittanut henkilö on lopulta paljastunut. Hän saa oman ison jytkynsä tulevassa paljastuksessa. Pitää varmistaa pikku juttu vielä asian kauniiksi mausteeksi. Siihen saakka olkaamme ystävällisiä. Toki tiedän, että terroristisivustolla riemuttiin tuosta ongelmasta ennen kuin ongelmani oli tullut edes tietoon. Mutta se itse piru saatetaan myös vastuuseen kuvien kera. Seksihurjastelut olisi hyvä värikäs lisä tuon henkilön paljastamisessa.

Miksi panttaan tietoja?

Petri Krohn on taitava IT-ihminen ja hieno antifasisti muutenkin. Hän on usein moittinut minua (sisäpiirissä kasvotusten ja sähköpostikeskusteluissa) siitä, miksi olen ”pantannut” eräitä tietoja vuosi tai pari, vaikka olen tietänyt ennen kuin asia tuotiin julkisuuteen. Olemme kuitenkin keskustelleet ikään kuin asiasta, mutta en ole tuonut ilmi kaikkia faktoja. Wienin uusnatsitoimittajan tunnistin jo yli puoli vuotta aiemmin, seurasin itse asiassa hänen nettisurffailua ja tein kuvakaappauksia melkein vuosi etukäteen, kunnes toin hänet julkisuuteen ja antifasistikavereiden tiimillä arvioitavaksi ja täsmennettäväksi. Kavkaz-Centerin webmasterin ja tämän kotitaustan tunnistin pari vuotta aiemmin, keskustelinkin siitä eräiden ulkomaalaisten ystävien kanssa luottamuksellisesti toista vuotta aiemmin, kunnes nyt toin julkisuuteen ja suomalaisten antifasistien tietoon miehen veljen (serkun) Beslanin terroristina sekä muut suhteet. Miksi tietojen ”panttaus”?

Kyse on tietysti siinä, että en minä vakoile tai tee työtä kenellekään, vaan kuljen vain rukoillen, jolloin Jumala antaa suunnitelmansa mukaan tietää profeetallista tarkoitusperää varten. Vielä on vähän aikaa, kunnes Isossa jytkyssä palaset laitetaan oikealle paikalle. ”Iso Jytky” on tässä verbaalinen, ei fyysinen tapahtuma. Agentit, kaksoisagentit, myyrät ja muuten vain häiriköt saavat osansa sen mukaan kuin ovat vahingoittaneet suhteitani ja pettäneet muitakin. Sattumalta ovat monet seikat avautuneet paremmin kuin edellä mainitut tahot vielä tietävät. En tarvitse mitään top secret –asiakirjoja itselleni Suomen valtiohallinnosta: riittää, että kulkee rukoillen Jumalaa.

Kyse on tietysti luottamustasoista

(a) Koko maailmalle avoin

Olen ollut hyvin sinisilmäisen avoin blogissani ja facebookissani. Tietyt henkilöt ovat pilkanneet, että kerron kaiken täysin avoimesti koko maailmalle. Olen avoimesti kertonut suunnitelmistani ja haaveistani. Moni hieno ”juttu” on peruuntunut ennen kuin se sai toteutua, koska avoimuuteni ansiosta ”myyrä” pääsi minun edelle. Todellisuudessa on käynyt siten, että julkisuudessa olen kertonut rehdisti iloiten, aidosti surren ja avoimesti niistä asioistani, jotka sopivat tulla julkisuuteen – jos vaikka vihamieheni ja kateelliset häiriköt saisivat jossakin asiassa minua noiden tietojen avulla ikään kuin alistaa, vahingoittaa tai tehdä ilkeämielistä myyräntyötä.

(b) Antifasistit

Toinen syvempi luottamustaso on ns. antifasistit, joille ”luovutan” enemmän tietoa suunnitelmistani ja haaveistani silläkin uhalla, että jokainen ei olisi luottamuksen arvoinen. Aivan avoimesti keskustelen sähköpostissa ilman mitään salausjärjestelmiä siitä mistä keskustelen harkintani mukaan.

(c) Lähipiiri

Kukaan heistä ei pääse sille syvimmälle luottamustasolle, jonka piiriin ei kuulu yhtään suomalaista. Tuolle lähipiirille voin kertoa todelliset ahdistukseni, iloni ja suunnitelmani työstä, matkoista, toimeentulosta sekä taustatiedot ennen isoa jytkyä. Nämä saavat tietää kuukausia ja vuosia ennen kuin muut ihmiset, mitä rukoilen elämässäni ja mitä mietin yhteiskunnallisista asioista. Sanottakoon, että nämä muutamat lähimmäiset ovat tavallisia rehtejä siviili-ihmisiä, ei minkään organisaation tai instituution ihmisiä, mutta heihin voin luottaa. Valitettavasti kukaan suomalainen ei ole kohonnut tuolle syvimmän luottamuksen tasolle.

Minulla ei ole sinänsä mitään suuria salaisuuksia, joita olisin saanut tai joita tarvitsisin luovuttaa mihinkään, mutta olen havainnut valitettavan realiteetin, että eräät tahot ja henkilöt vaurioittavat toimintaedellytyksiäni viekkauden ja saatanallisuutensa mukaisesti, jos saisivat tietää kaiken. Niin he ovat tehneet jo vähäisen aineiston avulla. Kun aineistoa on tarpeeksi, niin paljastan heidät ja pimeyden, minkä jälkeen tyypeillä on tuskin matkustamista enää itäisen naapurin alueella tai muutakaan mainetta Suomessa tai muualla. Minulle on aivan turha tarjota mitään salausjärjestelmien opettamista tai tietojen välittäjäksi kuriirin roolia, minusta ei tule ”timokivimäki”.


_ _ _ _



Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html