tiistai 22. toukokuuta 2012

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Chicagon Nato-kokouksessa yli valtuuksiensa

Sauli Niinistön poliittiset korostukset, mielipiteet ja vehkeilyt eivät luonnollisesti herätä hyväksyntää kaikkissa henkilöissä Suomessa. Se on demokratian luonne, että ihmisillä on oikeus erimielisyteen ja kritiikkiin. Erityisen ongelmalliseksi Niinistön korostukset tulevat silloin, kun hän ilmoittaa Suomen käsityksenä asioita, joita Suomi ei ole päättänyt. Niinistö puhui yli valtuuksiensa Chicagon Nato-kokouksessa 21. toukokuuta 2012.


Sauli Niinistön mukaan ”Suomi jakaa Naton ratkaisut turvallisempaa maailmaa varten” (Finland shares NATO’s resolve for a safer world). Suomi ei ole todellisuudessa koskaan päättänyt, että Naton ratkaisut olisivat moraalisesti ja poliittisesti oikeita. Itse asiassa on perusteltua moittia, että Naton Libya- ja Afganistan-politiikka on ollut suorastaan moraalitonta, jopa rikollista ihmisyyttä vastaan. Kaiken kaikkiaan on liioiteltua lausua yleistäen, että ”Suomi jakaa Naton ratkaisut” (Finland shares NATO’s resolve). Tällaiset ilmaukset ilmeisemmin yleistyvät Niinistön presidenttikaudella. Tällä tavalla Suomea hivutetaan Nato-maaksi. Itsenäinen Suomen tasavalta ei voi ilmoittaa jakavansa Naton ratkaisuja sinänsä ja lähtökohtaisesti, vaan Suomi säilyttää myös kriittisen asenteen Naton ratkaisutapoja ja politiikkaa kohtaan. Niinistö toimi vastoin itsenäisen Suomen antamaa valtuutta.

Sauli Niinistö jatkoi puhetta Nato-johtoisista operaatioista, joissa Suomi on mukana. Suomen hallitus ja eduskunta ovat todellakin katsoneet, että noissa operaatioissa Suomi edistäisi yhteistä turvallisuutta.

Natoon sulautuminen jonkinlaisen avosuhteen muodossa välkkyy Niinistön puheessa niin kuin Paavo Väyrynen osasi aivan oikein presidenttivaalien aikana varoittaa. Niinistö lausui Chicagossa: ”Difficult economic times pose great challenges to us all. The defence sector is not the least affected. We must do more together, especially by pooling and sharing military capabilities. - - - The core capabilities can only be safeguarded through enhancing military cooperation – in the EU, in NATO, as well as within smaller groups of nations” ("Taloudellisesti vaikeat ajat asettavat suuria haasteita meille kaikille. Nämä haasteet eivät ole vähiten koetelleet puolustuksen alaa. Meidän on tehtävä enemmän yhteistyötä, erityisesti yhdistämällä ja jakamalla sotilaallisia voimavarojamme. - - - Ydinosaaminen voidaan turvata tehostamalla sotilaallista yhteistyötä – EU:ssa, Natossa sekä myös pienemmissä valtioryhmissä”).

Niinistön puhe kaitsee sotilaallisen yhteistyön tiivistämiseen, mutta hän ei ole saanut Suomen kansalta tai eduskunnalta oikeutta sotilaallisen yhteistyön tiivistämiseen tai sellaisen markkinointiin. Kun Suomen tasavallan presidentti opastaa sotilaallisen yhteistyön tiivistämiseen Naton kokouksessa ja mainitsee nimenomaisesti yhteistyön Naton kanssa, tällöin voisi olettaa, että Niinistö esiintyy Suomen tasavallan nimissä ja oikeudella.

Sauli Niinistön sanaa, jonka mukaan ”Suomi ei ole passiivinen tarkkailija vaan aktiivinen osallistuja” on siteerattu suomalaisessa keskustelussa. Nämä sanansa Niinistö asetti johdannoksi ilmoittamalleen halulle tiivistää poliittista vuoropuhelua ja käytännöllistä yhteyttä (political dialogue and practical cooperation) Naton kanssa. Niinistön mukaan ”käytännön yhteistyön rinnalla on meidän työssämme eräs tärkeä osa tiivis ja perustava poliittinen dialogi, jota me arvostamme ja olemme halukkaat kehittämään edelleen” (Alongside practical cooperation, an important part of our work is a close and substantive political dialogue which we highly value and are willing to develop further).

Poliittisen kaunopuheisuuden takana näkyy Niinistön henkilökohtainen halu Suomen tasavallan kanssakäymisen lisäämiseksi Nato-henkisessä ilmapiirissä ja toiminnassa. Niinistö ei ole saanut Suomen kansalta tai eduskunnalta valtuutta tuon yhteistyön henkiseen tai käytännölliseen tiivistämiseen. Ei olle yllättävää, jos yhteistyön tiivistäminen nostattaa myös Suomessa vastarintaa, tottelemattomuutta ja hyökkäyksiä Nato-armeijaksi leimautuvaa asepalvelusta vastaan.

Presidentti Niinistön mukana Nato-kokouksessa olivat myös ulkoministeri Erkki Tuomioja ja puolustusministeri Stefan Wallin. Niinistö vakuutti kokouksessa, että ”Suomi täyttää velvollisuutensa”, kun on kyse Afganistanin operaatioista. Suomalaisjoukot ovat olleet sijoitettuna Pohjois-Afganistanin maakuntiin. Niinistön sananvalinta on paljastava: hän puhuu ”velvollisuuksista”, vaikka kyse on ”lupauksista”. Suomella ei ole mitään moraalista velvollisuutta, Afganistanin ja Amerikan välinen taistelu on kovin kaukana Suomen asioiden hoidolta. Niinistö kuitenkin lupaa tuntuvaa lisäystä Afganistanin operaatioihin. Yhdysvallat olivat pyytäneet huomattavasti suurempaakin tukea, mutta Suomi tarjosi hiukan vähemmän. ”Velvollisuus” vaikuttaisi syntyneen lähinnä ja vain Suomen valtiojohdon ja amerikkalaisten poliittisten johtajien keskinäisissä suhteissa. Kun Niinistö puhui ”velvollisuuksista”, hän arvioi amerikkalaisten päättäjien edessä tapahtuvia kohtaamisia, joita hän arvioi velvollisuuden tunnon avulla. Tuollainen poliittinen epäsuvereniteetti on huolestuttavaa ja epäisänmaallista.

Presidentti Sauli Niinistö on jo ennättänyt tuskastua, koska hänen Nato-kantaansa on tivattu joka käänteessä. Kaksinaismoraalinen hivuttaminen Naton syliin on aiheellisestikin herättänyt epäluuloa. Demokratiassa Niinistökään ei ole poliittisen kritiikin ulkopuolella.


_ _ _ _



Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru ja juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html