perjantai 8. kesäkuuta 2012

Emme ole enkeleitä



Illuusion menetys

“Emme ole enkeleitä” voisi viitata kovin moneen aihepiiriin. Susanna Itäkare teki Helsingin yliopiston kirjallisuustieteen väitöskirjan ”Emme ole enkeleitä”, jossa hän selvitti katolisten naissääntökuntalaisten sukupuolitettuja representaatioita 1900-luvun loppupuolen romaaneissa. Myös amerikkalainen elokuva Emme ole enkeleitä vuodelta 1955 filmattiin uudestaan 1989. Siinä kaksi vankikarkurimiestä naamioituu katolisiksi papeiksi.

Edellä olevassa videossa laulu ”Emme ole enkeleitä” kertoo illuusion menetyksestä, se on raju kehotus sen puolesta, että on syytä olla vahva. Joskus naamarit on aiheellista repäistä pois. Enkeli ei tarvitse sanoja. Huijauksesta on aika vapautua. Eräs huijari joutuu pian ilman naamareita.

Suomalaiset ilman naamareita kenraali Makarovin puheessa

Omalaatuista illuusiota ovat myös suomalainen media ja poliitikot tarjonneet selityksiksi viime päivien aikana, kun kenraali Makarovin puhetta on tahdottu suomalaistulkinnoilla tehdä hämäräksi. Tarkoituksena ei ole ollut suinkaan ymmärtää kenraalin puhetta, vaan hämmentää se niin sekavaksi, ettei sitä kukaan ymmärtäisi.

Yksinkertainen peruskysymys on väistelty parhaan suomalaisen selityskyvyn avulla. Se peruskysymys on: onko Venäjän ylin sotilaallinen johto todella tietämätön Suomen Nato-yhteistyöstä. Eikö Venäjän ylin sotilaallinen johto tiedä, miten Sauli Niinistö kuunteli Virossa Toomas Henrik Ilveksen Nato-ylistystä ja Venäjä-uhkakuvia. Eikö Venäjän ylin sotilaallinen johto tiedä, miten Sauli Niinistö kävi delegaation kanssa Amerikassa Nato-kokouksessa? Eikö Venäjän ylin sotilaallinen johto tiedä, miten Jyrki Katainen hymyilee tällä hetkellä Amerikoissa? Eikö Venäjän ylin sotilaallinen johto tiedä myös paljon enemmän suomalaispoliitikkojen ja kenraalien suhdetoiminnoista?

Sauli Niinistön ja Erkki Tuomiojan vastauksista saa erikoisen vaikutelman: Suomen poliittinen johto uskottelee suomalaiselle julkisuudelle, että Venäjällä on ihan väärä tietämys Suomen, naapurimaansa, sotilaallisesta ja poliittisesta aktiivisuudesta. Voiko olla todella niin, että Venäjän ylin sotilaallinen johto olisi huonosti ja erheellisesti informoitu? Ihanko totta?

Venäjällä tietyt piirit tietävät enemmän

Minun uskomukseni mukaan Venäjällä tietyt piirit tietävät paljon enemmän kuin suomalainen poliittinen eliitti tahtoo Suomen kansan ja rivikansanedustajien tietävän ja puhuvan avoimesti. Suomen kansa on ylivoimaisesti Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta Suomen kansa ei tiedä riittävästi, mitä Suomen poliittinen johto sopii kabineteissa vastoin kansan omaa tahtoa. Venäjän ylin sotilaallinen ja poliittinen johto tietää, että Suomen kansa ei tiedä riittävästi. Ehkä Paavo Väyrynen tietää ja muutamat keskustapoliitikot, koska heillä on ollut vuosikausien kosketus myös kulissien takaiseen peliin. Nykyään on taipumuksena Suomessa, että tämä ”sopimaton” tietämys kiistetään. Nyt näyttää siltä, että Venäjän ylin sotilaallinen johto tietää samoja asioita kuin eräät suomalaiset poliittiset pitkänlinjan vaikuttajat ovat puhuneet jo toistuvasti. Voisiko olla niin, että nämä molemmat tietävät suomalaisen poliittisen elämän kulissien takaista vehkeilyä enemmän kuin suomalainen media tahtoo kertoa pienelle suomalaiskansalle?

On vaikea arvioida, missä määrin venäläiset tukevat rahallisesti tiedustelutoimintaa ja muuta aktivismia Suomessa. Onko kaikki vain yhden virallisen fsb-agentin varassa, joka pitää virallisten tietojen mukaan toimistoaan suurlähetystössä? Olisi otaksuttavaa Tanskan tapauksen ja Viron tapausten valossa, että myös Suomessa olisi edelleen venäläisellä rahalla tuettua moninaista aktivismia, josta osa on tiedustelutoimintaa. Jos Suomessa on venäläistä tiedustelutoimintaa, silloin venäläisen kenraalin puhe on entistä mielenkiintoisempi ikkuna suomalaisen poliittisen elämän vaiettuun ja salattuun kulissien takaiseen peliin.

Rahoittaako Venäjä mitään aktivismia Suomessa?

Itse haluan vapautua illuusiosta ja huijauksesta. Minä en ole saanut Venäjältä koskaan mitään rahaa antifasismin tai muun toiminnan hyväksi. Pari kertaa olen saanut lupauksen korvauksista kirjoittamistehtävän hyväksi, mutta olen jäänyt lupausten varaan. Kaksi kertaa isännät ovat maksaneet lentolipun Moskovaan, mutta järjestäjä ei ollut Venäjän valtio tai siihen sidottu organisaatio. Rahaa ja palkkiota en ole koskaan saanut. Kun olen käynyt Venäjällä – aina siis omalla autollani – niin olen maksanut myös itse bensani, viisumi ja passini. Nämä matkat ovat olleet yksityisluontoisia perhematkoja. Nyt minulla ei ole enää varaa edes tuollaisiin matkoihin työttömyyden johdosta. Ei ole enää varaa edes ostaa viisumia.

Suomessa elämiseen ja kirjoittamiseen en ole saanut rahaa enkä korvausta. Myös talousjutut kirjoitin erääseen sanomalehteen ilmaiseksi. Ymmärrän ja hyväksyn, että mahdollisesti jotakin muuta aktivismia voidaan myös tukea venäläisellä rahalla. En vaan tiedä, mitä tuetaan, jos tuetaan lainkaan. Mielestäni pitäisi tukea niin kuin vanhaan aikaan Neuvostoliitto tuki ystävällismielistä kulttuuritoimintaa, joka kasvatti ystävällismielisiä suomalaisia moniin eri tehtäviin.

Antifasistisen komitean harrastuksiin ei ole paljon rahaa kulunut, paitsi jos laskee siten, että menetin työpaikkani ja mahdollisuudet saada työtä Suomessa. Kerran maksoin antifasistien teatteriliput, kun eräs henkilö ei ollut paikalla. Nuo muutamaan kymppiin edellyttävät tulot sain kirkkoherran kuukausipalkasta. Itse maksoin erään kerran hotellini Tampereella, kun olin tapahtumassa siellä. Itse maksan aina myös ruokani. Olen havainnut etäältä ja kaukaa spekulaatiota rahoituksen lähteistä, mutta en usko, että Suomen antifasistinen komitea olisi saanut koskaan mitään rahaa Moskovasta. Jos paljastuisi, että sitä rahaa olisi kuitenkin tullut Suomeen antifasismin hyväksi, silloin minä tuhoan illuusiot: liian moni aktiivi antifasisti elää köyhyyden partaalla, mutta he ovat mukana köyhinä omasta persoonastaan käsin.

"Ei ole mihin päänsä kallistaisi"

Tänään mietin tätä katkeraa köyhyyttä, joka ei ole suinkaan aina pelkästään iloinen elämänosa. Tapasin elokuvaohjaaja Jussi Parviaisen, joka ei voi riittävästi suunnitella kohuttua elokuvaa, koska hänellä ei ole köyhänä miehenä edes asuntoa. Juttelin tänään myös Abdullah Tammen kanssa, joka ei ole saanut mitään riittävää tukea maahantulokieltoon liittyvien vääryyksien poistamiseksi. Antifasistit eivät ole innostuneet mielenosoituksiin Tammen hyväksi. Suomen ulkoministeriö pakenee vastuuta Suomen kansalaisesta täysin, kun vastapuolena on Viron valtio: silloin Tammi on yksityistapaus, johon ei voi ottaa kantaa. Kun on kaikenkarvaiset suomalaishäiriköt Venäjällä, niin silloin UM tekee vaikka nootin Venäjälle yksityistapauksista!

Ymmärrän, että köyhien voimavarat ovat niukat ja vaikutuskanavat puuttuvat. Köyhyyteni vuoksi minä menetin nyt myös autoni Lexuksen enkä saanut edes rahaa käteen. Minulla ei ole myöskään enää mitään vakinaista kotia (ja ikinä ei ole ilmeisemmin ”omaa asuntoa”), minulla ei ole enää edes vuokranmaksukykyä tai edellytyksiä etsiä vuokra-asuntoa. Jeesus sanoi erään kerran, että ”Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi” (Luuk. 9:58). Ainakin kahden suhteellisen tunnetun suomalaisen köyhän antifasistin kohtalo muistuttaa jo yhä enemmän Jeesuksen sanaa Ihmisen Pojan köyhyydestä ja osattomuudesta.

Olen yllättynyt antifasistien avuttomasta köyhyydestä. Olen varsin varma siitä, että Venäjällä ei ole rahaa – ilmeisesti ei ole rahaa sen enempää tiedustelutoimintaan Suomessa kuin kansalaisaktivismiin. Jälkimmäiseen tuskin on rahaa, edellisestä en tiedä, koska se ei ole tietenkään läpinäkyvää.

Venäjällä pitäisi olla intressejä Suomessa

Suomessa ei ole kovin monia yhteisöjä, joissa Venäjän poliittisia intressejä edes yritetään kuunnella ja arvostaa. Mielestäni myös ns. Venäjän puolustajien piirissä joskus liioitellaan näkemyksiä tavalla, jotka pikemmin luovat mielikuvan aggressiivisesta stalinismiin palautuvasta Venäjästä (Neuvostoliitosta) kuin globaaliin talouteen ja uudistumiseen suuntautuvasta modernista Venäjästä.

Venäläinen kenraali puhui hyvin vakavista turvallisuuspoliittisista asioista. Niihin liittyi Venäjän intressi Suomessa. Siksi voisi otaksua – ja jopa toivoa, että Venäjällä olisi ollut intressejä jo aiemmin Suomessa, jotta tilanne säilyisi sopivana. Tietysti nyt olisi Venäjän rakennettava laaja-alaisesti suhteita Suomeen, jotta Natoon kallistuva poliittinen eliitti ei voisi Suomessa turmella koko kansakuntaa.

Olisi voinut kuvitella, että Venäjän intressinä olisi ollut myös moninainen rahoitus poliittisen, kulttuurisen ja sivistyksellisen aktivismin hyväksi. Suomi ja länsimaat tukevat vastavuoroisesti monia aktivismin muotoja Venäjällä. Mutta kuten sanoin: en ole nähnyt sitä venäläistä rahoitusmekanismia, jonka avulla Venäjä hoitaisi ystävällisiä naapurisuhteita yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

"Lähteen" tapaaminen

Tietysti itse kukin elää, matkustaa ja omistaa varallisuutensa turvin: minun oma taustani on ensisijaisesti vuosikymmenien pappisviran tuomassa palkassa, sekä erityisen niukassa elämäntavassa, mutta nykyään en elä enää palkkatulolla vaan elän suomalaisen yhteiskunnallisen köyhäinavun ja pankin velan avulla. Ilman köyhäin apua ja velkarahaa, minulla ei olisi varaa sen enempää internet-liittymään, puhelinliittymään kuin ruokaan. Joka kuukausi tilanteeni on edellistä kuukautta huonompi.

Lähipäivinä minä tapaan erään ”lähteen”, joka tietää kulissien takaisista kuvioista paljon enemmän kuin mitä olen saanut tietää ja mitä tietämystä täydennän pelkällä arvailulla. Silloin saan myös varmuuden jopa henkilöstä, kenestä tuli ”epäonnekkaasti” epärehellinen ”avustaja” tilanteessa, jossa Suomen ulkoministeriön ”myyrät” olivat jo häirinneet minun suhteitani Venäjällä. Kun saan todisteet tuosta henkilöstä, eräistä erikoisista taustoista ja hänen muista toimistaan, voin luvata, että hänen ja hänen perheensä kohtalo muuttuu painajaiseksi yhtä hyvin Suomessa kuin missä tahansa naapurimaassamme, jos hän tahtoisi matkailla muualle.

Illuusiot murskautuvat silloin. Enkeleitä emme ole. Minusta tulee hänen pyövelinsä.



_ _ _ _



Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru ja juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html