tiistai 26. kesäkuuta 2012

Erkki Tuomioja ja Hillary Clinton: GSOIA-sopimuksen allekirjoitus


Suomalainen media on kiinnostunut Amerikan Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin vaatemallin muutoksista vuosikymmenien aikana. Vähemmän arvioita on herunut julkisuuteen ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Hillary Clintonin allekirjoittaman tietoturvallisuussopimuksen tarpeellisuudesta. Tapaamisen yhteydessä ulkoministerit allekirjoittavat Suomen ja Yhdysvaltojen välillä neuvotellun tietoturvallisuussopimuksen (General Security of Information Agreement; GSOIA). Sopimus koskee turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdon luottamuksellisuutta. Tarkemmin ottaen GSOIA (General Security of Military Information Agreement) kuuluu amerikkalaiseen militäärikäsitteistöön, GSOIA tarkoittaa yleistä tietoturvallisuutta, kun GSOMIA viittaa yleiseen sotilasinformaation turvallisuuteen.

Kahdessa vuosikymmenessä Suomi on kovasti siirtynyt uudenlaisiin korostuksiin yhteistyökuvioissa. Washingtonissa 24. lokakuuta 1991 Suomen hallituksen puolesta puolustusministeri Elisabeth Rehn ja Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen puolesta puolustusministeri Richard Cheney allekirjoittivat sopimuksen Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä puolustusmateriaalin hankintoja koskevista vastavuoroisista periaatteista. Sopimuksen johdannossa muistettiin Suomen ”puolueettomuuspolitiikkaa” ja Yhdysvaltojen jäsenyyttä Atlantin liitossa (NATO).

GSOIA tuodaan mielenkiintoisen hiljaa Suomeen, eikä se ole erityisessä huomiossa Clintonin ja Tuomiojan tapaamisessa, kun tärkein huomio on ollut toistaiseksi siinä, millaisen Marimekko- kukka-asun Hillary Clinton saa mahdollisesti lahjaksi Suomesta.

Suomessa viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö. GSOIA asettaa kuitenkin Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin julkisuusperiaatetta rajaavia, tiukkoja vaatimuksia turvallisuusluokitellun tiedon merkitsemiselle. GSOIA on ongelmallinen muun muassa Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välisen asekaupan julkisuuden kannalta. GSOIA ei ole missään nimessä pelkkää sopimustekniikkaa. Allekirjoitettava GSOIA kieltää luovuttamasta turvallisuusluokiteltuja tietoja muun muassa kansainvälisille järjestöille ilman tietoja lähettävän sopimuspuolen ennakolta antamaa kirjallista suostumusta. Näin ollen Suomessa allekirjoitetaan Marimekko- kukkapaitoja ihastellen sopimus, jossa Amerikan Yhdysvaltojen ulko- ja puolustusministeriölle annetaan mandaatti päättää yli suomalaisen perustuslain. GSOIA- sopimusta ei ole käsitelty Suomen perustuslakivaliokunnassa.

Suomen valmistautuminen sotilaalliseen luottamukseen Amerikan Yhdysvaltojen kanssa on ollut usean vuoden syvenevä hanke. Suomen ulkoministeriö (UM) julkaisi 30.11.2010 Kansainvälisen turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyohje –nimisen selostuksen. UM toimii kansainvälisten tietoturvallisuusvelvotteiden toteuttamisessa kansallisena turvallisuusviranomaisena (National Security Authority, NSA). Jo aiemmin Suomi on valtiona sitoutunut lukuisissa sopimuksissa toteuttamaan tietoturvallisuustoimia sellaisen sopimuspuolen turvallisuusluokitteleman tiedon suojaamiseksi, joka on sopimuksen mukaisesti luovutettu Suomeen. Näiden velvoitteiden yleiseksi toteuttamiseksi on säädetty myöa laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvotteista (588/2004). Vuonna 2010 annetussa UM:n ohjeessa määrätään, että viranomaisten on ensisijaisesti nyt käytettävä lähteenä velvoitteita määritteleviä säädöstöjä, kuten EU:n ja Naton voimassa olevia turvallisuussääntöjä. Vanhat käytännöt eivät enää riittäneet Suomen UM:n tarpeisiin syvenevässä kanssakäymisessä ja luottamuksen rakentamisessa Amerikan Yhdysvaltojen kanssa, kun on kyse sotilaallisesta yhteistoiminnasta. Kenraali Makarovin toteamus Suomen ja Venäjän puolustusvoimien yhteistyömahdollisuuksista sai hämmentävän suuren huomion siihen nähden, että Hillary Clintonin vaatteet voittavat suuremman huomion GSOIA-sopimuksen arviointiin verrattuna - vain viikko tai kaksi Venäjä-keskustelun jälkeen.

Euroopan unionissa noudatetaan samantyyppistä julkisuusperiaatetta kuin Suomessa. EU:ssa tärkein toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskeva säädös on ns. avoimuusasetus 1049/2001. Avoimuusasetuksessa on säädetty perusteet turvallisuusluokittelulle. Naton ja Suomen tekemän tietoturvallisuussopimuksen mukaisesti sopimuspuolet suojelevat toistensa turvallisuusluokiteltua tietoa. Voimassa oleva Naton turvallisuussäännöstö pohjautuu dokumentaatiokokonaisuuteen, josta käytetään nimitystä Nato Security Policy (NSP). Lisäksi Suomi on tehnyt tietoturvallisuussopimuksia useiden valtioiden kanssa. Suomi kokee aseteknologisen yhteistyön tähden sopivaksi syventää turvallisuusvaatimuksia edelleen, kun toisena osapuolena on Amerikan Yhdysvallat ja sen aseteollisuus.

Keväällä Suomen valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen eduskunnalle (HE 5/2012) koskien tutkimus-, kehitys-, testaus- ja arviointihankkeista Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi ja sopimuksen soveltamisesta. Tämä sopimus koski nimenomaisesti Suomen tasavallan hallituksen puolesta toimivan Suomen puolustusministeriön ja Amerikan yhdysvaltojen puolustusministeriön välillä tehdyn sopimuksen.hyväksymistä. Jo aiemmin Suomen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009 (VNS 11/2009) liitti puolustuskyvyn kehittämisen yhteistoimintaan keskeisten EU-maiden ja Yhdysvaltojen kanssa. Keväällä 2012 Suomen hallitus nimenomaisesti viittasi Yhdysvaltojen tarpeisiin: ”Varsinkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävää konkreettisesta yhteistyötä säännellään usein oikeudellisesti sitovalla sopimuksella. Näihin sopimuksiin sisältyy lähtökohtaisesti määräyksiä, jotka kuuluvat tai ainakin sivuavat Suomessa lainsäädännön alaa. Tästä johtuen nämä sopimukset hyväksytään ja voimaansaatetaan Suomessa perustuslain 8 luvun mukaisesti”.

Hallitus totesi esityksessään marraskuussa 2010 vanhasta sopimustilanteesta Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä, että Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallitukset ovat tehneet jo aiemmin pöytäkirjan, joka tuli voimaan 3 päivänä lokakuuta 2009, vastavuoroisista puolustushankinnoista (SopS 52/2009). Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministeriöt ovat myös tehneet sotilastiedon turvallisuutta koskevan sopimuksen (SopS 95/1991) ja sen lisäsopimuksen. Nämä sopimukset ovat muodostaneet perustan Suomen ja Yhdysvaltojen väliselle puolustusmateriaalialan yhteistyölle. Nyt kuitenkin GSOIA on askel luottamuksellisempaan aseteknologiseen liittoon.

Suomessa viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö. Jokaisella on perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa välttämättömistä syistä vain lailla. Suomi ja Amerikan Yhdysvallat ovat kokeneet tarpeelliseksi syventää salaisuutta syvemmälle kuin Suomen perustuslain julkisuus tai aiemmat sopimukset antoivat perusteet. Jo aiemmin oli Suomen ja Yhdysvaltojen välillä säädetty turvallisuusluokitellun tiedon luovuttamisesta erityisillä sopimuksilla. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Stefan Wallin allekirjoittivat Helsingissä 17. päivänä helmikuuta 2012 sopimuksen Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Tuolla hyväksynnällä sovittiin aseteollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeiden asiakirjojen salaamisesta. Sopimuksella rajoitetaan myös vierailuoikeutta tietoturvallisuuden suojaamiseksi. Hallitus perusteli, että ”tällaisena välttämättömänä syynä voidaan pitää Suomen mainetta luotettavana sopimuskumppanina ja Suomen maanpuolustuksen etua”.

Asevoimien ja sotateollisuuden luottamusta syventävän GSOIA- sopimuksen ohessa ulkoministerit Tuomioja ja Clinton valmistelevat yhteistä rintamaa Turkin hyväksi Syyriaa vastaan. Turkin lentokone on löydetty ammutuksi sopivasti ”Mainilan laukaukseksi”, jotta vapaan maailman interventio pahaa Syyriaa vastaan saisi viimeisen moraalisen argumentin. Muslimiveljeskuntiin ja muihin bandiittiryhmiin kuuluvien aseistaminen oli saattanut Syyrian sisäiseen epäjärjestykseen. Nyt tarvittiin vain turkkilainen ammuttu lentokone, jotta ”vapaa maailma” voi turvautua Naton artikloihin. Tuomioja oli ennalta viisas, kun Suomi saa hänen ulkopoliittisella johdolla olla vihdoin ”oikealla puolella historiaa”. Niin Tuomioja saa keskustella Hillary Clintonin kanssa, riippumatta siitä onko Clinton pukeutunut suomalaiseksi kukkaistytöksi Marimekko-asuun.




. . . . . . . .





_ _ _ _

Juha Molari Юха Молaри

pitkäaikaistyötön,

GSM +358 44 275 8284

Teologian tohtori, BBA

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-AT-rambler.ru ja juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html