maanantai 8. lokakuuta 2012

Jeesus sanoi köyhälle työttömälle suomalaiselle: Mene ja myy kaikki ja osta Venäjän vuosiviisumi, niin sinulla on aarre taivaassa


Ja Jeesus katsahti minuun, rakasti ja sanoi: ”Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja osta Venäjän vuosiviisumi, niin sinulla on aarre taivaassa”.  (jo pitkään aikaan en ole saarnannut ja suorittanut sananselittämisen kutsumustani, joten kreikankielisen alkutekstin vapaassa muistamisessa voi olla epätarkkuutta).

Joka tapauksessa nyt on tullut se suuri aika syksystä, että jo useiden kuukausien viisumittoman ajan jälkeen on Venäjän viisumin hankkimisen aika. Minulla on kokemusta muutamista matkatoimistoista, joiden avustuksella olen ostanut viisumini. Lähialuematkat eivät ole ehkä aina kaikkein halvin, mutta paras se on. Viisumia varten tarvitaan puolto: juuri Lähialuematkojen viisumeissa on sellaiset kutsuvat organisaatiot, jotka ovat olemassa myös silloin, kun rekisteröin maahantuloa Venäjällä. Tietysti nykyään rekisteröinti on helpottunut Venäjällä, kun sen voi tehdä vaivattomasti myös posteissa.

Nyt on se tullut pienen pitkäaikaistyöttömän suomalaisen syrjäytetyn miehen suuri aika. Hankin niin sanotun vuosiviisumin normaalissa käsittelyssä, nopeaan käsittelyyn minulla ei ole rahaa. Vuosiviisumi oikeuttaa turistimaiseen oleskeluun – ei työntekoon – Venäjällä 90 päivän ajan 180 päivän aikana.  Minun oleskelut jäävät valitettavasti hyvin satunnaisiin päiviin Venäjällä, sillä varallisuuteni ei riitä matkusteluun ja pitempään oleskeluun. On järkevämpää ostaa ns. vuosiviisumi kuin useamman kerran kertaviisumi, jolloin kuluisi vielä enemmän rahaa. Puoltokäsittely kestää noin 4-6 viikkoa ja konsulaatissa menee lisäksi 8 arkipäivää. Hintaa tulee tälle vuoden 2012 tärkeimmälle ja suurimmalle hankinnalleni 179 euroa. Siinä toteutuu tuo Jeesuksen kehotus pitkäaikaistyöttömälle köyhälle miehelle: Mene ja myy kaikki ja osta viisumi.

Lähialuematkojen päätoimisto on Vuorimiehenkadulla lähellä Venäjän suurlähetystöä (Tehtaankatu). Tänään teen kuitenkin viisumihakemukseni Lähialuematkojen Rautatieaseman toimistossa Asema-aukiolla (Lipputoimiston vieressä), koska minun on kuljettava metrolla ja yksi metrolippu on voimassa tunnin verran. Jos hyvin menee, niin selviän 2 euron 20 sentin matkakuluilla. (Ps. En saa tämän mainosmaisen blogikirjoituksen johdosta mitään alennusta viisumista, vaan kirjoitan vain hyvän palvelun johdosta vapaana köyhänä kansalaisena).

Viisumianomusta varten minulla on nyt uusi Suomen passi. Vanha passi meni vanhaksi tänä syksynä, joten vuosiviisumin anomus piti senkin vuoksi ajoittaa mielekkäästi. Passin uusimisen yhteydessä otatin valokuvaajalla passikuvia. Sellaista tarvitsen taas viisumianomukseen, mutta minulla on nyt niitä kukkarossani. Matkalla toimistoon pistäydyn vakuutusyhtiössä ja pyydän matkavakuutustodistuksen, joka kirjoitetaan voimassaolevaksi koko vuosiviisumin ajaksi. Toimistossa täytän viisumianomuslomakkeen, jonka työnantaja kohtaan kirjoitan selkeästi TYÖTÖN.

Tietysti jos saisin riittävän palkan ja työtä Venäjältä, niin kokisin suuren kunnian voidakseni muuttaa Venäjälle. Erityisesti Pietarin kaupungissa voisin elää erittäin suuresti iloiten. Silloin tavanomainen vuosiviisumi ei kuitenkaan enää riitä. Nyt olen tavanomainen matkailija, joka tekee viisumianomuksensa ja maksaa Venäjän viisuminsa Suomen verottajan rahoilla – niillä vähillä rahoilla, joita pitkäaikaistyöttömällä ylipäätänsä voi olla lähitulevaisuudessa. Siitä olen kuitenkin ylpeä, että en ole niiden häpeällisten suomalaisten joukossa, joiden nimet julkaistaan mielenosoituksessa Suomen suurlähetystön edustalla Moskovassa. Heitä saattaisi tällaisena päivänä jännittää enemmän. Viisumianomukseni jättäminen juuri tänä päivänä ei ole kuitenkaan mikään historiallinen muistopäivä mielenosoituksen kunniaksi, jonka Nuori Kaarti järjestää Moskovassa venäläisten perheiden oikeuksien puolesta Suomessa. Olen ulkopuolinen koko episodista, joka on hyvin murheellinen. Minulle tämä on oikea päivä viisumin hakemiseksi, koska kahden kuukauden kuluttua minulla on rahaa maksaa viisumi. Kahden kuukauden kuluttua saan viisumin, jos anomukseni hyväksytään.

Venäjän viisumi on vuoden 2012 suurin hankintani. Pitkäaikaistyöttömällä ei ole varaa tuollaisiin menoeriin tavanomaisesti eikä edes yksityistapauksina, mutta tällä kertaa onni kohtasi minua: joulukuussa Suomen valtio palauttaa minulle kohtuullisesti niitä rahoja, joita se oli aiheettoman paljon   kirkkoherran palkastani verottanut vuoden 2011 aikana. Veronpalautusrahat ovat nyt tervehenkisessä käytössä: Venäjän viisumiin menee nuo 179 euroa, kahdelle suomalaiselle antifasistille maksetaan takaisin velka yhteensä 500 euroa ja ostetaan mehevä joulukinkku, jonka makua tsuhnat, prokarelistit, kavkazcenteriläiset, finrosforumilaiset, suomenpeniläiset ja muut vihayhteiset eivät voi turmella minulta. Tänä päivänä vältyin myös pikavipiltä, jota olin suunnitellut: sain perhepiiristäni lainattua 60 euroa, jotka siirrän pankkitililleni ja saan asiat taas hienoon järjestykseen.

Odotin puhelinsoittojen perusteella, että minulla olisi tällä viikolla kaksi työpaikkahaastattelua. Valitettavasti en sittenkään saanut viime viikon lopulla varmistusta ja tarkennettua kutsua noihin haastatteluihin. Eilen peruin sitten yhden kutsun, jonka olin kasvotusten sopinut työnvuokrausfirman kanssa: en aio lähteä osa-aikaiseen lapiohommaan lumenluontia varten, sillä se sopisi kyllä lisätoimeksi päätoimen rinnalle, mutta ei ainoaksi palkkatyöksi epävarmuuden johdosta. En sittenkään luota niin varmasti, että Suomen antifasistit toimittaisivat menetykselliset sadetanssit talvikuukausien aikana Suomen ulkoministeriön edessä Katajanokalla. Sitä paitsi luotan, että hyväkuntoisena, raittiina miehenä saan työtä osaamiseni ja ahkeruuteni ansiosta ilman sadetanssejakin, jos vaikka tällä hetkellä ei ole vielä tullut mitään kutsua.



  . . . . . . . .



Juha Molari Юха Молaри
GSM +358 44 275 8284
Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html