perjantai 19. lokakuuta 2012

Suomen YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys kaatui terrorismiin ja lastenoikeusrikkomuksiin. Suomalaiskulissien takaa paljastuivat kovat asiapaperit.


Suomi pyrki YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi länsimaisten sivistys- ja oikeusvaltioiden ryhmässä. Näin Suomi kilpaili Luxenburgin ja Australian kanssa paikasta: Luxenburg ja Australia valittiin, Suomi ei. Suomi oli väärässä ryhmässä. Oikea ryhmä olisi ollut Al-Qaidan, Talebaneiden, Hizbollahin,  Al-Shabaabin ja Kaukasian emiirikunnan kanssa rinnatusten. Tämän ryhmän jäseniä ei valita YK:n turvallisuusneuvostoon. Suomen sivistymätön lastensuojelutoiminta ja terrorismin kanssa flirttaileva ulkopolitiikka murskasi Suomen ulkoministeriön haaveet YK:n turvaneuvoston vaihtuvan jäsenen paikasta. Suomen kohtalo äänestyksessä oli ennakoitavissa jo viimeistään varhaisesta keväästä 2012 alkaen.

Helmikuun 14. päivä 2012 asiantuntijat toimittivat YK:n turvallisuusneuvoston toimeenpanevalle jaostolle (the Monitoring Team of the Security Council Committee pursuant to resolutions 1267 [1999] and 1989 [2011] concerning Al-Qaida and associated individuals and entities) kriittisen englanninkielisen raportin Suomen valtiollisista loukkauksista YK:n pakotteita ja säädöksiä vastaan, jotka YK:n turvaneuvosto oli määrännyt Al-Qaidaan ja Talebaneihin linkittyvän terrorismin torjuntaan. Äskettäin saamani asiakirjan mukaan (ks. jpg-kuvassa kopio osasta ko. asiakirjaa) asiantuntijat kiinnittävät erityisesti huomiota Kaukasian emiirikunta –nimisen terroristijärjestön (koskien erityisesti Kavkaz-Centerin administraatiota ja kustantamista Bulevardi 2 -toimistossa Helsingissä) saamaan operatiiviseen ja poliittiseen tukeen Helsingissä ja Suomen poliittisessa johdossa. Raportti mainitsee kriittisesti Heidi Hautalan, Tarja Kantolan ja Erkki Tuomiojan nimet. ”The problem is not however in the legal framework, but in the active political support given to Emarat Kavkaz by the highest levels of Finnish political elite.

Suomea koskevasta asiantuntijaraportista ja kantelusta oli helmikuussa 2012 jossakin määrin kansainvälistä keskustelua ulkomaisessa mediassa, mutta tämä keskustelu vaiettiin Suomessa täydellisesti. Keväällä 2012 YK:n turvallisuusneuvoston toimeenpaneva jaosto kävi Suomessa tarkastuskäynnillä. Asia uutisoitiin Suomessa marginaalisesti, mutta tarkastuskäynnin yhteyksiä Suomen terrorismiin liittyvien pakotteiden rikkomuksia vastaan ei uutisoinnissa kyetty selkeästi määrittää puuttuvien taustatietojen johdosta.

Suomen sivistymätön lastenoikeustilanne oli esillä YK:n ihmisoikeusneuvostossa kesäkuussa 2012, kun Venäjä kritisoi rajusti Suomen ihmisoikeustilannetta. Venäjä moitti erityisesti lasten ja perheen oikeuksia, suomalaisten sosiaalityöntekijöiden ammattitaitoa, lasten huostaanottoja ja suomalaista mielenterveyshoitoa. Erityisesti Venäjä paheksui Kokomäellä asuvan Anton Salosen tilannetta. Suomen menettelyt on myös todettu YK:ssa lasten oikeuksien sopimuksen vastaisiksi.



Suomi sai kesäkuussa 17. päivä 2012 Genevessä kokoontuvalta lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvovalta YK:n lapsen oikeuksien komitealta yhteensä 26 huomautusta määräaikaisraporttiin. Erityisesti huomautettiin siitä, että maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät kohtaavat Suomessa syrjintää. Lapsen edun periaate otetaan Suomessa usein huomioon lainsäädännössä periaatteena, mutta käytännössä ei lakia panna käytäntöön kaikilla lapsiin vaikuttavilla alueilla. Erityisesti YK huomautti Suomea sijaishuollossa olevien lasten kasvavasta määrästä – lastenhuostaanottobisneksestä – ja siitä, että sijaishuoltoon lapsia sijoitettaessa ei riittävästi oteta huomioon lasten mielipidettä. Komitea suositteli Suomelle, että laitosten sijasta vaihtoehtoista hoitoa tarvitsevat lapset tulisi sijoittaa pikemmin perheenomaiseen hoitoon tai sijaisperhehoitoon.

Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta 128 tuomiota ja lisäksi 54 valitusta on päätynyt sovintoon tai hallitus on yksipuolisesti myöntänyt ihmisoikeusloukkauksen. Tuomioista 99 on ollut langettavia. Suomen jäsenyysaikana muut Pohjoismaat ovat yhteensä saaneet vuoden 2009 loppuun mennessä 54 langettavaa tuomiota. Vuonna 2009 Suomi sai 28 langettavaa tuomiota kun Ruotsi ja Norja saivat kumpikin vain kolme.

Kolmantena, mutta ei vähäisimpänä syynä, on ollut kehitysministeri Heidi Hautalan kyseenalaiset "ansiot" Suomen maineen pilaamisessa kehitysyhteistyössä. Muistamme Hautalan sanat vähän huonommin Suomessa kuin Nicaraguassa ja monessa muussa valtiossa, joka kuitenkin kuuntelee herkästi Pohjolan ylimielistä asennetta: "Nicaragua ei suinkaan ole ainoa kyseenalaisesti kansalaisiaan kohteleva maa, jota Suomi tukee". Äkäiset lauseet kuuluvat kaukana siellä, missä epäilemättä on ongelmia turvallisuudessa, ihmisoikeuksissa ja demokratiassa, mutta Hautalan ilmaisutapa virittää suuttumuksen Suomen ulkopolitiikkaa vastaan myös laajemmin.

. . . . . . . .



Juha Molari Юха Молaри
GSM +358 44 275 8284
työtön
Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html