keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Safcistien voittoisa vastarinta Sanoma-yhtiön, Ylen ja UM:n disinformaatioon perustuvaa brutaalia hyökkäystä vastaan

Itsenäisyyspäivän aaton kunniaksi kävin tänään noutamassa Suomen passini, jossa oli uusi "vuosiviisumi" Venäjän Federaatioon. Suomalainen matkatoimisto oli iloinen, kun he olivat saaneet oikein hyvän venäläisen kutsuvan organisaationkin minun viisumille. Ilmeisemmin minua muistetaan hyvällä Venäjällä. Nyt minulla on monikertaviisumi kulttuurisuhteiden kehittämistä varten. Olen jälleen vapautettu suomalainen! Ilman Venäjää suomalainen ihmisparka olisi aivan onneton ja suojaton. Venäjä täytyy kokea: valitettavasti Suomessa asuvat ihmiset uskovat tietävänsä parhaiten Venäjän, kun he lukevat pelkästään Hesaria, iltapäivälehtiä tai katselevat MTV 3:n ohjelmia. 

Tämä viisumiostos tuli mahdolliseksi tänään veronpalautuksen ansiosta. 

Suomen valtiolta saamat palautusrahani käytin mahdollisimman tehokkaasti: ostin lupaukseni mukaan pojalleni uuden skuutin sen varastetun tilalle, jonka poikani menetti puoli vuotta sitten; makselin velkojani; ja maksoin monikertaviisumin Venäjälle. Siinä ne veronpalautukset olivatkin tänä vuonna, mutta ajattelen niin, että mehevä joulukinkku ei ole oikeastaan edes riittävän tärkeä, jotta vähiä rahojani käyttäisin siihen. Joulun rauha ja rakkaus syntyy tietoisuudesta, että minulla on monikerta viisumi. Joulukinkkua ei tarvita siihen hyvään, jaloon mieleen.

En ollut eilen ja toissapäivänä jo tunnetuista (ja myös yllättävistä ei-julkisista, vähemmän kivoista) syistä tiettyjen suomalaisten äärijärjestöjen toteuttamassa ja amerikkalaisten rahoittamassa "seminaarissa" eduskuntatalolla. Itse asiassa kiinnostus katosi jo aiemmin. En ollut kuuntelemassa, että suomalaisena sivistyneistönä esiintyvä väki opettaa Venäjän mediaa, jota oli saapunut jopa varsin rajatusti paikalle. Siellä olisin mielenkiinnolla ehkä kuunnellut, kuinka moni Suomessa toimiva ns. Venäjä-tuntija on käyttäytynyt niin sietämättömästi, etteivät nämä edes matkustele ongelmiensa tähden Venäjällä. Ainakin muutama seminaarin keskustelijoista on tiettävästi sellaisia häiriköitä. Se siis myös riittävä päätelmä heidän "Venäjä-ystävyydestäkin". Tietysti olisin myös korvalla kuunnellut, kuka keskustelee venäjäksi ja kuka vain suomeksi tai englanniksi.

YLE:n russofobi-eläkeläistoimittaja Jarmo Mäkelä ennätti jo eilisissä uutisissa Radio Suomessa asiantuntemattomasti paheksua, että seminaari siirtyi pois Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksesta ja että seminaarin eivät venäläiset diplomaatit Tehtaankadulta osallistuneet:
"Luulen, että tätä konferenssia koskeva ennakkokirjoittelu osassa Venäjän mediaa oli vaikuttanut, että osallistumista ei Tehtaankadulta tullut"(42:10, Jarmo Mäkelä, Radio Suomi/Ajantasa 4.12.2012). 

Mäkelä vieritti syyn tuosta tilanteesta muutamille kriittisille kirjoituksille, joita jotkut henkilöt mahdollisesti jossakin olivat kirjoittaneet tai vaikuttaneet niiden syntyyn. Mielestäni tunnen kaikki nuo kriittiset kirjoitukset. Ihmettelen Mäkelän kyvyttömyyttä katsella kalenteria ja kelloa sillä tarkkuudella, mikä oli ennen ja mikä jälkeen, mutta erityisesti ihmettelen kyvyttömyyttä katsella peiliin - jopa peili-seminaarin jälkeen on niin vaikea katsella peiliin.

Olen kiinnostunut siitä, miten suuren painoarvon konferenssiin riemurinnoilla hyväksytty toimittaja-Mäkelä pistää muutamille kriittisille kirjoituksille yhtäällä, mutta toisaalla hän ei osaa tehdä vastuullisia suomalaisia johtopäätöksiä: Mäkelä ei katsele eheään peiliin tai ei tunnista näkemäänsä syystä tai toisesta. Tietysti hän jätti pohtimatta toisaalla senkin puolen, miten Venäjän valtiollisen median asettamiseen estolistalle (pääsykielletty -listalle) olisi pitänyt reagoida tai miten siihen reagoitiin, vaikka Mäkelän niputtamilla asioilla ei ole välttämättä sellaista suhdetta kuin hän loihtii propagandassaan radiohaastattelussa. 

Yksittäisen pienen suomalaismiehen informaatiosota nousi tällä kertaa omastatunnosta, joka velvoitti minua julkisesti kauhistelemaan "mediakonferenssin" organisaattoreiden teeskentelevää, pahantahtoista juonittelua. Kun henki on vilpitön, niin pienenkin suomalaismiehen informaatiosodan tavoitteet voivat toteutua riittävästi: tällä kertaa marginalisoimalla suomalaisten "mediakonferenssin" tavoitteet, puitteet ja toteutuksen sillä etukäteisinformaatiolla, joka oli mainittujen suomalaisorganisaattoreiden motiiveja hyvin paljastava. Infoa olisi pitänyt toki levittää enemmän ja järjestelmällisemmin, mutta ei marginaalista ja pahuudesta pidä puhua niin paljon, että se muodostuu "mainokseksi". Lisäksi sain "mediakonferenssin" johdosta monelta suomalaiselta kansanedustajalta henkilökohtaista sähköpostia, mistä pitkäaikaistyötön, poliittisesti väritön suomalainen isänmaallinen mies on tietysti erittäin onnellinen.

Safcistit ovat aloittaneet Suomea puhdistavan ja tervehdyttävän informaatiosodan Sanoma-yhtiön, Ylen ja UM:n disinformaatioon perustuvaa brutaalia hyökkäystä vastaan! On täydennettävä kuitenkin se, että nämä edellä mainitut, surullisen kuuluisat mainstream-mediat yhdessä ulkoministeriön kanssa ovat Suomessa vastuussa tiedon pimittämisestä ja russofobisten ääriryhmien toimintaedellytyksistä: Finrosforum ei voisi olla hyväksytty ja toivottu järjestelijä Eduskuntatalon auditorion konferenssiin, jos Sanoma, Yle ja Suomen ulkoministeriö hoitaisivat vastuullisesti oman tehtävänsä.



. . . . . . . .



Juha Molari Юха Молaри
GSM +358 44 275 8284
työtön
Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html