sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Vuoden 2012 henkilökohtainen tilinpäätös vahvasti negatiivinen

Talouden näkökulmasta arvioituna vuosi 2012 on ollut minulle vahvasti negatiivinen. Talouteni ongelmat periytyvät huhtikuusta 2011, jolloin kirkko potki minun pois viranhoidosta ilman irtisanomisaikaa ja -palkkaa.

Työttömyyteen ja tulottomuuteen sopeutumista hidasti myös mahdottomuus saada ensimmäisen kahden kuukauden työttömyyskuukauden aikana edes työttömyyskorvausta: en saanut palkkarahaa kirkosta, en saanut Kelasta enkä mistään rahaa. Tuossa tilanteessa minun oli pakko irtisanoa itseni virastapidättämisen seurauksena, jotta saatoin pakottaa kirkon maksamaan ansaitsemani lomakorvaukset. Nämä lomarahat helpottivat talouttani kuukautta myöhemmin vain hetkellisesti ja sain maksaa osan huhti- ja toukokuun 2011 aikana syntyneistä kuluista.

Palkan menettämisen jälkeen minulla oli edelleen totunnaiset palkallisen kauden aikana solmitut maksuvelvollisuudet. Näistä selvisin maksamalla velvollisuuteni visa- ja joustoluottolainalla: velkaa kertyi lisää vanhan velan päälle. Minulla oli kertynyt visa- ja joustoluottolainaa jo entuudestaan tohtorin väitöstilaisuuden järjestelyjen rahoittamistarpeita varten. Lähinnä karonkkakulut näkyivät visavelkana. Jo ennen virkani menettämistä olin luvannut pojalleni ostaa hänelle tietokone: pidin lupaukseni, vaikka menetin virkani ja palkkani. Maksoin tietokoneen Handelsbankenin rahoituksen avulla, mikä velka on periytynyt vuodelta 2011 vuodelle 2012.

Vuosi 2012 alkoi vuoden 2011 perintönä taloudellisesti katsoen köyhissä merkeissä, mutta talousahdinko syveni koko vuoden erittäin pahasti. Sosiaaliviraston toimeentulotuen piirissä en ole ollut vuoden 2012 aikana, koska olen saanut työttömyyskorvausta minimaalisen peruspäivärahan verran. Peruspäivärahan summa nousi vuoden 2012 alussa noin 100 eurolla, mikä oli merkittävä teko työttömien hyväksi.

Työttömyyskorvauksen pienuuden tähden jouduin myymään käytetyn Lexus maasturini, koska autovelkani maksaminen oli tuottanut koko ajan lisää velkaa ja oli syönyt pankkitilini tyhjäksi kaikista vanhoista ansiotuloistani sekä velanmaksukyvystäni. Lexuksen myyminen muodostui kalliiksi operaatioksi, sillä jo muutamia kuukausia ennen myyntipäätöstä auton takalaakerit hajosivat. Niiden korjaamiseen tarvitsin noin 1000 euroa uutta velkaa visa- ja joustoluotosta, jotta sain auton ylipäätänsä myytyä. Autosta en saanut rahaa, vaan pystyin luopumaan autovelasta luopumalla autosta. Lisäksi poikani tietokoneeseen tuli virus, jonka johdosta kone joutui isoon remonttiin. Tästä kertyi minulle 500 euroa uutta velkaa visakortille.

Näin vuoden 2012 aikana tilanne on muuttunut sellaiseksi, että omavaraisuuteni arkisten asioiden rahoittamisessa on päättynyt. Työttömyyskorvauksella maksan puhelinlaskuni, mutta Handelsbankenin, visakortin ja joustoluoton velkojen vähentämiseen en ole pystynyt, vaan maksan visalla joustovelkaa ja päinvastoin, jolloin velkasumma kasvaa kuukaudessa muutamalla kympillä. Vain teknisesti ottaen hoidan kuuliaisesti velvollisuuteeni ja olen säilyttänyt luottokelpoisuuteni juridisesti katsoen täydellisenä.

Syksyllä 2012 minun piti lopulta turvautua jopa ystäviltä vipattuun rahaan, jotta selvisin syksystä rimaa hipoen joulukuulle, jolloin sain veronpalautukset ja kykenin maksaa heidän velkansa pois. Joulukuussa lyhensin 300 eurolla Handelsbankenin velkaa, maksoin visakortti- ja joustoluottovelkaa ohjeelliset summat ilman että olisin nyt maksanut veloilla velkaa. Joulukuun veronpalautusraha kului poikani jalkapalloharjoituksen kausimaksuun (300 euroa), uusiin suksiin (300 euroa), uusiin käsineisiin (100 euroa) ja uuteen skuuttiin (300 euroa). Lisäksi vähensin äitille velkaa 150 euroa. Lopputulos on vahvasti negatiivinen, huonompi kuin vuoden 2011 loputtua.

Negatiivista lopputulosta ilmentää myös kyvyttömyyteni vastata joidenkin muiden syiden ohessa myönteisesti Euraasian Unionin kansanrintaman kokouskutsuun Moskovalle 30. joulukuuta 2012. Vaikka olisin saanut juna- tai lentoliput korvauksena Moskovassa, en olisi pystynyt tekemään velkaa näiden lippujen hankkimiseksi etukäteen, en olisi edes löytänyt rahaa juna- tai lentoasemalle matkustamiseksi kotoa. Lisäksi mahdollisesti saatavat juna- tai lentoliput minun olisi pitänyt tarkistaa Kelasta ja verottajalta, sillä työttömälle miehelle ne olisi mahdollisesti tulkittavissa palkan kaltaiseksi etuisuudeksi.

Vuoden 2012 aikana lähetin noin 200 työpaikkahakemusta työnvälitysfirmoihin ja yrityksiin, mutta en nähnyt yhtään myönteistä ilmausta kiinnostuksesta työllistämistäni kohtaan.

Oikeuden näkökulmasta katsoen on vuosi 2012 ollut vivahteikas. Vuoden 2011 puolella Heidi Hautala ja Jukka Mallinen tekivät rikosilmoitukset minua vastaan - mitkä ilmoitukset liittyivät ns. kampanjaan "lipereiden riistämiseksi pois siltä nilkiltä" (Mikael Storsjön ilmaus). Vuoden 2012 aikana syyttäjä ilmoitti molemmille tyypeille, että tutkimusta ei jatketa eikä viedä oikeuteen mainittujen tyyppien vaatimuksista huolimatta: rikosta ei ole tapahtunut. Vuoden 2012 aikana saapui myös syyttäjän ilmoitus, että terroristi Doku Umarovin ex-"puolustusministerin" veli ei saanut menestystä vaatimukselleen saattaa minua oikeuteen.

Eräs tuntematon henkilö kirjoitti (väärentäen minun nimeäni) lukuisia törkeitä, luvattomasti loukkaavia blogikanavia minua vastaan: hän esiintyi minun nimissäni ja jakoi noita blogeja edelleen. Tämän henkilön toiminta on poliisitutkimuksissa. Rikoksen seurauksena on odotettavissa tuhansien eurojen vahingonkorvaukset törkeästä kunnianloukkauksesta. Asia on vielä keskeneräinen.

Eduskunnan oikeusasiamiehen yhteydenoton vauhdittamana on Raaseporin poliisi aloittanut tutkia kantelua Tammisaaren poliisilaitoksen haluttomuudesta aloittaa tutkimuksia Kavkaz-Centeriin liittyvässä rikosilmoituksessa, jossa oli nimetty myös kaksi todistajaa, joilla on tieto rikollisten kirjoitusten laatijasta.

Viestinnällisestä näkökulmasta on vuosi 2012 ollut hyvin hiljainen: olen jatkanut poliittisesti värittömällä vakaalla linjallani. Olen kirjoittanut muutamia ihmisoikeuksiin liittyviä reunahuomatuksia blogiini ja muutamaan muuhun tahoon (Russia Today, Rossiiskaya Vesti). Blogikirjoituksillani on noin 10 - joskus pari kymmentä - lukijaa juttua kohti.  Euraasian Unionia käsittelevän blogikirjoitukseni on lukenut noin 50 henkilöä. Niillä ei ole vaikuttavuutta yhteiskunnallisesti.

Viestinnällisesti merkittävin kohtaloni liittyy vuoden 2012 lopulla järjestetyn Vääristävät peilit -mediaseminaariin, jonka järjestäjien kuvailuun otin osaa. Asiaa koskevilla kirjoituksillani ei ollut mitään vaikutusta konferenssin pitopaikan siirtymiseen tms., vaikka sellaistakin väärää spekulaatiota on ilmennyt. Seminaarin järjestäjät eivät päästäneet minua seminaariin, vaikka olin ilmoittautunut ja vaikka minulla oli arvovaltaisen virallisen lehden määräys konferenssia varten. Täten myös mainitun tapauksen osalta kohtaloni oli viestinnällisesti katsoen negatiivinen.

Vähäisestä lukijakunnastani ja marginaalisuudestani huolimatta on vuoden 2012 aikana useamman tunnetun yhteiskunnallisen vaikuttajan sivustolla reagoidu tavalla tai toisella blogiini. Vuoden 2012 alussa Alexei Navalnyi - useista petoksista rikosoikeudenkäyntiä odottava amerikkalaisrahoitteinen provokaattori ja luvattomien mielenosoitusmenojen järjestelijä - kirjoitti ärtyneesti minua vastaan twitterissään: asiasta oli jonkin verran keskustelu venäläisessä mediassa. Vuoden 2012 aikana on myös Pussy Riot -ryhmän johtajan blogissa kirjoitettu ryhmään liittyvistä kielteisistä arvioistani kyseistä anarkistiryhmää vastaan: tuo anarkistiryhmä on monella tavalla liitoksissa ulkomaiseen rahoitukseen ja muuhun tukeen. Vuoden 2012 lopulla on myös Igor Panariniin liittyvällä websivustolla tehty arvioita persoonastani.  Amerikkalaisen tiedustelupalvelun perustaman suuren tiedotuskanavan sivustolla julkaistiin varsin kriittinen Venäjä-vihamielinen artikkeli, jossa arvioitiin myös minua nimeltä mainiten. Nämä esimerkit osoittavat, että suomalaisessa marginaalissa elävä suomalainen työtön mies ei ole täysin menettänyt todennettavuutta ulkomaisessa keskustelussa.

Suomalaisessa keskustelussa merkittävin kanava on ollut omalta osaltani Verkkomedia, jossa on julkaistu kirjoitukseni CIA:n rahoittamasta operaatiosta Suomen eduskunnassa sekä kirjoitukseni Euraasian Unionista. Nämä kumpikin kirjoitus ovat saanet lukijoita Verkkomediassa enemmän kuin oman blogini kaikki kirjoitukset yhteensä.

Liikunnallisesti on vuosi 2012 ollut hyvin suuri pettymys. Vuonna 2011 oli fyysinen kuntoni varsin tyydyttävä, parhaimmalla hetkellä cooper-testissä olisi ylittynyt 4000 metriä, ja vuoden 2012 alussakin testissä olisi vielä voinut ylittyä 3800 metriä, mutta nyt vuoden 2012 lopulla kuntoni on heikko: tuskin jaksan juosta paljon yli 3000 metriä cooper-testissä, enkä tapojeni mukaan kutsu sellaista "vauhtia" enää juoksemiseksi, koska kyse on enää pelkästä hölkästä.

Fyysisen kunnon heikentyminen alkoi vuoden 2011 lopulla, kun huonosti sopivat talvikengät ja runsas juoksuharjoittelu (2-3 kertaa päivässä) kipeyttivät jalkapohjan. Kivun vuoksi lepäsin juoksemisesta huhtikuulle 2012 saakka. Kesällä 2012 ja syksyn 2012 alussa aloitin uudestaan varovaisen juoksentelun, mutta kolme kuukautta kestänyt flunssa ja yskä lokakuulta joulukuun loppuun 2012 on estänyt juoksuharjoittelun täysin. Tänään 30.12. on nuha ollut erityisen ikävä: koko ajan räkä vuotaa nenästä, jos kävelen ulkona.

Liikunnallisuuteni on suuntautunut poikani harrastuksen tukemiseen.

Kokonaistulos positiivinen

Vaikka taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti katsoen on vuosi 2012 ollut köyhempi ja huonompi kuin mikään vuosi ikinä täysikäisyyteni runsaiden vuosien aikana sekä tulevaisuuden näkymät näyttävät talouden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta heikoilta, niin elämäni on ollut vuonna 2012 onnekas ja henkisesti rikkaampi kuin koskaan: minulla on ollut enemmän aikaa osallistua erityisesti koululaispoikani elämään. Mikä on tämän osallistumisen arvo muunnettuna euroiksi: eikö sen arvo ole monta miljoonaa euroa?

Täten vuosi 2012 on ollut köyhänä marginalisoituna miehenä voittopuolisesti supersaavutus, loistotulos, vaikka henkilökohtainen talouden tilinpäätös on jäänyt surkean negatiiviseksi eikä taloudessa ole mitään myönteisen kehityksen näkymiä havaittavissa.



. . . . . . . .




Juha Molari Юха Молaри
GSM +358 40 684 1172; +358 44 275 8284
työtön
Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html

.