lauantai 12. tammikuuta 2013

Jääkää isät kotiin: tehkää ansiollisia tekoja ja hoitakaa lapsianne


Vanha uusi vuosi oli tänään menestys: isä osasi hoitaa loistavasti kahden poikansa päiväohjelman. Johtajuuskoulutuksen sanoilla lausuen leadership ja management olivat hyvässä suhteessa ja harjoituksessa koko päivän. Mahtavat naiset olla upeita yritys- ja yhteisöjohtajia usean lapsen hoitovapaan jälkeen? 

Tietysti tämä ”lastenhoitohurmio” on myös kohtalon tulkitsemista hyväksi, annetun tilanteen rakentamista parhaalla mahdollisella tavalla, joka sopii omiin resursseihini. Kun minulla ei ole työtä, niin teen työttömyydestäni hyveen ja autuaallisen elämän. Jos minulla olisi työtä, niin tekisin työstäni mahdollisuuden ja menestyksen samojen rakkaiden ihmisteni hyväksi. 

Annettuun ja saatuun elämäntilanteeseen voi asennoitua ylipäätänsä rakentavasti – tai sitten ottaa elämä enemmän kuormana. Tietysti elämääni liittyy tunnetut vaikeudet, joista suurin ja melkein ainoa on taloudelliset vaikeudet (köyhyys). Köyhänä miehenä rakennan näissä pienissä puitteissani elämästäni hyveellisen, autuaallisen mahdollisuuden asioihin, joita en toisessa tilanteessa voisi ehkä toteuttaa yhtä urhoollisesti.

Aamulla kello 9 valmistin 9 vuotta vanhalle pojalleni tukevan aterian, varhaisen ”lounaan”. Aamupalansa hän söi jo kello 7, kun luonnostaan herää aina niin varhain. Hänen jalkapallo-ottelunsa alkoi kello 12, joten varsinaisen aterian oli syytä olla noin 3 tuntia ennen peliä. Vatsa kärsii eikä ateriasta ole mitään hyötyä energisyydelle, jos syödään tätä lähempänä itse urheilusuoritusta.

Pienempi poika – 3 vuotta vanha pikkuveli – heräsi myös kello 9. Hänen ruokailuaan ja juomistaan suunnittelin ja valmistelin aamupäivän. Ja menestys oli hyvä: hänkin söi vähän ennen kello 11 riittävästi.

Ruokailujärjestelyjen jälkeen oli vaatejärjestelyt. Isomman pojan kanssa mietin sopivan pelivaatetuksen, koska jalkapallokupla ei tunnetusti ollut kovin lämmin. Peliasun päälle piti tietysti varata toiset vaatteet. Jalkapallorepun pussiin tein toiseen pulloon lämmintä glögiä ja toiseen kylmää vettä.

Pieni poika oli tietysti haastavampi, koska hänet piti pukea alusta pitäen. Ja tietysti ennalta viisasta on varata vaihtovaatteet, jos sattuu vahinko. Mukaan myös juomaa ja syömistä, jos sellaiset tarpeet yllättävät.

Jalkapallo-ottelun jälkeen oli suunnitelmissa lähteä yhdessä syömään pizzat ja ostaa vähän leipää, minkä jälkeen lähtisimme uimaan välittömästi. Niin mukaan piti varata myös pyyhkeet, uimahousut, uimalasit ja kaikki varusteet uimahallia varten.

Jalkapallo-ottelu oli isommalle pojalle menestys. Ensimmäisen ottelunsa hänen joukkueensa voitti 2-1 hyvän puolustuspelin ja syöttöpelin ansiosta, vaikka toisen joukkueen pelaajat olivat yksilöinä nopeampia. Poikani pelasi 30 sekuntia lukuun ottamatta koko ottelun pakkina. Tuon kolmekymmentä sekuntia hän kävi vaihdossa, mutta sinä aikana vastapuoli teki maalinsa. Tämän jälkeen poika palasi kentälle. Hänen voimansa oli ihailtavaa. Isänä oli ilo ja kunnia nähdän pojan tarkat ja nerokkaat syötöt, jotka avasivat vaaralliset tilanteet toista joukkuetta vastaan. Kentän laidalla oli myös muita lapsistaan ylpeitä isiä ja äitejä.

Toinen ottelu päättyi 1-1 tasapeliin. Se peli olisi ollut voitettavissa, mutta voittoa ei tullut. Pojan pelissä oli tälläkin kertaa hienoa ryhdikkyyttä, pelimiehen otetta.

Minulle jalkapallo-ottelut muodostuivat odotettua helpommaksi menestykseksi, koska pienin poika nukahti rattaisiin ottelujen ajaksi. Tämä oli tavallinen päiväkodin nukkuma-aika, joten sopi hyvin, ettei tarvinnut koko ajan viihdyttää pienintä.

Pelin jälkeen lähdimme leivän ostoon ja pizzeriaan, jossa nuorin lopulta heräsi, kun riisuin hänen haalariaan. Havaitsin, että nukkuvalle pojalle oli sattunut pienempi vahinko. Vaihdoin kuivat vaatteet. Iloinen poika oli valmis veljensä kanssa syömään Quattro-pizzaa.

Tietysti pizza oli isälle helppo ratkaisu, kun ei tarvinnut itse tehdä ruokaa. Ajattelin kuitenkin tällä kertaa niin, että pizzan ääressä molemmat pojat syövät rinnakkain. Tulee yhteishenki. Kotona on nykyään muodostunut liikaa tavaksi, että kukin syö omana aikanaan. Erityisesti pienin oppii ”omat ruoka-ajat”.

Pizzan avulla vältin myös kotona vierailun jalkapallo-ottelun jälkeen. Niin olimme myös luonnollisesti valmiit jatkaa matkaa uimahalliin. Siellä uimme kaksi tuntia. Isoveli oli ihanteellisen vastuullinen ja leikkisä pikkuveljen kanssa. Siinä ohessa hän sai sopivaa rentouttavaa, lihaskoordinaatiota kehittävää jälkiharjoittelua jalkapallo-ottelun jälkeen. Uinti onkin kehittynyt huomattavasti vauhdillisesti ja teknisesti viimeisen viikon aikana. Torstain uintivalmennuksessa poikani oli ensimmäistä kertaa kroolissa ryhmänsä nopein. Hän ymmärsi uinnin aikana muistaa, miten valmentaja oli kehottanut korjata käden tuontia takaa eteen. Sen jälkeen uinnissa myös vauhti kiihtyi, nautinto lisääntyi ja uinti muuttui kauniiksi, jossa vesi ei turhaa pärsky.  Eilen perjantaina harjoittelimme lisää uutta kroolia. Tänään hän sai myös kokeilla ja muistella muutamia vetoja parempaa kroolia.

Kotiin palasimme kello 18 jälkeen. Päivä oli kaikkinensa suuri menestys isälle. Sain olla lasteni kanssa, sain harrastaa yhdessä heidän kanssaan. Saimme viettää terveellistä liikunnallista elämää. Ja ennen kaikkea selvisin johtajakokemuksesta ansiokkaasti. Olimme koko päivän kaikki yhdessä iloisia ja nauravia. Isä voi tuskin tuntea mitään kauniimpaa, kuin että pieni 3 vuotta vanha poika lauleskelee iloissaan päivän päätteeksi. Lasten äänestä sen havaitsee, että päivä on onnistunut. Minäkään en tällä kertaa hermostunut jalkapallo-ottelun katsomisessa. Olin tyytyväinen erityisesti siihen, että poikani ei antanut ohittavan, harhauttavan pelaajan mennä menojaan, vaan juoksi kiinni ja otti pallon pois. Tuo terveellinen asenne oli iloista katsottavaa.

Suosittelen isille työttömyyttä tai lastenhoitovapaata, jotta he saavat kokopäiväisesti omistautua poikiensa ja tyttäriensä päiväjärjestelyihin ateriasta, vaatteista, pyykistä ja harrastuksista alkaen.  Osaamispääomalle ei ole suurempaa sijoitusta kuin harjaantua hyvänä isänä. Tällaisen osaamisen harjaannuttaminen on varmasti myös oikeaa sijoittamista tulevaisuutta varten, omia lapsiaan varten.

Huomenna isälliset  ja lapselliset sankariteot jatkuvat. Menen kahden pojan kanssa jalkapalloharjoituksiin, joissa tietysti isoveli pelaa ja pikkuveli leikkii kanssani ulkona lumijuttuja. Jalkapalloharjoitukset ovat odotettavissa hiukan viileiksi, koska ulkona on pakkasta noin -8 astetta. Jalkapalloharjoitusten jälkeen käymme hiukan vaihtamassa kuivaa vaatetta ja lähdemme hiihtämään reilut 5 kilometriä. Olen jo voidellut sukset hyvään kuntoon huomista säätä varten. Tiettyä monipuolisuutta ja omaehtoista liikuntaa on syytä harrastaa urheiluseuraharjoitusten lisäksi. Ystävät ja toverit ihmettelevät vähän, miksi työtön mies on niin pahasti tavoitettavissa tai ei ennätä puhua puhelimessa. Ymmärtäjiä on kuitenkin myös ystävien joukossa: Abdullah Tammi soitti pari kertaa päivän aikana ja minun oli aina vastattava, että en ennätä nyt puhua. Olen laittamassa ruokaa lapsille. Olen laittamassa varusteita kokoon uloslähtöä varten. Olen jalkapallopelissä, jne. Illalla oli aikaa puhelimeen ja kuulin hyvin kunnioittavan arvion siitä, että isä teki ihan oikeita asioita.

Tänä iltana poikani päätti myös aloittaa uuden harrastuksen, painin. Ensimmäiset painiharjoitukset ovat ensi viikolla. Tätä hän harrastaa naapurissa asuvan ystäväpoikansa isän ohjauksessa lauantaisin. Yleensä jalkapallopelit ovat aamulla, joten iltapäivällä ennättää hyvin harrastaa painia. Uinti, hiihto ja paini myös kehittävät terveen nuorukaisen kehoa kiitettävästi. Näiden lisäksi jokapäiväinen jalkapalloharjoittelu kehittää kunto-ominaisuuksia ja taktista ajattelua toisesta näkökulmasta. Kaikki yhdessä ovat toistaiseksi aivan hyvää monipuolisuutta, koska erikoistumista ei tarvita vielä 9 vuoden iässä. Tietysti isänä pitää kuunnella ymmärryksellä, ettei lapsi väsy liikaa. Sen vuoksi eilen perjantaina jätimme jalkapalloharjoitukset väliin ja kävimme vain uimassa. Tänään energisyys ja iloisuus olivat ihailtavaa. Hyvällä mielellä poika luki myös taas yhden aukeaman Venäjän historiakirjaa (venäjäksi), kun annoin illan lukutehtäväksi taas uuden aukeaman. Ei olisi hyvä tyytyä siihen tukahdutettuun ajatteluun ja tiedolliseen pimentoon, jos Suomessa jäisi ilman Venäjällä kirjoitettua perusteellisempaa historiaesitystä Venäjän historiasta. Suomessa saisi vain ”suomalaisen näkökulman”, pienen sirpaleen, Venäjän historiasta, mikä ei tietenkään riitä venäjää äidinkielenään puhuvalle ihmiselle.





. . . . . . . .




Juha Molari Юха Молaри
GSM +358 40 684 1172; +358 44 275 8284
työtön
Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html

.