lauantai 16. helmikuuta 2013

En vastaa pahalla. Minä kohtelen ihmistä hyvin: Jumala tuomitsee kaikki elävät

Suomalaisen oikeusjärjestelmän korruptoituneisuus ja virkakoneiston haluttomuus tutkia edes selviä rikoksia [1] vahvistavat henkistä palaamista kristillisen etiikan historiallisiin juuriin. Evankeliumit muotoutuivat Jeesuksen julistuksen jälkeen hänen seuraajiensa kovissa kokemuksissa, koska heidän kohtaamansa maailma oli perustavista epäreilu, väärämielinen ja uhkaava. Kristillisissä kirkoissa ja laajemminkin populaaristi kuultavat lauseet posken kääntämisestä ja vihollisen rakastamisesta eivät ole syntyneet reservaateissa ja seesteisissä luostareissa hiljaisuuden retreeteissä, vaan keskellä tylyä, loukkaavaa ja vaarallista kamppailua.

Voisinko ottaa jotain opiksi Jeesuksen seuraajien saamasta hengellisestä viisaudesta?

Jeesuksen seuraajien eräs varhaisimmista kokemuksista on ollut tuntea itsensä kuin lampaiksi, joiden tuhoamista sudet tahtovat. Jeesuksen kunniaa loukattiin Beelsebul-solvauksilla ja niin solvattiin myös Jeesukseen uskovaa seurakuntaa (Mt. 10:25). Evankeliumit sisältävät useita kuvauksia niistä tunteista, joita silloinen epäreilu maailma viritti Jeesuksen seuraajissa. Erityisesti Matteuksen ja Luukkaan evankeliumin lähteenä ollutta ns. Q-evankeliumia hallitsevat viholliskuvaukset, näin myös tekstijaksossa Q 6:27-33, 35-49. Tämän Q-evankeliumin tekstijakson suomenkielinen rekonstruktio on väitöskirjani sivuilta 383-384.[2]


Vakiintuneen käytännön mukaan Q-evankeliumi eli Logialähde voidaan ilmaista kirjaimella Q (=Quelle, lähde). Merkintä Q 3:2 tarkoittaa, että tarkastelussa on se Logialähteen teksti, joka oli käsillä, kun Lk. kirjoitti jakeen Lk. 3:2, vaikka Q 3:2 ja Lk. 3:2 eivät ole enää välttämättä identtiset. Mt:n käyttämä Logiateksti ilmaistaan myös tavanomaisesti Lk:n välityksellä: Q ja sijainti. Niin Mt. 5:3 on Q 6:20. Ilmaisen kuitenkin sekä tässä käännösosassa että analyysien yhteydessä Q- tekstin pääsääntöisesti sekä Mt:n että Lk:n jaemerkinnöin, esim. Lk. 6:20/Mt. 5:3. Tämä siitä syystä, että kyseessä on vain rekonstruktio




Tekstijakso pitäisi "vapauttaa" aamun ja iltahämärän hiljaisista tunnelmista, kun maaseutukirkoissamme on muutama pappa ja mummo kuuntelemassa nuoren papin kehotusta suvaita nuoren sukupolven uusia moraalisia "oivalluksia", jotta nämä papat ja mummot eivät syyllistyisi lähimmäisen tuomitsemiseen. Tekstijakso on syntynyt hyvin erilaisessa tilanteessa: tekstin "sankarit" (Jeesuksen seuraajat) ovat joutuneet valheellisten tuomioiden kohteeksi, Jeesuksen seuraajat ovat saaneet osakseen kirouksia, heitä on parjattu, heiltä on varastettu. Ne pahat ryövärit ovat yhtä pahoja kuin heidän sokeat opettajatkin. Sellaisen pahan maailman kohtalo on kuin huonon talon, jonka myrskytuuli tuhosi. Tuomioita ovat lausuneet juuri ne panettelijat ja vainoojat, jotka eivät ole uskoneet Jeesukseen ja ovat uhanneet Jeesuksen seuraajien henkeä.

Tutkijoiden ilmeisen valtaosan mukaan Q-evankeliumi on syntynyt Jeesuksen seuraajien vuosikymmenisen kamppailun keskuudessa, sen lopullinen kokoaminen on tapahtunut juutalaissodan väkivaltaisten esivaiheiden aikana, minkä jälkeen jo pian Matteuksen ja Luukkaan evankeliumin kirjoittajat  kopioivat omalla tavallaan tuon lähteen (Q-evankeliumin) ja "lähde" jäi tarpeettomaksi. Emme ole länsimaisessa post-kristillisessä maailmassamme siinä väkivaltaisessa vainotilanteessa kuin Jeesuksen seuraajat olivat juutalaissodan esivaiheissa, vaikka väkivalta on monessa semanttisessa ja reaalisessa muodossa totta vallitsevassa maailmassamme niin Lännessä kuin globaalisti. Vääryyden ja välinpitämättömyyden uhrit joutuvat kuitenkin myös pienemmässä eskatologisessa kamppailussa yhä edelleen siihen olemassaoloansa (eksistentiaalisuuttansa) ja hengellisyyttänsä määrittävään pohdintaa, miten kohdata nuo vääryydet.

Tässä tekstijaksossa Q 6:27-33 Jeesus kehottaa ottamaan iskut vasten kasvoja, kääntämään toinen poski. "Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin" (Lk. 6:29). Evankeliumin mukaan turvallisuuden tulisi rakentua muun varaan kuin omistamisen varaan. Evankeliumi ilmaisee radikaalisti uskoa siihen, että Jumalan valtakunnan sanansaattajan täytyy pidättäytyä itsensä suojelemista tai puolustamisesta. Posken kääntämisen tulkitseminen naivistismekanistisesti käskyksi olisi tulkintavirhe, jossa on kadotettu neuvon yhteys "käärmeen viekkauteen ja kyyhkysen viattomuuteen", josta Jeesus myös opetti samassa evankeliumissa selviytymisohjeena "lampaille", jotka elivät "susien keskellä".

Q-evankeliumin vainon- ja vääryydenkuvaukset eivät ole perusteettomat. Juuri mainitulta ajalta ja alueelta tiedetään hyvin väkivaltaista toimintaa. Kuljeskelevat Jeesuksen seuraajat ovat eläneet ja kärsineet noissa tilanteissa.

Q-evankeliumissa oli juuri edellä kerrottu ns. autuaaksi-julistukset, jotka eivät nekään esiinny evankeliumissa ilman välienselvittelyä vihollisuuden kanssa. Vihamiehille on toivotettu Jumalan tuomio, mutta silti Jeesuksen seuraaja kääntää posken. Autuaaksi-julistukset tunnetaan Matteuksen evankeliumissa Vuorisaarnasta ja Luukkaan evankeliumista Kenttäsaarnasta.

Posken kääntämisen ihannetta on pohdittu tarpeettoman usein lähinnä moraalifilosofisesti, jolloin on muovattu eettisiä periaatteita jo ennen kuin itse perustekstiä on käsiteltu sen historiallisessa tilanteessa. Alkuperäinen tekstiyhteys kuvaa posken kääntämisen enemmän viekkautena ja viattomuutena uhanalaisessa tilanteessa, jossa vihamiehet saattoivat myös tappaa.

Vanhan testamentin ja juutalaisuuden esikuvat ovat ilmeiset Jeesuksen ja evankeliumien kehotukselle rakastaa vihollista ja rukoilla hänen puolestaan. Vihollisrakkauden vaatimus esitetään tässä Q-evankeliumin kertomuksen mukaan tilanteeseen, jossa turvallisuus ja rauha olivat oikeasti uhattuna. Sama yhteys on havaittavissa myös Raamatun kanonisissa Matteuksen ja Luukkaan evankeliumissa.

Juutalaisen historioitsija Josefuksen mukaan silloinen matkustaja sai olla varuillaan, ettei joutuisi vaastaantulijan ryöstämäksi. Tuossa tilanteessa tähdennettiin perinteistä uskon ja etiikan ohjetta tavalla, joka ei poistanut uhkauksia Jumalan hirvittävästä tuomiosta vihamiehiä vastaan. Rakastamisen ja posken kääntämisen vaatimukset lausuttiin murroksessa, jossa Jeesuksen seuraajat odottivat Jumalan toimittamaa puhdistusta. Posken kääntäminen ei ollut "suvaitsevaisuutta" eikä kaikkien kukkien kukkimista, vaan moraalisesti ja uskonnollisesti hyvin tietoisten ihmisten selviytymisstrategia vaarallissa tilanteissa.

Posken kääntämisen periaate muistuttaa essealaisten vaatimusta säilyttää mielen maltillisuus ja jäädä odottamaan Jumalan tuomiota: "En vastaa ihmiselle pahalla: minä kohtelen ihmistä hyvin, sillä Jumala tuomitsee kaikki elävät" (1 QS 10:18). Q-evankeliumissa niin kuin kanonisissa evankeliumeissa on lukuisia Jeesuksen puheita, joissa lausutaan vihamiehille Jumalan tuomio, vaikka tätä tuomiota ei kukaan Jeesuksen seuraajat itse ryhdy toimittaa. Tuomio ilmaisee kutsumustietoisuutta ja totuuden tuntemisen, että kärsimyksen uhri tuntee olevansa oikeassa, vaikka ei itse ryhdy kostotoimiin: Jumala toimittaa tuomionsa oikealla ajalla.

Jo Q-evankeliumi - niin kuin sittemmin myös Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit sitä seuraten - sisältää Kultaiseksi säännöksi kutsutun lauseen: "Ja niin kuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille" (Lk. 6:31/Mt. 7:12). Matteuksen Vuorisaarnassa Kultainen Sääntö on muovattu kokoavaksi periaatteeksi kristityiltä vaadittavista hyvistä teoista. Matteuksen evankeliumin lähteessä Q-evankeliumissa Kultainen sääntö on sen sijaan vastaus uhkaan, jonka Jeesuksen seuraaja kohtasi matkallaan ja saadessaan "profeetan kohtalon" (Q 6:22-23).

Vihollisen rakastaminen liittyy juuri edellä lausuttuihin kuvauksiin ryöstöstä ja omaisuuden hallinnasta (Q 6:29-30). Häkellyttävästi Jeesus kehottaa luovuttamaan ryöstäjälle kaikki vaatteet ja kääntämään myös toisen posken. Josefuksen (Juutalaissota II,8,1; II, 9, 2-4; II, 4,2; II, 12,4-5; II, 13, 2-4; II, 14, 1-2) valossa kuvattujen väkivaltaisuuksien mahdollisuutta ei voi kiistää. Vastarinnattomuus ja sovinnonteko vähensivät todennäköisyyttä, että hyökkäys päättyisi onnettomasti. Jeesuksen seuraajt kuljeskelivat kuin "lampaina susien keskellä". Ryöstäjälle kehotettiin luovuttamaan jopa enemmän kuin tämä oli vaatinut. Tällaisena vaatimuksena vihollisrakkaus ilmensi omistamisen halveksuntaa ja jyrkkää luottamusta muuhun kuin omistamiseen. Jeesuksen seuraajien keskuudessa - Q-evankeliumin valossa - vihollisen rakastamisen ilmentää radikaalia luottamusta Jumalaan, omista haluista tyhjentymistä.

Q-evankeliumi paljastaa väkivallattomuuden ihanteen kääntöpuolena vakuuttuneisuuden omasta moraalisesta "ylemmyydestä" ja Jumalan valinnasta. Omistaminen ei luo turvaa, vaan sen turvan antaa Jumalan valinta. Jacques Lacan havaitsi oivasti, että toinen ihminen on määritelty kristillisessä lähimmäis- ja vihollisrakkauskäskyssä "lähimmäiseksi" tai "viholliseksi", koska tämä henkilö ei ole enää osallinen asianomaisen kristityn omista arvoista. Lähimmäinen ei viittaa samankaltaiseen olentoon, vaan traumoja aiheuttavaan pahaan. Tämä paha lähimmäinen ei ole enää kuitenkaan avoin tarjotulle hyvyydelle.

Lähimmäis- ja vihollisrakkautta julistava, posken kääntämiseen ohjaava Q-evankeliumi muistaa myös hyvin Jeesuksen sanojen avulla, että Jumala "paloittelee" epäuskoiset, jotka ovat vainonneet uskovaisia (Lk. 12:46/Mt. 24:50-51).

Tästä raamattuteologisesta ja historiallisesta lyhyestä pohdinnastani "oppineena" ilmoitan täten julkisesti, että en kerro enkä tiedä, mitkä olisivat mahdolliset konkreettiset toimenpiteeni väärämielisten, rikollisten solvaajien tähden tämän jälkeen, kun nuo solvaajat eivät ole joutuneet Suomessa mitenkään rikosoikeudellisesti vastuullisiksi.[1] Tämä ei ole peliä, jossa minulla olisi seuraava siirto shakkipelurin tavoin. Ilmeisesti en tee yhtään mitään. Ei ole seuraavaa siirtoa.

Voin kuitenkin tunnustaa sen "pienen asian", että ristin käteni ja rukoilen, koska Jumalaan sopii aina turvautua ja rukoilla myös vihamiesten pelastumisen puolesta. Odotan vain ihmettä.


Viitteet:

[1]  Juha Molari 15.2.2013. Poliisi ja syyttäjävirasto eivät pidä rikollisina valheellista loanheittoa tiettyjä ihmisiä vastaan. http://juhamolari.blogspot.fi/2013/02/poliisi-ja-syyttajavirasto-eivat-pida.html

[2] Juha Molari 2009. Q-evankeliumi ja psykohistoria. Uuden testamentin eksegetiikan väitöskirja. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/42953/qevankel.pdf

. . . . . . . .









Juha Molari Юха Молaри
GSM +358 40 684 1172; +358 44 275 8284
Venäjän ortodoksisen kirkon jäsen
Teologian tohtori, BBA
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte-profiili http://vk.com/id157941374

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри (коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html